06.05.1987 / Wuppertal, Saksa
06.05.1987 Juna on saapunut päätepysäkille ja lähtee pian paluumatkalle.
Kommentit
| 05.11.2006 13:57 | Sakari Kestinen: | Pitäisikö tuota Schwebebahnzugia pitää riippuvana raitiovaununa vai metrona? | |
| 13.12.2006 15:18 | Miika Rissanen: | Vai lintuna vai lentokoneena? :D Ihanan hullu laite. | |
| 15.01.2007 18:49 | Jouni Pohjola: | Jospa tuo lienee Levin gondooleille jotain sukua.. | |
| 21.07.2008 16:05 | Miika Rissanen: | Levin gondolihissi on Doppelmayreja, ei liene tämän sukulainen, tosin tämän rakentajasta en löytänyt tietoa, ainoastaan suunnittelijasta. | |
| 21.07.2008 16:35 | Eljas Pölhö: | Näiden 1972-74 tehtyjen valmistaja on MAN, museovaunun (vuodelta 1901) valmistaja on Van der Zypen & Charlier. | |
| 21.01.2011 19:45 | [Tunnus poistettu]: | Tämäkö on sellainen kattoraiteilla varustettu malli? Niistä kirjoitettiin kovasti lasten- ja nuortenkirjoissa 50 - 60 -luvuilla mutta kovin harvoin olen kuviakaan nähnyt... | |
| 22.01.2011 19:55 | Kimmo T. Lumirae: | Kattoraiteilla..höm. Kyseessä on siis Wuppertalin riippurata, joka on Langenin järjestelmän mukainen ja sellaisena maailman ainoa (Dresdenissä on lyhyehkö jyrkkä riippurata). Pylväsrakennelmien varaan on rakennettu yksi kisko, jonka päällä pyörät ovat telin tapaan. Sitten koko vaunu riippuu tästä telistä; kaikki kantavat rakenteet ovat vaunun ylä- eikä, kuten yleensä, alapuolella. Niinpä vaunussa istuessa tulee tunne tyhjän päällä kulkevasta kulkuneuvosta. Radan pituus on 15 km ja se täytti muutama vuosi sitten 100 vuotta. Rata toimittaa Wuppertalin pitkänhoikassa kaupungissa runkoratikkalinjan virkaa. Suosittelen poikkeamaan koeajamassa, hauskempi tässä on istua kuin Särkänniemen possujunassa! | |
| 22.01.2011 23:41 | [Tunnus poistettu]: | Jos joku on nähnyt, 50-luvulla julkaistiin paljon lastenkirjoja joissa oli liimattavia värikuvia mitä erilaisimmista aiheista ja rinnalla väritettäviä piirroskuvia. Yhdessä näistä - jonka sain muistaakseni -58 eli viimeisenä tarhavuotenani - esitellään juuri tällaista riippurataa ja sanotaan että se olisi "tulevaisuuden rautatie"; no, siinä kävi kuten monessa muussakin vastaavassa hankkeessa... ensinnä mieleen tulee se väite että viimeistään vuonna -79 olisi ilmatyyny syrjäyttänyt pyörän kokonaan maaliikenteessä - kuinkas kävikään: ainoatkin prototyypit kokivat pelkkiä vaikeuksia ja sinne jäi! Mutta mielenkiintoista historiaa silti... | |
| 05.06.2018 21:16 | Heikki Itävuo: | Tässä sähkömoottorivaunu n:o 8 saapuu laiturille lähteäkseen Kursnummerilla 10. Ymmärtääkseni Kursnummer vastaa junanumeroa, mutta samat numerot pyörivät käytössä jatkuvasti seuraten kalustoyksikköä. Menikö oikein, ja mikä olisi termi suomeksi? (Käyttäjä muokannut 05.06.18 21:17) |
|
| 06.06.2018 23:11 | Jorma Rauhala: | Vuoro(numero). | |
| 06.06.2018 23:21 | Heikki Itävuo: | Kiitos! | |
| 07.06.2018 01:14 | Tuukka Ryyppö: | Helsingin ratikoilla ainakin oli hyvin pitkään vastaavat käytössä. Esimerkiksi tässä kuvassa tuo vuoronumero näkyy oikeassa etusivuikkunassa: http://vaunut.org/kuva/36467?kv=1990&kv2=2007&paik=Helsinki&t=raitio Eli vaunu 207 vuorossa 97 linjalla 10. (Käyttäjä muokannut 07.06.18 01:14) |
|
| 07.06.2018 11:10 | Juhana Nordlund: | Kyllä Helsingin raitiovaunuissa on edelleenkin vuoronumerot, ja niille on oma näyttö vaunussa. Esimerkkikuva toukokuulta 2018: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Articit/447_1.jpg Kuvan vaunu (HKL 447) kulkee vuorossa 154 linjalla 8. Kuvauspäivänä vuoro 154 ajoi myös linjalla 6(T). Vuoro 154 ei ole ruuhkavuoro numerostaan huolimatta. Nykyään kokopäivävuorot ovat nimenomaan 100-sarjassa ja ruuhkikset taas 200-sarjassa. Tosin kokopäivävuorojen ja ruuhkavuorojen ero on viime aikoina osittain hämärtynyt, päivätauolla käyvä vuoro voikin jatkaa periaatteessa hyvin myöhään, jopa yöhön asti. Kokopäivävuoroja kutsutaan usein vakiovuoroiksi tai "vuorovaunuiksi". |