11.04.1966 / Kouvola, Kouvola asema

11.04.1966 Kuva on monille tuttu, mutta laitan tämän näytille. Muistaakseni ainoa kuvani lämpimästä Hv:stä. 781 oli Tampellan valmistama 1932. Kaakkois-Suomessa veturi tunnettiin lempinimellä "Mörssi"; myös "Pitkälootainen" oli tuttu nimitys tilavan 4-akselisen tenderin takia, joka salli pidemmät kulkuvälit ilman välillä tapahtuvia vesi- ja polttoainetäydennyksiä. Tämä veturi ilmestyi Haminan tallille alkutalvesta 1965 kymmenkunnan muun Hv:n kanssa. Ne olivat siellä kylminä toista vuotta. Puolet niistä otettiin vielä ajoon keväällä 1966. - Kuvassa veturi on Kouvolan varikolla, Keskitallin edustalla pääsiäisenä 1966.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kouvola asema Kuvauspaikka: Kouvola
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 20.12.2006 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

Kommentit

20.12.2006 09:03 Tapio Muurinen: Tämä tuli mieleeni tästä kuvasta http://vaunut.org/kuvasivu/31893 koska Hv ja rouva Katajisto ovat samalla Vanhan tallin raiteella. Myös täällä http://vaunut.org/kuvasivu/31948 aihetta sivuttiin. Oma aikaisempi kuvani toiselta puolelta http://vaunut.org/kuvasivu/24032
20.12.2006 10:20 Antti Taina: Näenkö väärin, vai puuttuuko tuosta vastakampi ja epäkeskotanko?
20.12.2006 10:24 Simo Toikkanen: Siltä näyttää. Luistiliikuntakoneisto on riisuttu tältä puolelta ainakin osittain. Onko veturi tuotu hinaamalla vai odottaako se jotain remonttia? Ehkä Juhani tietää. :)
20.12.2006 10:40 Tapio Muurinen: Nyt vasta huomasin itsekin tilanteen. Joku remontti on menossa. Lämpimänä kuitenkin.
20.12.2006 11:07 Tapio Muurinen: Mielenkiintoista olisi tietää, koska tämä otettiin uudelleen ajoon reilun vuoden kylmänäolon jälkeen. Olisiko peräti ollut juuri näitä aikoja, kun vetureita alettiin herätellä henkiin Kouvolassa? Viimeinen Haminassa olleista Hv3:sta tuotiin ajamalla omin konein.
08.03.2015 03:12 Eljas Pölhö: Juhannusaatonaattona 1938 P1 Helsingistä Viipuriin lähti yhdistelmällä H8 565+H9 781. Junapaino 410t ylitti yhdelle veturille sallitun nopeassa pikajunassa. Matka sujui kommelluksitta aina pitkälle ohi Lahden ajankohdalle tyypillisellä nopeudella 80-90 km/h. Veturit ajoivat tuolloin läpi Helsingistä Viipuriin ja se oli yksi suurimmista syistä hankkia pitkäreppuisia 4-akselisella tenderillä varustettuja H9-vetureita (sittemmin Hv3).

Veturin 565 laakeri vaurioitui "paloi" Kausalan ja Korian välillä (Mankala-Kausala keskinopeus 98,5 km/h), mutta sitten piti höllätä oikein kunnolla. Kouvolaan tullessa kuljettaja jätti 565:n lämmittäjälle irroitettavaksi ja itse juoksi varikolle hakemaan uutta veturia. H9 639 oli määrä lähteä myöhemmin päivällä, mutta höyrynpainetta oli pari kiloa liian vähän. Hiilet ja vedet oli kuitenkin jo lisätty. Se sai kelvata. Tallilta apumies mukaan tuomaan 565 korjaukseen ja sitten junan eteen. Kytkentä 781 eteen ja jarrujen koettelu. Valittelu 781 kuljettajalle, että lähdössä autetaan, mutta sitten vasta varttitunnin päästä kunnolla, kun on saatu paine nostettua.

Tulo Kouvolaan oli 19 min myöhässä ja lähtö 20 min myöhässä. Kaipiaisiin (22,89 km) mentiin pääasiassa 781 voimin (17 min 5 sek). H9 639:n ämmittäjä laittoi kaiken ammattitaitonsa peliin, jotta kattilan paine nousisi. Kuljettaja yritti ajaa mahdollisimman pienellä täytöksellä, kuitenkin varoen jarruttamasta takana tuuppaavaa vetäjää. Ponnistelut palkittiin ja vähän ennen Kaipiaista työhön yllättäen kutsuttu veturi saatiin täyteen henkeen ja sitten vain täysi rähinä päälle. 781 kuljettaja oli mukana, että ainakaan hän ei jarruta. Keskinopeus Kaipiainen-Kaitjärvi oli 118,2 km/h (12,48 km, 6min 20s), Kaitjärvi-Taavetti (11,68 km, 6min 15s) oli 109,2 km/h ja alamaata Luumäelle (11,87 km, 6min 5s) oli 117,1 km/h. Sitten alkoivat mutkaiset osuudet ja Simolaan saavuttiin 51 min 10s lähdöstä 7 min myöhässä. Siitä eteenpäin Viipuriin oli useita nopeutta rajoittavia tekijöitä (mm Viipurin silta 20 km/h) ja perille tulo oli klo 17:28 (7.26 myöhässä).

Tästä nähdään hyväkuntoisen H9:n (Hv3:n) päässeen yli 120 km/h nopeuteen. Asemien kohdalla oli nopeusrajoitus 85 km/h, mutta ehkä tällä kertaa ohitukset tehtiin tyyliin 100 km/h, koska ohjeena oli ajaa myöhästynyttä aikaa kiinni. Välit ajettiin väkisin 120 km/h pintaan tai vähän yli.

Meitä ei enää ole montaa, jotka ovat nähneet Hv:n raskaassa pikajunassa täysi rähinä päällä. Se oli kyllä mieleenpainuva kokemus ja äänimaailma oli vähän toisenlainen kuin vaikka Hr1:llä.

Nuorille lukijoille voi olla yllättävää, että vaurioituneen veturin vaihto aiheutti näin vähän häriötä, Kouvolan pysähdys kaikkineen oli vain 12 min 34s. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin toisenlaisessa maailmassa, jossa matkustajien oikea-aikainen perilletulo asetettiin johtajien bonusten edelle (sellaisia ei edes ollut, työhön kuului tehdä se hyvin joka tapauksessa) .
(kulkuaikamittaus ja tiedot Adolf Nenonen ja Tuomo Nurminen)
08.03.2015 04:27 Markku Knuutti: Tän Eljaksen kivan kertomuksen viimeisen kappaleen sanat hymyilyttää! Joo Hymyilyttää , koska nykyään tosiaankin "kaikki on toisin" , olin itte 1. 8. 2014 matkustajana siinä junassa joka seisoi Seinäjoellä Tunnin ja 16 Minuuttia... :D
08.03.2015 10:56 Hannu Peltola: Eljakselle: Onneksi taas nykyään on mahdollista nähdä Heikki linja-ajossa, esim. http://vaunut.org/kuva/77205?s=1 Tämä rautatiemuseopäivien yhteydessä tapahtunut ajo on ollut minulle ainoa kerta, kun olen nähnyt höyryvetoisen junan kunnon vauhdissa linjalla. Lohjan ja Karjaan välillä nopeus nousi auton mittarin perusteella lähelle sataa kilometriä tunnissa. Ja olet aivan oikeassa: se oli aivan unohtumaton kokemus!
08.03.2015 20:28 Petri Nummijoki: Todella mukavaa luettavaa tämmöiset tarinat. Ilmeisestikin ajon mittaaja oli henkilökohtaisesti koneen päällä?

Olivatko 600- ja 700-sarjan Hv3-veturit parempia kulkemaan kuin uudemmat 900-sarjan Hv3-veturit? Jossain yhteydessä oli puhetta, että Seinäjoen varikko suosi Seinäjoen ja Oulun välillä Hv1-vetureita nopeassa päiväjunassa P67/68, koska ne olivat Seinäjoelle sijoitettuja 900-sarjan Hv3-vetureita nopeampia. Vai kulkiko Hv1 vielä lujempaa kuin 120 km/h?
08.03.2015 22:49 Tapio Muurinen: Oli Eljakselta hyvää kerrontaa "Heikkien" matkassa - kiitokset. Jonkun kerran olen 1950-luvulla ko. vetureiden "perässä" matkustanut, mutta muistikuvat niistä reissuista ovat hajanaiset, esim. Inkeroinen-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki, Piikkiö-Turku.
21.06.2020 14:33 John Lindroth: Edellisiin yhtyen oli hieno ja vaikuttava kertomus.Itse olen aikoinaan 60 luvun alussa päässyt nauttimaan 900 sarjan HV3 kyydissä välin Vaasa-Seinäjoki.Samoihin aikoihin olen seuraillut lähtöjä Vaasasta ja Savonlinnasta iltajunissa ja nämä ovat jääneet unohtumattomina mieleen.
(Käyttäjä muokannut 21.06.20 14:37)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!