17.06.2007 / Jokioinen, Jokioinen (uusi) (JMR)

17.06.2007 Jokioisten asema alue

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Jokioinen (uusi) (JMR) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Jokioinen
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: Jokioisten Museorautatie
Lisätty: 20.06.2007 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Merkki
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

20.06.2007 22:11 [Tunnus poistettu]: Esitänpä tyhmän kysymyksen kun en vieläkään ole saanut aikaiseksi käydä tutustumassa Jokioisten museorautatiehen: onko koko pätkällä kääntöpöytää?
20.06.2007 22:31 Ari Palin: Ei ole. Ja kun ei ole kolmioraidettakaan, niin veturin kääntö on mahdollista vain nosturilla.
20.06.2007 23:00 Jorma Rauhala: Kääntöpöytä on varastossa vai olisiko se hävinnyt jonnekin? Minkiölle museosiirrettiin Mäntästä GAS:n 12,6 metrin pitkän kääntöpöydän lava ja kaarikiskot 1980-luvun lopulla. Suomen jyrkin rautatiemäki (23 metriä nousua kilometrin matkalla) eli Huhdinmäki Palomäen ja Kermalan välissä estää mahdollisuuden ajaa höyryvetureita muuta kuin piippu kohti Humppilaa. Siksipä ei kääntöpöytää oikeastaan tarvita, kun savuvetureiden pitää olla aina samassa asennossa. GAS:n pöytä on yhdistetty 1524/600 mm -leveyksille eli olisi sopinut kapearaidemiljööseen. Siis täällä ei vetureita käännetä edes nostureilla, sillä se on turvallisuusriski.
20.06.2007 23:48 [Tunnus poistettu]: Kiitos vastaajille ja Jormalle erikseen perusteellisesta selvityksestä!
21.06.2007 23:02 Ari Palin: JR: Tarkoitin nosturilla kääntämisen olevan teoriassa ainoa mahdollisuus kääntää veturi. En tarkoittanut, että niin tehtäisiin käytännössä. Eikä Minkiöllä sellaista nosturia taida ollakaan, joka veturin pystyisi nostamaan.
11.11.2008 02:10 Tuukka Ryyppö: Kyllahan kaantopoydasta, joka seka liian leveaa etta myoskin liian kapeaa raideleveytta tukee, kai aika helposti muokkaa sopivankin? Kiskot vaan paalle, vaikka sitten polkkyineen kaantopydan kannelle.
02.06.2009 16:37 Juhana Siren: Toinen kaluston kääntelyä vastaan puhuva argumentti ovat kytkimet. Kuten kuvastakin on pääteltävissä, niissä on koukku vain Humppilan puoleisessa päässä. Höyryveturiahan ei saanut kääntää Huhdinmäen takia, ja jos dieselveturin tai yksittäisen vaunun kääntää, sitä ei pysty kytkemään mihinkään: toisessa päässä on kaksi koukkua vastakkain (kumpikaan ei sovi pesäänsä) ja toisessa kaksi koukutonta kytkintä (ei kytkeydy). Kytkimestä on maailmalla olemassa ns. kaksikamarinen malli, jossa on molemmin puolin sekä koukku että pesä.
02.06.2009 16:57 Teppo Niemi: Mutta eikös Loviisa - Wesijärvi radalla ollut käytössä samanlaiset kytkimet ja kääntölavat niin Niemessä kuin myöskin Loviisassa. Ja eikös siellä höyryveturit käännetty? Mitenkäs siellä voitiin sitten toimia näiden kytkinten kanssa?
02.06.2009 18:33 Joni Lahti: Kuvissa http://vaunut.org/kuva/36574 ja http://vaunut.org/kuva/36642 sama paikka vastakkkaisesta suunnasta sadekesänä 1995.
10.03.2010 13:14 [Tunnus poistettu]: Loviisassa toki käänneltiin vetureita. Siitä en ole ihan varma mutta olettaisin että sikäläisissä kytkimissä se koukku oli irroitettava ja voitiin vaihdella kytkimestä toiseen. Pitänee kysyä tietävämmiltä oliko näin...
28.02.2012 16:36 [Tunnus poistettu]: Näinhän se kuulemma oli! Koukku ja paino heitettiin päästä päähän - nehän olivat vain muutaman sokan takana - aina tarpeen mukaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!