??.05.1987 / Riihimäki, Riihimäki
??.05.1987 Pr1 776 juhla-tehtävänsä aattona Riihimäen tallilla.
Kommentit
| 09.03.2007 22:59 | Ilkka Hovi: | Hyvä kuvasarja Paikusta. Kyllä Pr1 oli hyvä sarja, oli kyseessä sitten Hki paikallisjuna tai tavararoikkien siirto laskumäen raideryhmiltä pääraiteiden yli Kotkan suunnan lähtöryhmään Kouvolassa. | |
| 15.03.2016 10:16 | Petri Nummijoki: | Oli varmasti hyvä sarja 20-luvulla mutta jos puhutaan Pr1-vetureiden käyttöiän loppuvuosista, kun Kouvolan aikoihinkin viitataan niin hyvyydestä voi varmasti olla montaa mieltä. Noin 50 kilometrin toimintasäteen omaava veturi ei kuulosta linja-ajossa kovin käyttökelpoiselta ja vaihtotöissä tuskin paras mahdollinen veturi on sellainen, jossa painosta melkein kolmasosa ei tule vetäville pyörille. | |
| 15.03.2016 12:01 | Jouni Hytönen: | Jaa toimintasäde on noinkin lyhyt? Eikö siis edes Helsingistä Riihimäelle päässyt Pr1-vedolla yhdellä latauksella? Alan ymmärtää, miksi Pr1 ei ole toimintakuntoisten museovetureiden joukossa, vaikka periaatteessa ajokuntoinen onkin ja olemukseltaan hieno veturi. | |
| 15.03.2016 12:56 | Petri Nummijoki: | Saattoi pelkällä veturilla päästä mutta tuskin junan kanssa. Porin radalla suistui joskus 60-luvulla vaunuja kiskoilta ja raivaustöihin lähetettiin Pasilasta rautatienosturi. Junaohjaus ilmoitti, että ko. nosturille pitää olla esteetön kulku ja kaikki muut junat väistävät. Kuinka ollakaan, nosturia vedettiin Pr1:llä ja veturimiehet huusivat koneen päältä Oulunkylässä, että heidän pitää päästä Keravalla vesille. Nosturin kiireet loppuivat siihen. | |
| 15.03.2016 13:31 | Eljas Pölhö: | Toukokuussa 1969 Pr1 772 veti SJK:n 5-vaunuisen tilausjunan Riihimäeltä Kouvolaan. Vettä otettiin Järvelässä ja Kausalassa (väli 65 km). Matkalla oli muutama fotoajo Herralan tienoilla ja muutoin matkanopeus vaihteli 80-100 km/h välillä. Kyllä kait Pr1 olisi ainoa järkevä vaihtoehto esim. Hyvinkää-Rajamäki-junille. http://vaunut.org/kuva/56959 | |
| 15.03.2016 18:01 | Jouni Hytönen: | Olisiko ollut vuosi 1994, kun Pr1:llä vedettiin joulupukkijuna Haapamäeltä Mänttään ja takaisin. Mäntässä taidettiin vesittää silläkin matkalla. No joku Hyvinkää-Rajamäki-Hyvinkää tai Haapamäki-Keuruu-Haapamäki olisi sopiva reissu ilman vedenottoa, mutta ovathan nuo matkat nyt aivan onnettomia. Kuinkahan Pieksämäen Kanan käynnit Savonlinnassa? Pääsikö ilman vesitystä Pieksämäeltä Savonlinnaan? | |
| 15.03.2016 20:54 | Petri Nummijoki: | Järvelästä Kausalaan tultaessa taidetaan laskeutua noin 30 m lähemmäs merenpintaa ja 5 kpl puuvaunuja eli noin 200 t junapainoa on aika helppo homma veturille, jos ei ole montaa välipysähdystäkään. Noin 70 km:n ajo yhdellä vesitäydennyksellä vastannee paremminkin optimi- kuin normitilannetta. Helsingistä Riihimäelle mentäessä on Malmilta Hyvinkäälle asti melkein koko ajan pientä ylämäkeä. Olihan VR:n 125-vuotisjuhlajunassakin Järvenpäästä lähtien Hr1 varmistamassa toisena veturina menoa eli ajo melko keveän 8-vaunuisen junan kanssa Helsingistä Hyvinkäälle (59 km) oli Pr1:llä jo riskirajalla. | |
| 15.03.2016 22:53 | Eljas Pölhö: | Kausalasta Järvelään on sitten vastaavasti nousua. Ohjelma oli sama, 2-3 fotoajoa ja matkavauhti 80-100 km/h. | |
| 15.03.2016 23:55 | Petri P. Pentikäinen: | Eikös se Petrin mainitsema riski tuolla juhla-ajolla jossakin määrin toteununutkin, ainakin näin todetaan yhdessä kommentissa: http://vaunut.org/kuva/77978 | |
| 16.03.2016 10:55 | Petri Nummijoki: | OK. Pr1:llä voi siis päästä 70 km:n matkan yhdellä vesityksellä. Joka tapauksessa 121 km pitkällä Riihimäki-Kouvola-osuudellakin Pr1 vesitettiin kahdesti kevyenkin junan kanssa, joten 50 km tuskin on toimintasäteenä kaukana totuudesta, jos ei haeta ihannetuloksia vaan lukemaa, joka pätee myös muuttujien ollessa etäällä optimiarvoistaan. Kai jotain kertoo sekin, että Hr1- ja Tr1-veturit säilyivät Helsingin paikallisliikenteessä käytössä vielä pari vuotta sen jälkeen, kun Pr1-vetureiden sännöllinen paikallisjunakäyttö oli lopetettu. Vaikka Pr1 oli kätevämpi takaperin ajettaessa niin muut ominaisuudet eivät olleet yhtä hyviä. | |
| 21.03.2016 21:51 | Eljas Pölhö: | Sen verran muistin väärin, että vaunusto oli 2Ei+2CEi+Rk+Fo=laskettu taara 208,6 tonnia. Paluumatkalla Lahden pysähdyksen kohdalle en ole merkinnyt mitään vedenotosta, joka on voinut tapahtua tai sitten ei. Pr1 oli muutaman vuosikymmenen yleisin tavarajunan vetäjä Helsingin ja Riihimäen välillä. Osa junista pysähtyi usein, osa vain Hyvinkäällä. Esim (1944) vakinainen T 1101 Psl 5:45-Hy 7:40-7:55-Ri 8:21 tai LT 1121 Psl 1:30-Hy 3:19-3:30-Ri 3:55. Sitten paluusuunnassa oli sellaisia, jotka ajoivat pysähtymättä, esim LT 1128 Ri 12:55-Psl 15:00. Useimmat pysähtyivät joko Hy tai Ke tai kummassakin. Paluu on kuitenkin alamäkeä suurin osa, kunhan Riihimäeltä vain päästään Monniin. Aikataulujen mukaan 56 km tavarajunalla (870 t hiilillä, 720 t haloilla) näyttäisi olevan hyvin mahdollinen, mutta 68 km ei ainakaan vastamäkeen. Pr1:llä on myös ajettu henkilöjunia Siuntioon ja tavarajunia Karjaalle, mutta vedenotosta en osaa sanoa varmaa tietoa (Kkn tai Sti on oletus). |
|
| 23.03.2016 22:54 | Jorma Toivonen: | Uskaltaisikohan hivenen puuttua tuohon Eljaksen mainitsemaan Monniin? Ei ole kokemuksia Pr1-sarjasta, mutta ehkä Vv-/Dv 15- sarja vastannee melkoisen hyvin Pr:ää. Selviydyttyään Korttion vaihteesta (sn35) sai Vv:n ratin kääntää "laitaan" (1x Vv15 880tn, 2x Vv15 1500tn), "hyvä kone" saattoi Monnissa heittää suoran päälle (n. 55km/h), mutta sitten alkoi raskas nousu kohti Hyvinkäätä. Useimmiten Hyvinkäällä vaihde oli käännettynä kohti Hangon ratapihaa (sn35) - JK-juna Hyvinkäälle tai jatko kohti Karjaata - ei tarvinnut tehoja löysäillä tahi jarrutella ennen vaihdetta. Pääradalla vasta Hyvinkään jälkeen saattoi rullailla melkoisen pitkältikin. Muistelen nähneeni (1960-luvulla), että Pr1:ä käytettiin useinkin ns. "Järvelän järjestäjässä" mikäli dieseliä ei tuohon riittänyt (Ri-Jr-Ri 2201/2202). |
|
| 27.03.2016 21:28 | Petri Nummijoki: | Jos ajoaika Pasilasta Riihimäelle (68 km) on ollut tavarajunilla noin 2,5 h 40-luvulla eli keskinopeus 27 km/h pintaan niin Pr1-vetureiden käytössä ei olekaan ongelmia, koska noin hitaalla aikataululla riittää kyllä aikaa vesitykseenkin. Muuten Kauklahdesta taisi vesitysmahdollisuus poistua kaksoisraidetyömaan myötä noin 1964 ja eikös tämä mene aika lailla yksiin sen kanssa, milloin Pr1-vetureiden käyttö päättyi Kauklahdessa ympäri ottavissa junissa? Toisin sanoen Helsinki-Kauklahti (24 km) lienee Pr1:lle jo liikaa edestakaisin ajaen, jos suoritukseen täytyy kyetä kaikissa olosuhteissa. |
|
| 28.03.2016 20:27 | Petri Nummijoki: | Kauklahden junista pisimpään veturivetoisena säilyi ainakin Turistin mukaan klo. 16:35 Helsingistä lähtenyt H323. Löytyykö esim. Tapani Kilpisen havainnoista tämän junan vetovoimasta tietoa lokakuulta 1964? Se voisi sopia ajankohdaksi, milloin Kauklahden vesiviskuri meni ratatöiden vuoksi ainakin väliaikaisesti vedenottokieltoon. (Käyttäjä muokannut 28.03.16 20:29) |
|
| 28.03.2016 22:05 | Eljas Pölhö: | H323 oli Pr1-vetoinen arkisin 24.5.1965 saakka (Pr1 774 silloin). Sunnuntaisin se oli Dm7. 25.5.1965 se oli Vv15 1977 ja 28.5.1965 se oli Dv12 2544. Loka-marraskuussa 1964 siinä ei vielä ollut Dm7 sunnuntaisin (alkoi 1965 alusta). Sen sijaan satunnaisina (1-2 x viikossa) poikkeuksina oli Tr1 ja Hr1 sekä joulun tienoilla Hr12. | |
| 29.03.2016 17:27 | Petri Nummijoki: | Nimenomaan olisi niin, että Kauklahteen ajettiin Hr1- ja/tai Tr1-vetureilla Pr1:n sijaan sen jälkeen, kun vesiviskuri otettiin pois käytöstä. Mutta jos Pr1 säilyi käytössä myöskin niin sitten se pystyi ajamaan edestakaisen Helsinki-Kauklahti-reissun ilman vesitystä. Todennäköisesti nihkeän puoleisesti kuitenkin, jos osa kuljettajista lähti reissuun ennemmin tenderiveturilla. | |
| 29.03.2016 19:24 | Eljas Pölhö: | Kesällä 1964 ajettiin Pr1:llä 5-6 päivänä ja 1-2 päivänä Vv15:llä ja Hr12:lla. Syksyn alkaessa tuli 1-2 kertaa viikossa Hr1 tai Tr1, noin kerran kahdessa kuussa Hr12. Pr1 oli pääasiallinen sarja koko aikataulukauden eikä kauden kuluessa ollut mitään silminnäkyvää poikkeusta sen käytössä. | |
| 29.03.2016 22:18 | Petri Nummijoki: | Mutta Hr1:llä ja Tr1:llä piti ajaa toiseen suuntaan tenderi edellä (suurin sallittu nopeus 50 km/h), joten niillä ei kannata korvata Pr1:tä ilman oikeaa syytä. Sen sijaan Vv15 oli monin tavoin Pr1:tä kätevämpi, jos vaunujen höyrylämmitystä ei tarvittu, joten niillä kannatti ajaa varmasti aina, jos tavaraliikenne oli hiljaisempaa eivätkä vaihtotyöt sitoneet vetureita niin paljon. Kai Kirkkonummen lauantaijunatkin, jotka eivät yöpyneet määräasemalla vaan palasivat heti takaisin olivat Vv15-vetoisia nekin? Hr12-vetureiden käyttö paikallisjunissa selittyy sillä, että Helsinkiin saapui aamulla kaukojunia enemmän, kuin lähti ja illalla tilanne oli päinvastainen. Siksi osalle Hr12-vetureista tuli pitkähkö odotusaika Helsingin päässä ja paikallisjunista voitiin haalia lisää käyttötunteja. Jos Hr1- tai Tr1-veturin käyttö Kauklahden liikenteessä johtuikin veturipulasta niin herää kysymys, miksi näitä ei laitettu Keravan junaan Kauklahden sijaan, kun Keravalta löytyi 20 m kääntölava tai Tikkurilan junaan, jossa varsinkin Tr1:n vetovoima olisi tullut tarpeeseen, kun paluulastina oli yhdellä veturilla Tikkurilasta ja Malmilta lähtevät illan tavaravaunut ja Pr1 tahtoi olla siihen vuoroon suorituskyvyltään alakantissa? (Käyttäjä muokannut 29.03.16 22:41) |
|
| 29.03.2016 23:09 | Eljas Pölhö: | Kauklahden juna ehti hyvin käydä Kirkkonummella kääntymässä, jos niin haluttiin. En tiedä tehtiinkö. Klo 16 jälkeen lähteneistä Tikkurilan junista H157 oli useammin Hr1 tai Tr1 kuin Pr1. H161 sen sijaan jokseenkin aina Pr1. Keravan juna H111 oli lähes aina Pr1 (1 havainto Hr12) ja Järvenpään juna H117 oli jokseenkin aina Pr1 (1 havainto Hr1 ja 1 x Tr1). Näistä pääradan paikallisjunista on kustakin 60-70 havaintoa aikataulukaudella 1964-65, joten aukotonta tämä ei ole. Kirkkonummelta vain lauantaisin palanneet H326A ja H330A olivat poikkeuksetta Pr1, vaikka turistin mukaan H330A olisi ollut Dm7. Näistä on tosin vain 10 ja 4 havaintoa) | |
| 30.03.2016 09:26 | Petri Nummijoki: | Ei tainnut Kirkkonummellakaan olla mahdollisuutta kääntää Hr1- tai Tr1-veturia ympäri mutta Pr1 olisi teoriassa voinut käydä siellä vesitettävänä tai jopa niin, että edellä kulkeneesta Kirkkonummen junasta olisi toimitettu Kauklahteen toinen veturi paluujunaa varten. Tuskin tämmöinen on kuitenkaan ollut päivittäistä toimintaa ainakaan kuukausimääriä. H157:n veturi lienee sama, joka toi Tikkurilasta ja Malmilta lähtevät tavaravaunut Pasilaan, joten näköjään siihen on jo tässä vaiheessa pyritty saamaan vahvempia vetureita. | |
| 30.03.2016 17:38 | Petri Nummijoki: | Järvenpäästä vesitysmahdollisuus poistui melko varhain, vaikka siellä viskuri oli kuvista päätellen olemassa vielä 60-luvun lopullakin. Edes vuoden 1963 aikataulukirjassa sitä ei ole merkitty enää vesiasemaksi. Siten Helsinki-Järvenpää-Kerava (45 km) tai päinvastoin on ainakin ollut mahdollista ajaa Pr1:llä paikallisjunissa yhdellä tankkauksella. Meno-paluu Helsingistä Kauklahteen (48 km) on lähes sama matka, joskin siinä on oltu kahteen kertaan Helsingin päässä, jossa voi tulla vielä pitkähköjä odotusaikoja tai siirtymisiä Helsingin ja Pasilan tallien välillä. | |
| 30.03.2016 18:36 | Eljas Pölhö: | Milloinkahan se (ne?) Helsingin vesiviskuri poistettiin, joka oli paikallisjunien raiteiston (sen missä oli ohitusmahdollisuus välistä) laitureiden pohjoispuolella? Sen tarkoitushan oli välttää Pr1:n käyntejä varikolla vain vesitystä varten. | |
| 31.03.2016 10:33 | Petri Nummijoki: | Olen pohtinut ihan samaa. Helsingissä tehtiin noin 1962-1963 ratapihamuutos, jossa kuvassa http://www.helsinki200.fi/node/802/ raiteen 7 päässä näkyvä asetinlaite (?) poistettiin, kaukojunaraiteiden laitureita jatkettiin ja junanlähetysopastimet siirrettiin kauemmas asemasta ja yhteen portaaliin. Mielestäni viskureiden pitäisi olla suunnilleen uudemman junanlähetysportaalin kohdalla mutta ei niitä erota ainakaan kuvissa http://www.vaunut.org/kuva/28661 http://vaunut.org/kuvasivu/36685 ja http://www.vaunut.org/kuva/96136. Vuosi 1962 saattaisi siten olla lähellä totuutta. Aikataulukirjan mukaan Helsingistä sai silti vettä vielä 60-luvun lopullakin, joten tuskin Pasilassa tarvitsi aina käydä vesillä tämän jälkeenkään mutta oltiin varmaan enemmän muun liikennetilanteen aiheuttamien ruuhkien armoilla. | |
| 04.04.2016 12:29 | Petri Nummijoki: | Tai voihan olla niinkin, ettei Kauklahdesta vesitysmahdollisuus poistunutkaan vielä 1964. Kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvän Kauklahden ratapiharemontin aloituksen pitäisi kyllä ajoittua Tokion olympialaisten aikaan tai hyvin lähelle sitä ja yksi ensimmäisistä töistä oli vaihdeyhteyden katkaiseminen vesitornille mutta ehkä vettä sai Kauklahdesta useammalta raiteelta, joten Pr1:n vesittäminen olisi onnistunut tästä huolimatta ja oli pelkkää sattumaa, että Hr1/Tr1 kävi Kauklahdessa samoihin aikoihin. | |
| 03.04.2017 14:56 | Esa J. Rintamäki: | Kun katsoo tuota Pr1:n kuvaa, niin äkkisilmäyksellä näyttäisi siltä, että vantringilla olisi vielä tilaa pidemmällekin vesitankille. Onko sitten akselipainon pitäminen kohtuullisen suuruisena vaikuttanut asiaan? Vesi kun painaa tonnin kuutio... Hoi tietäjät, onko olemassa mitään dokumenttia Pr1:n suunnitelmista? Ainakin muistan hämärästi Resiinassa olleen artikkelin, josta ilmeni mm. seikka, että alunperin toivottiin veturista 2-6-4-tyyppistä... |