26.05.2005 / Helsinki, Ilmala ratapiha

26.05.2005 Sr1 3081 ohjaamoa, kun veturi lepäili huollettavana.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Ilmala ratapiha (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Juhani Kauhaniemi
Lisätty: 24.11.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Ohjaamo

Kommentit

24.11.2006 23:07 Ville Saarelainen: Onkohan Katrilta kysytty lupa käyttää noita käsipyyhepapereita? ;-)
27.03.2008 18:14 Sampsa Pajarinen: Eikös toi ole jo aika kulunut juttu?
27.03.2008 21:02 Valtteri Keski-Säntti: Eiköhän lopeteta se monta vuotta vanhojen kommenttien ihmettely. (Käyttäjä muokannut 27.03.2008 21:03)
27.03.2008 23:47 Topi Lajunen: Miksi. Kätevä tapa nostaa vanhoja hyviä kuvia esille :)
28.11.2011 18:18 Joonas Lassila: Mitäs nuo 3 vipua tuolla oikeassa reunassa ovat?
28.11.2011 18:26 Joona Kärkkäinen: No ainakin sulla noita kysymyksiä riittää, mutta kuitenkin, jarruja ovat.
28.11.2011 18:42 Joonas Lassila: Jarruja ajattelinkin, mutta mihin 3 eri jarruvipua?
28.11.2011 18:55 Joona Kärkkäinen: Valkoinen on pelkän veturin paineilmajarru (suoratoimijarru)
Punainen on koko junaan vaikuttava paineilmajarru (itsetoimijarru)
ja musta on pelkkään veturiin vaikuttava sähköjarru.
29.11.2011 15:54 Jimi Lappalainen: Vaan kysyväpä ei tieltä eksy.
30.11.2011 01:06 Topi Lajunen: Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 1: Valkoinen suoratoimijarru on verrattain yksinkertainen paineilmaventtiili, jolla on periaatteessa kolme asentoa. Vetämällä kahvaa taaksepäin, venttiili johtaa pääilmasäiliöstä ilmaa suoraan jarrusylintereihin. Matkalla on toki vielä paineenrajoitin, ettei nyt aivan kymmentä baaria sylintereihin pukkaa. Työntämällä kahvan etuasentoon, aukeaa yhteys jarrusylintereistä ulkoilmaan, ja jarrut irtoavat. Keskiasennossa (kuvassa) ilmayhteydet on suljettu, jolloin jarrusylintereissä pysyy senhetkinen paine muuttumattomana.
30.11.2011 01:20 Topi Lajunen: Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 2: Punainen itsetoimijarrun kahva on kiinni varsin monimutkaisessa venttiilistössä, nimeltään kuljettajaventtiili. Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, se on hyvin pitkälti säädettävä regulaattori. Ajoasennossa se pyrkii pitämään jarrujohdossa nimellisesti 5 baarin paineen. Mikäli jarrujohto vuotaa ilmaa, tai sieltä on tarkoituksellisesti päästetty ilmaa pois, pyrkii venttiili nostamaan paineen takaisin 5 baariin. Kahvaa vedettäessä taaksepäin, löytyy pykällettyjä "rasteja", joista jokainen kohta vastaa jotain alenevaa painemäärää. Esimerkiksi kolmannen pykälän kohdalla venttiili pyrkii pitämään tasan 4,3 baarin paineen. Junan jarrujärjestelmä jokaisessa vaunussa erikseen sitten reagoi tähän paineenalenemaan, ja ryhtyy jarruttamaan. Lisäksi kun kahvan vetää taaksepäin ääriasentoonsa, aukeaa jarrujohdosta suuri ilmayhteys ulkoilmaan, ja jarrujohto tyhjenee nopeasti (=hätäjarrutus). Näiden lisäksi kahvasta löytyy sulkuasento (kaikki ilmayhteydet suljettu), irrotusasento (suuri ilmayhteys suoraan pääsäiliöstä jarrujohtoon, nopeuttaa jarrujärjestelmän täyttämistä sekä voidaan käyttää joissain tilanteissa jarrujen irtoamisen nopeuttamiseen), sekä erillinen vipu, jolla voidaan hallitusti täyttää jarrujohto ylipaineeseen, jonka jälkeen hitaasti lasketaan paine takaisin nimellispaineeseen (käytetään, jos jarrujärjestelmä on syystä tai toisesta latautunut korkeampaan paineeseen, kuin kuljettajaventtiilin ajoasennon säätelemä paine on). Kaikkea se saksalainen keksii.
30.11.2011 01:25 Topi Lajunen: Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 3: Sähköjarrukahva. Kahvaa kääntämällä ajomoottorit kytketään generaattoreiksi, jolloin ne alkavat jarruttamaan akseleitaan, ja tuottavat samalla sähköä. Tämä sähkö johdetaan lämpövastuksille, ja sitä myöten Timo Harakalle. Normaalisti tämä kahva on hammasrattailla yhdistetty kuljettajaventtiiliin, jolloin se kääntyy mukana kun kuljettajaventtiiliä käännetään. Kahvaosaa alas painamalla tämän yhteyden voi irrottaa, jolloin kahvat toimivat erillisesti. Lisäksi tarvittaessa kahvan voi kokonaan erottaa tästä yhteydestä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!