30.08.1985 / Lohja

30.08.1985 Kiire olisi perjantai-illan viettoon, mutta Lo:lla joutuu odottelemaan vastaan tulevaa ilmeisesti (Ri-)Hy-Kr museo-junaa 1004:n vetämänä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Lohja (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Jorma Toivonen
Lisätty: 10.02.2007 00:00
Junatyyppi
H:
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

11.02.2007 10:17 Esko Peranto: Hyvä kuva,herättää muistoja.Lohjan aseman ratapiha vanhaan hyvään aikaan.Vaunuletkan alla eniten parjattu ylikulkukäytävä.Taustalla näkyvä vijlavarasto oli viimeinen paikka lohjalla missä sai lastattua junavaunuihin viljaa.Viljavaraston laajennuksen tiilet on peräisin Olkkalan tiilitehtaalta,paikasta jossa piippu vielä kertoo menneistä ja metsittyvät ratapohjat.Etelän Maitokunnan Baari Kaarina hiljentyi kuten meijeri ja nyt on sammunut kiinteistössä toiminut Bonne-juomien mehutehdas.Meijeriä vastapäätä sijaitsi SOK:N rehumylly,tiilitalossa Keon ja radan alapuolella Maitokunnan.EI humise höyryt,eikä jauha myllyt.Ei virtaa maidot eikä mehut.Teurastamon nurkat täytyy auton romuilla ja veturitallin nurkat omalla tiilimurskalla.Näin se radanvarsi rapistuu,vajaan kilometrin matkalla.
11.02.2007 11:59 [Tunnus poistettu]: Miten on. Onko 1004 tässä aikaisemmilta työvuosiltaan tutulla asemalla?, jolloin se olisi myös kokenut vilkasta tuossa yllä kuvattua Lohjan rautatie-elämää. Eli vedettiinkö Pekoilla aktiiviaikoina matkustajajunia Lohjalla ja jos vedettiin niin minkähänlaisia junia ja mihin saakka:) Nmrk vain utelias!
11.02.2007 12:32 Jorma Toivonen: Tietoa ei ole, mutta epäilisin - Dm7:lla mielestäni alettiin hoitamaan Ri-Hnk-Ri välin henkilöliikenne jo 50-luvun lopulla tai heti 60-luvun alussa, heti Hv-kauden jälkeen ja eiköhän tuolloin Pekat hoitaneet tärkeämpiä junia.
11.02.2007 16:09 [Tunnus poistettu]: No yritetäänpä auttaa nmrk:iä vain utelias, sillä varauksella, että aivan varmaahan tässä ei varmasti voida puhua:) Lätät aloitti Ri-Kr välillä 1956 ja viimeinen säännöllinen höyryvetoinen henkilöjuna tuo Hanko-Riihimäki postijuna loppui aikataulukauden vaihteeseen toukokuulle 1960. (Vetovoimana mm. noita Riksun Schwartzkopffin kakkosia) Höyryvetoinen henkilöliikenne ja kiskoautot ajoivat siis muutaman vuoden samaan aikaan. Aivan 1950-luvun alkuvuosina henkilöjunissa käytettiin mm. Hurrikaaneja ja myöhemmin 1950-luvulla myös klapipolttoisia Hk2:sia ja Hv4:iä. Raskas kiskotus valmistui Kr-Hy läpiajettavaksi vuonna 1961 siis säännöllisen matkustajaliikennehöyrykauden jälkeen. - Olisi mielenkiintoista tietää käytettiinkö Pekkoja esim. satunnaisesti tavarajunissa kyseisellä välillä 1960-luvulla esim. joskus korvaamaan Ristoa tai Trumania. (Löytyisikö työkirjoista mainintoja vaikka niistä Aimon?). Sinä kovana pakkastalvena 1966 kiskoautovuoroja korvattiin jossain päin Suomea höyrykoneilla, mutta täältäpäin ei ole mulla tietoa vastaavasta. Ukko-Pekka on sinällään ollut harvinaisenpuoleinen ilmestys Karjaallakin ja joilla aivan satunnaisesti ajettiin Turkuun saakka varmuudella ainakin joulukuulle 1966.
11.02.2007 16:19 Olli Keski-Rahkonen: Lohjalta ei vanhan ratapihan aikaan ollut muutenkaan kiire läpi, sillä jommassakummassa päässä jouduttiin kulkemaan sn35-vaihteen poikkeavan raiteen kautta.
02.07.2007 19:04 Jyrki Längman: Kuinkakohan paljon kyseisellä Hyvinkää-Karjaa rata osuudella kulki matkustajia.
17.08.2008 14:50 Jimi Lappalainen: Hieno kuva!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!