??.??.???? / Koti

??.??.???? Posti- ja Postiljoonivaunuleimoja, leimattuina P, Po ja Pot -vaunuissa eri aikoina 1900-luvulla. Mukana myös "maksimikortti" eli postikortin kuva-aihe, postimerkki sekä postileima liittyvät samaan aiheeseen.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Koti
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 26.10.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen

Kommentit

26.10.2006 22:24 Jussi Mäkinen: Katsos vain, mielenkiintoinen kollasi!
26.10.2006 22:50 Otso Etelämäki: Komea pinkka!
26.10.2006 23:07 Jorma Rauhala: No näitä on erilaisia yksi kansiollinen! Teillä saattaa olla tällaisia myös kotien nurkissa. Vasemmalla alhaalla on isoäidilleni osoitettu kirje, joka on lähetetty "jostain Suomesta" P-vaunu 6:n reitin varrelta Heinolaan. Itse tiedän päättelemällä, että isoisä on sen käynyt illalla viemässä silloisen työpaikkakuntansa eli Viipurin asemalla seisseen Rajajoki-Helsinki yöpikajunan postivaunun luukkuun ja seuraavana aamuna se on jo tiputettu Lahden postisäkissä vaunusta pois ja lienee vielä samana päivänä toimitettu postiljooniosastoisessa junassa Heinolaan. Ei sen hitaanpaa kuin nykyäänkään, ellei peräti nopeampaakin. Katselkaapa piironginlaatikoita mummolassa :)
26.10.2006 23:18 Jussi Mäkinen: Eli vieläpä henkilö- tai ainakin sukukohtaisia muistoja! Jos siinä kansiossa on "ylimääräisiä", varsinkin 80-90-lukujen lähetyksiä, olen kiinnostunut. :)
26.10.2006 23:18 Arto Hellman: On se nykyään hitaampaa, jos siis Viipurista postittaa.
27.10.2006 01:44 Jouni Hytönen: Pari kertaa lähetin itselleni postikortteja postivaunuliikenteen loppuaikoina, jotta sain kokoelmiin postivaunussa kulkeneita kortteja. Taitaa olla jo 15 vuotta aikaa viimeisistä postivaunuista vakioliikenteessä. Niin se aika menee.
27.10.2006 04:46 Juhani Pirttilahti: Tuo ylimmäinen kirje on näköjään peräti 1900-luvun alkuvuosilta (11.9.1906). Alempi taas on selkeästi 5.6.1924 leimattu ja siinä oleva merkki kuuluu ensimmäiseen tasavallan aikana julkaistuun postimerkkisarjaan. Itse keräilen postimerkkejä ja kokoelmissa on joitain kirjekuoriakin n. 1860-luvulta lähtien, mutta ei pikaisella vilkaisulla löytynyt juuri postivaunussa leimattuja kirjeitä. Kokoelmista löytyy kuitenkin mm. tämä "hurukirje": http://vaunut.org/kuvasivu/6727 ja monta muuta rautatieaiheista merkkiä ja kuorta.
27.10.2006 10:22 Jouni Hytönen: Ihmetystä herättää se, että Mänttä on translitteroitu kyrilliseksi muotoon Mentte (MEHTTE) vai onko se Mjonttjo? :)
27.10.2006 10:25 Jouni Hytönen: Postin kulusta nyky-Venäjällä esimerkki: lähetin postikortin Berliinistä Pietariin 22.9. Väsynyt hevonen kaiketikin pääsi perille Pietariin niinkin pian kuin 21.10. Kesän 2005 reissulta Mongoliasta ja Kiinasta lähetetyt kortit ehtivät Suomeen paljon ennen Venäjältä postitettuja kortteja. No, perille ne ovat sentään tulleet eivätkä täysin kadonneet matkalla. ;)
27.10.2006 14:57 Juha Vuorinen: Viimeinen postivaunu kulki 29.12.1995 välillä Helsinki-Rovaniemi (7-8). Mielestäni hieman jännästi kirjoitettu tuohon tuoreimpaan korttiin "Rautatiepostin kuljetus". Ei siis kaikki yhteen tai "Postin kuljetus rautateillä".
28.10.2006 11:46 Sakari Kestinen: Lähetin muuten Suomen Posti Oyj:lle viestiä, että perustaisivat rautatiepostinkuljetusta hoitavan tytäryhtiön yhdessä VR Oy:n kanssa. En ole vielä saanut vastausta, mutta saa nähdä mitä pitävät ideasta, että ainakin Tpet-Ilr-välin kuljetukset hoidettaisiin rautateitse... :P Tampereen Multisillasta posti ajettaisiin siis tavara-asemalle kuorma-autolla, jossa posti siirrettäisiin Ilmalaan kulkevaan junaan. Näppärää kuin mikä, ainakin minun mielestäni :)
23.02.2018 20:53 Esa J. Rintamäki: Puna-musta 1 markan leijonamerkki, mallia Saarinen, on vuodelta 1917. Painosmäärä 169 412 800 kpl. Saarismallin merkkejä sai käyttää 31.12.1930 asti. Seuraava saarislainen markan merkki olikin sitten oranssi, vuodelta 1921.

Päällimmäisessä kortissa oleva venäläismallinen 10 punainen merkki tuli käyttöön aluksi tilapäisjulkaisuna 1901, kirjapainojulkaisuna 1901-1906 ja edelleen kirjapainojulkaisuna 1908. Painosmäärä näillä kaikilla oli yhteensä 106 582 900 kpl! Niitä painettiin kivipainona ja kirjapainona Helsingin laatalla ja Berliinin laatalla. 1911 tulikin sitten niinikään venäläismalliset kotkamerkit.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!