??.??.1938 / Helsinki, Pasila asema

??.??.1938 Osa-vaunu 199522, entinen Os- ja Oss-vaunu. Kuormana Valkeakosken paperitehtaalle menevä paperikoneen kiilloitussylinteri. Valmistaja Füllnerwerk, Bad-Warmbrunn, Saksa. "Papiermaschinen Glättcylinder" halkaisija 4805 mm. Asemarakennuksen katonharjaa näkyy Ga-vaunujen takana. Eräs näkyvä Ga on numeroltaan 4052. Kokoelmakuva.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pasila asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Helsinki

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jorma Rauhala)
Lisätty: 03.12.2006 00:00

Tavaravaunut
Ga: 4052
Osa: 199522

03.12.2006 23:40	[Tunnus poistettu]:	Taas löytyi Stetson menetelmälle käyttöä. Pasilan alaratapihalla vanhan aseman edessä ratapihan länsilaidalla.
04.12.2006 00:05	Petri Koskela:	Lyhyen googlauksen jälkeen uskaltaisin arvailla että sylinteri on sittenkin menossa Saksaan, tuossa kaupungissa joka nykyisin on Puolassa ja nimeltään Cieplice oli muinoin, ennen sotaa, Füllnerin perustama paperitehdas. Aitosaksalainen taitaisi kirjoittaa zylinder. Loogista olisi kyllä että valmistaja mainostaisi itseään.
04.12.2006 00:35	Reijo Salminen:	Vahvasti taas veikkaisin että saksasta ollaan tulossa - tuollaisen sylinterin tekeminen on ollut aika haastava toimenpide, ja epäilenpä että Suomesta olisi tuohon aikaan löytynyt kilpailukykyistä konepajateollisuutta alalta Saksan vastaavaan nähden.
04.12.2006 00:49	Olli Keski-Rahkonen:	Saksankielisestä wikipediasta selvisi, että tämä Maschinenfabrik H Füllner on 1854 perustettu firma joka on yhdistetty vuonna 1920 ja ostettu kokonaan vuonna 1930 Linke-Hofmann-Werken toimesta. Ehkäpä vuosiluvut voisivat antaa hieman osviittaa tämän kuvan ajoittamisesta.
04.12.2006 10:05	Tapio Muurinen:	Paikkaa en tohdi sanoa muuta kuin, että jossain Etelä-Suomessa (ehkä Helsingin seutuvilla). Ja veikkaisin kaikesta muusta huolimatta, että sylinteri on tulossa jollekin suomalaiselle kartonkitehtaalle. Tuollainen sylinteri painaa useita kymmeniä tonneja. Sen siirtäminen laivasta vaunuun vaati erikoisvahvoja nostureita. Olisikohan Helsingissä ollut sellaista nosturia. 1960-luvulla tuotiin Amerikasta Inkeroisten Tampellan tehtaalle samanlainen sylinteri, Jenkki-sylinteri, joka painoi 90 t. Se siirrettiin Ose-vaunuun ruotsalaisen valtamertenkyntäjän omilla erikoisnostureilla.
04.12.2006 10:10	Jukka Voudinmäki:	Lohja tai Kirkniemi?
04.12.2006 10:34	[Tunnus poistettu]:	Asemarakennukselta tosiaan vaikuttaa, ja kyseessä taitaa kattoratsastajasta sekä päädyn kaaresta päätellen olla kouluesimerkin Granholm. Kenties noin vuodelta 1900. Ilmeisesti alkuperäisellä pinnoitteella olevat katto sekä vielä säilynyt ratsastaja kielivät ajasta ennen 30-luvun funkis-yksinkertaistettuja remontteja. Rantaradan joku isompi asema? Esim kirkniemi http://vaunut.org/kuvasivu/15411 ei sovi kuvaan.
04.12.2006 17:13	Tauno Hermola:	Varjon suunnasta ja lyhyydestä päätellen asema on radan eteläpuolella - karsii ainakin rantaradan asemista aika monta pois. Koskikin on hyvin paljon tuon näköinen, mutta aika tarkkaan radan länsipuolella ... Paimio voisi sopia.
04.12.2006 17:22	Juhani Pirttilahti:	Vaikka Paimion aseman päädyssä samanlainen kaari onkin, niin ei se ole tämän kuvan rakennus. :)
04.12.2006 17:30	Jorma Rauhala:	Kallistun itse Juhanin ensinnä mainitun aseman kannalle, eli Pasilaan. Iltapäivän aurinko paistaa tyypillisesti. En kuitenkaan toppuuttele teitä paikan miettimisessä, sillä kuvan mukana ei ollut mitään tietoja mistään. Sama juttu on viereisen Osk-kuvan kanssa. En tiedä sen kuvauspaikkaa tai ottoaikaa senkään vertaa!
04.12.2006 17:53	Tommi K Hakala:	Tyylikäs vaunu,oli sitten missä tahansa.Pyörät lienee ollut aika suuret halkaisijaltaan.
04.12.2006 19:47	[Tunnus poistettu]:	Varjon suunnat sopii hyvin Pasilan vanhaan asemaan. Myös Pasilan alaratapihan asemarakennuksessa, joka oli pitkittäin radan suuntaisesti, oli kaksikin tuollaista päätyä ratapihalle päin. Vanhoissa kuvissa myös samanlaiset puiset lipputankoa muistuttavat koristeet niiden huipussa. Savupiiput eivät tosin täsmänneet niihin 1920-luvun kuviin joihin vertasin. - Suomeen tuotiin Saksasta mm. 1920-luvulla tällaisia suuria "Yankee"-tyyppisia paperinkiillotussylinteritä mm. Enso Gutzeitin Pankakosken tehtaille vuonna 1928. Tämä se ei kuitenkaan ole.
04.12.2006 20:02	[Tunnus poistettu]:	Koski tuo ei ole. Mm. puusto ja maaston muodot eivät täsmää muihin tuona aikana otettuihin kuviin.
04.12.2006 20:28	Mika Hirvonen:	Fülnnerin toimittama 4400 mm leveä yankee-paperikone otettiin käyttöön Valkeakoskella vuonna 1938. Arvaus: kuva on otettu keväällä 1938 ja sylinteri on matkalla kohti Valkeakosken juuri valmistunutta uutta rataa.
04.12.2006 20:29	Mika Hirvonen:	Füllner....
04.12.2006 21:15	Jorma Rauhala:	Selevä: Pasila ja 1938! kyllä tuolla ylempänä mainitsee, että Linke-Hofmann-Werke AG Breslausta (nykyään Wroclaw) omistaa tässä vaiheessa Füllnerin Bad-Warmbrunnin (nykyään Cieplice) tehtaan. Ilmeisesti tehdas on käyttänyt Osa-vaunun mainoskyltin esittämää nimimuotoa, siinähän ei ole mitään AG:tä tms. vaan vain "tehdas". Tuo L-H-W on vuodesta 1939 lähtien tuttu raitiovaunuvalmistaja Helsingissä. Sieltä tuli stadin ensimmäiset yksisuuntaiset raitiovaunut eli 24 kpl pehmeillä jousilla varustettuja perävaunuja vuoden 1940 Olympialaisia varten. Juhanilla on täällä v/orgissa varmasti värikuvia niistä vaunuista!
04.12.2006 21:53	Jorma Rauhala:	Tulipahan selattua VR:n historiikkeja: tämä nimenomainen Osa on valmistunut vuonna 1937! Se on entinen 12-ax Oss. Tässä kuvassa uudistetussa vaunussa on siis upouusi matala suurkuorma-alusta.
04.12.2006 22:12	Tapio Muurinen:	Juuri aioin mainita jotain vaunun valmistumesta ja sen puhtaan harmaasta maalauksesta, mutta eipä tarvitse. Telit ovat vanhat. Ne olivat aikoinaan venäläisen rautatietykin tai panssarijunan telejä. Vielä 1960-luvulla tämä kävi useasti Haminassa laivalavetilla varustettuna. Pikkunappulana tutkimme vaunun läpikotaisin. Puolapyörien halkaisijaa ei mitattu, mutta oli se yli metrin :)
04.12.2006 23:54	Jorma Rauhala:	Kuten Tapio kertoo, tähän vaunuun oli olemassa myös laivankuljetuslavetti. Valmistumisvuosi 1946. Kyseessä on silloin Osa-vaunu numerolla 199523, mutta telisysteemit ovat nämä samat. Vaunun eri numerot esiintyvät siis vain laveteissa!
05.12.2006 05:19	Tommi K Hakala:	http://vaunut.org/kuvasivu/21411
05.12.2006 05:26	Tommi K Hakala:	http://vaunut.org/kuvasivu/23027
05.12.2006 19:08	Tauno Hermola:	Niin onkos tuosta Pasilan wanhasta asemasta parempaa kuvaa missään? Koskas se puretiin vai tuhoutuiko muuten, sodassa?
08.12.2006 15:30	Hannu Montonen:	Takana olevan Ga-vaunun kantavuus on nostettu 11.1937 10t:sta 12t:iin. Sama vaunu alennettu Gt-vaunuksi 05.1938
08.12.2006 16:06	Olli Keski-Rahkonen:	Tane: Eiköhän tuo wanha asema edelleenkin siinä alaratapihan ja toralinnan välissä kökötä. Ainakin kyseisellä paikalla sijaitseva rakennus vaikuttaisi täysin Granholmin tuotokselta, tosin nykyään kovasti yksinkertaistetulta.
08.12.2006 16:48	Tauno Hermola:	No sitä suuremmalla syyllä voi kysyä, miksi siitä ei ole täällä kuvaa! ;)
08.12.2006 17:11	Simo Toikkanen:	Liekö sitten tämä rakennus: http://vaunut.org/kuvasivu/5331
08.12.2006 19:13	Tauno Hermola:	Hmm, tuon linkittämäsi kuvan keskustelussa sanotaan, että ensimmäinen asema olisi purettu 60-luvulla eli kuvassa näkyisi joku muu rakennus? Mikä synnyttää kysymyksen, onko tässä kuvassa näkyvä rakennus vanha asema vai tuo 'muu rakennus'? ;)
09.12.2006 00:50	[Tunnus poistettu]:	Eipä ole Simon linkittämä rakennus Pasilan ensimmäinen se alaratapihalla sijainnut asemarakennus. Toralinnan pohjoispuolella http://vaunut.org/kuvasivu/21147 kameran suuntaisesti hieman viistossa sijaitsi iso puinen asuintalo. Näkyy hieman vasemmalta kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/24321 Samassa kuvassa oikealta pilkistää jälleen toinen iso puinen asuintalo. Sen pohjoispuolella edelleen radan varressa, lähellä missä nyt lastataan jätepaperia http://vaunut.org/kuvasivu/17560 oli erilaisia epämääräisen näköisiä puisia varastorakennuksia. Kaikki nämä rakennukset näkyvät monissa junakuvissa. Ennen rantaradan nousua radan vierellä sijaitsi seuraavassa vinkkikuvassa aika oikealla niillä main missä myöhemmin oli se iso Koneen nosturi, ja jonka tyylinen tavataan nykyään ylempää ratapihalta, tämä Pasilan vanha puuasema http://vaunut.org/kuvasivu/19662 Se oli paljon pienempi kuin Simon vinkittämä puurakennus ja purettiin 1960-luvulla. Onneksi siitä on kuvia mm. yksi Suuressa Raideliikennealbumissa. Koko tämä erilaisten rakennusten ketju sijaitsi siis Pasilan ratapihan länsilaidalla alkaen kaukaaa häämöttämästä Toralinnasta nousta seuraavan vinkkikuvan kuvaajaa kohti päättyen ennen rantaradalle vievän nousun alkua http://vaunut.org/kuvasivu/13230.
09.12.2006 14:41	[Tunnus poistettu]:	Koitin etsiä noita L-H-W:n jälkivauja, joista Jorma tuossa yllä mainitsee. Ainakin tämä täältä löytyi http://vaunut.org/kuvasivu/29750 Eiks tää ollut juuri se tyyppi, jossa (yhdessä joidenkin Kaipoin perävaunujen kanssa) oli joissain yksilöissä vielä se "destinaatiolaatikko" tallella aika pitään ainakin 1970-luvun alkuun? Nää Linke Hofmanin perävaunut olivat mielestäni rakenteellisesti ja visuaalisesti kauniita ja olivat niin stadilaisia spåria kun olla ja voi. Jorman kerrottua niiden pehmeästä kulusta palautui mieliini kuinka ne keinuivat milloin minkäkin moottorivaunun hinattavina. Mutta silti en ainakaan vielä ole löytänyt Linke-Hofmannia kytkettynä Arkuun kuvauksistani. Tuota mielestäni erästä Helsingin kaikkein upeimmista raitiovaunuyhdistelmistä, joka on kuluttanut armaan Stadimme katuja. Tälläinen yhdistelmä oli mitä uusinta uutta sen matkatessa 1940-luvun alkuvuosina Stadin paraatilinjalla Heikinkatua (ent Läntistä Viertotietä nykyistä Mannerheimintietä) Munkkiniemeen.
01.07.2010 23:18	[Tunnus poistettu]:	Ajatelkaas: tuollainen sylinteri on kuljetettu monesti pitkin 600 mm rataa: Karjalankoskella ja Pankakoskella, eräs vanha harrastaja kertoi että Nokian radallakin joka oli samaa sarjaa niitä meni useita. Kertoo paljon kapearaiteisten kyvyistä. (Käyttäjä muokannut 07.09.12 16:27)
02.07.2010 01:31	Tuukka Ryyppö:	Kaipa kapearaiteinen ihan samaan kuorman suhteen pystyy kuin leveäraiteinen. Ongelmia tulee vain nopeassa ajossa kiikkeryydestä. Eihän kapearaiteinen rautatie ole mitään muuta kuin rautatie, jossa on kapea raideväli. Ei mitään sen maagisempaa.
02.07.2010 01:32	Tuukka Ryyppö:	Typerä yhdys sana virhe kyllä tuossa kuvan kyl tissä.
03.07.2010 01:41	Jaakko Tuominen:	Lahdessa olivat valittaneet kun Virenojan tiilitehdas lähetti kapsun telivaunussa täydet tonnit jotka eivät mahtuneet varattuihin VR vaunuihin, kuulema painoa liikaa. Kertoi tehtaan kuormaautokuski.
06.07.2010 11:39	[Tunnus poistettu]:	Eipä varmaan ollut ainoa kerta... mikäs rata siellä Virenojalla nyt olikaan... kuusisatanen, veikkaisin koska se oli noilla tehtailla kaikkein tavallisin.
06.07.2010 12:17	Eljas Pölhö:	Virenojan tehtaalla oli kuusisatanen, mutta tavarat Lahteen lähetettiin LWJ:n 750millisellä.
06.07.2010 13:49	[Tunnus poistettu]:	Taas nähtiin: 750 on lyömätön!
11.02.2012 09:14	Heikki Kannosto:	Tämä olisi pienoismallintekijälle ja niitinlaskijalle aika haastava kapine.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!