24.03.1974 / Viipuri, Neuvostoliitto
24.03.1974 Kahden miehen voimin asennettiin välikaapelia D-sarjalaisten yhteenkytkemisessä. Nokan "turva-väritys" on myös hieman erilainen eri yksiköissä. D1.
Kommentit
| 12.07.2007 00:56 | Jarkko Korhonen: | Pensselimaalaukset vähän kulahtaneet. Neuvostoliitossa siis varottiin kaikkea ruosteenväristä, viitaten oikeanpuoleiseen vaunuun. | |
| 04.12.2013 20:54 | Toni Lassila: | Asjallisia nämä ryssäin laitteet kyllä! Tämähän on oikeastaan unkarilaista tuotantoa.... | |
| 04.12.2013 21:48 | Kimmo T. Lumirae: | Nimenomaan unkarilaista: Ganz-Mavagin vehjehän tämä. Aikanaan varmasti kuulostanut huippumodernilta: turboahdettu V 12 ja hydraulismekaaninen voimansiirto. Kuitenkin tarkempi tarkastelu ei mairittele: Ganz-Jendrassik -kone on iskutilavuudeltaan liki Dv:n MGO:n kokoinen, joskin kevyempi, ja antaa vain 730 hv kierrosluvulla 1250 r/min. Venäläinen wikipedia mainitsee ongelmia riittäneen vaihteiston kolmosvaihteen kanssa, ja koneistoja on vaihdettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen uusiin venäläisiin koneistoihin. Muistan nähneeni tällaisen peruskorjauksessa Viipurin konepajalla syksyllä 1992. | |
| 04.12.2013 21:50 | Toni Lassila: | Samainen koneisto löytyi myös Puolan SN61-kiskobusseista/moottorivaunuista. (Käyttäjä muokannut 04.12.13 21:51) |
|
| 04.12.2013 23:13 | Kimmo T. Lumirae: | Myös PKP:n SN61 näkyy valmistetun Unkarissa. Sama kone kyllä, mutta mekaaninen vaihteisto. Moottorissa on vieläkin matalampi viritysaste, onnettomat 500 hevosvoimaa. Tuosta D1:stä jäi mainitsematta vakiovarusteena olleet puupenkit matkustamossa :o} (Käyttäjä muokannut 04.12.13 23:15) |
|
| 04.12.2013 23:19 | Toni Lassila: | Joo, on kyllä melko laiskoja.... Neuvostoliiton 38,8-litraisesta sodanaikaisesta "yleisdieselistäkin" irtosi parhaimmillaan 862hv Mikulin AM38-lentokonemoottorin ahtimella varustettuna. T-34:ssä (Sotka) oli myös 500hv melkein puolet pienemmällä V 12-moottorilla ilman ahdinta! Lisäksi tuo tankkimoottori oli melko kevyt. Ollut ilmeisesti käytössä myös joissakin pienissä vaihtovetureissa tuolla itänaapurissa. T-34:ssä kys. moottorin huippukierrosluku oli 2000 rpm. Koneessa oli tietynlainen "värinäalue" 1100-1500 rpm ja tyhjäkäynti 500-800 rpm. (Käyttäjä muokannut 04.12.13 23:32) |
|
| 05.12.2013 02:09 | Topi Lajunen: | Mikä on raadin mielipide: pitääkö tässä vaiheessa jälleen muistuttaa sanan "ryssä" sopivuudesta asiakeskusteluun? | |
| 05.12.2013 10:50 | Kimmo T. Lumirae: | Mun mielestäni etenkin tällaisessa vähintäänkin puolitutussa porukassa jokainen voisi vastata itse kirjoittamisistaan ilman huomauttelua. Mitä mieltä muut ovat? | |
| 05.12.2013 11:04 | Jarkko Korhonen: | Kukin meistä muodostaa tahtomattaan tai tahallaan itsestään kuvaa muille sanavalinnoillaan ja tyylillään. Se on minun näkemykseni asiaan. | |
| 05.12.2013 11:16 | Samppa Maunuksela: | Juurikin näin mutta iskostan edelleen sitä että "ryssä" on täysin historiaan jäänyt sana jota vain jotkut keskenkasvuiset taikka jälkeenjääneet kylvää. Samoin kun haukutaan ja hekotellaan kaikelle itärajan takana ollutta ennen vuotta 1991 jolloin ei edes oltu synnytty. En itsekkään muista "vanhan mallin" itänaapuria kuin kolmen vuoden ajalta mutta en ole koskaan kokenut tarvetta ryssitellä kaikkea heihin liittyvää. Mukava ja iloinen kansa, paremmin heidän kansaan toimeen tulee kuin monen tämän kotijunttilan kansalaisen. Sattumoisin suuri osa suomalaista kansanosaa ja yleissivistystä on myös peräisin "ryssänajalta", joten en nyt hirveästi hihkuisi vuonna 2013 "ryssän" käytön kanssa. Samaa slaavilaista perimää rajan molemmin puolin. | |
| 05.12.2013 11:32 | Petri Nummijoki: | Jos huomauttelun kokee välttämättömäksi niin yksityisviesti lienee kohteliain tapa. Julkinen huomauttelu on ongelmallista, koska miten voi tietää, näyttääkö omakaan kirjoittelu toisten silmissä hyvältä? | |
| 05.12.2013 13:04 | Heikki Kannosto: | Kielen puoliammattilaisen näkökulmasta ryssä on edelleen normaalia puhekieltä - joillekin, jossakin tyylissä, joissakin tapauksissa. Osa meistä käyttää sitä samanlaisena arkisanana kuin jenkkiä ja svenskiä. Kannattaako hirveästi loukkaantua? | |
| 05.12.2013 14:33 | Petri P. Pentikäinen: | Lausun kannatukseni Kimmo T.:n sekä Jarkon peräperää esittämille näkemyksille. "Mies tekee kuten tekee, ja vastaa tekemisistään", näinhän se on erään toisen keskustelun yhteydessä muotoiltu. Ylläpito sitten varmaan poistaa tarvittaessa jlmaisut, joissa mennään lain toiselle puolelle. Ainakin on vaikea katsoa "ryssäin laitteiden" pitämistä "asjallisina" minään kiihoittamisena kansanryhmää vastaan. | |
| 05.12.2013 15:18 | Tuukka Ryyppö: | Heikki: Toisaalta ihmisillä on velvollisuus tuntea kulttuuriympäristö, jossa toimii. Suomessa sanan "ryssä" kanssa on vähän sama ongelma kuin sanan "neekeri". On olemassa joukko ihmisiä, jotka käyttävät noita sanoja merkityksessä, joka ei ole lainkaan sen loukkaavampi kuin vaikkapa sana "venäläinen". Silti, koska on olemassa erittäin merkittävästi suurempi ihmisjoukko, joka käyttää kyseisiä sanoja tarkoituksellisen loukkaavassa merkityksessä, niissä kansanryhmissä joita nuo sanat koskevat, on lähestulkoon jokainen yksilö arkikokemuksensa kautta oppinut tulkitsemaan nuo sanat loukkaaviksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa elävän ihmisen voidaan olettaa olevan tietoinen siitä, että vaikka oman lähipiirin kielenkäytössä sana "ryssä" olisi arkikielinen, loukkaamaton ilmaisu, se tulkitaan lähes kaikissa muissa piireissä loukkaavaksi. Mikäli joku tässä yhteiskunnassa elävä ei tästä asiasta ole tietoinen, on häntä kohtaan ystävällistä tuoda asia hänen tietoonsa, jotta hän osaa elämässään toimia muut huomioon ottaen. Viestin sisältöhän ei ole se, mikä viestijän on ollut tarkoitus välittää, vaan se, miten vastaanottaja sen ymmärtää. Se, että viestijä laiskuuttaan jättää huomiotta sen, miten vastaanottaja viestin tulkitsee, ei poista viestijän vastuuta. Koska "ryssä" sanaa epäloukkaavassa merkityksessä käyttäviä on niin huomattavan pieni osuus väestöstä, on ymmärrettävää, että suuri osa suomalaisista ei tiedä sanaa voitavan ilman loukkaavaa konnotaatiota käyttääkään. Tietysti paljon tärkeämpää kuin se, että suurin osa suomalaisista lukijoista tulkitsee sanan "ryssä" loukkaavaksi sanaksi ja pahoittaa mielensä on se, että tällä sivulla on joukko venäläisiä ja suomenvenäläisiä käyttäjiä, joille tuo sana on loukkaava. Olisi siksi hirveän kivaa, jos ystävälliset käyttäjät voisivat huomioida keskusteluympäristönsä sanavalinnoissaan. Sanaa "ryssä" voi kaikin mokomin käyttää sellaisissa keskusteluyhteyksissä, jossa viestin vastaanottajien joukossa ei ole riskiä sanan ryssä tulkitsemisesta loukkaavaksi sanaksi. | |
| 05.12.2013 15:32 | Toni Lassila: | En ole mitenkään itävastainen.... Paras paikkahan se on Suomen jälkeen..... | |
| 05.12.2013 15:35 | Tuukka Ryyppö: | Ja kukkaruukusta asiaan: Kuvan junayksiköt eivät käsittääkseni ole D1-sarjaa, vaan D-sarjaa. Netistä löydyskelevien kuvien perusteella D1:ssä on kaksi valoaukkoa puskinvalojen holleilla ja ikkunoiden yläpuoliset säleiköillä varustetut aukot ovat samassa elementissä yläkulmavalojen kanssa. Tässä pari Wikipedia-artikkelia: http://tinyurl.com/q9qsagy ja http://tinyurl.com/qxdgpnd . Artikkeleiden ohessa myös kuvat noista junista. Ja toki vielä kuukkelikäännökset samaisista artikkeleista: http://tinyurl.com/ov3px7q ja http://tinyurl.com/oqaun6t . | |
| 05.12.2013 15:45 | Heikki Kannosto: | "- - on ymmärrettävää, että suuri osa suomalaisista ei tiedä sanaa voitavan ilman loukkaavaa konnotaatiota käyttääkään." Taidat vähän aliarvioida suuren osan ymmärryskykyä. |
|
| 05.12.2013 15:59 | Tuukka Ryyppö: | En ymmärryskykyä. Yleissivistyksen laajuutta. Enkä sitä varsinaisesti aliarvioi, vaan ihan muuten vaan arvioin. Ymmärryskyvystä tossa loogisesti ei voi olla kyse, koska niin vähäisestä materiaalista kuin mitä "ryssä" sanan käytöstä ylipäätään voi kerätä, on hyvin vaikea tunnistaa suoraan, onko sanaa jossain tietyssä tilanteessa käytetty poikkeuksellisesti epäloukkaavassa sävyssä. Asiaa helpottaa, jos kyseinen sanaa tavallista neutraalimmin käyttävä ihminen on omaa lähipiiriä, mutta koska kyseisiä ihmisiä on huomattavan vähän, tuollaisia lähipiirin havaintoja ei monelle siunaudu. Asia täytyy siis tietää, eli se on osa yleissivistystä. "Ryssä"-sanaa negatiivisessa käyttävien vähäisen määrän vuoksi osoittaa kuitenkin huomattavan laajaa yleissivistyksen tasoa tietää tuo asia, minkä voi päätellä jo ihan siitäkin, että asiasta mainittaessa on viesti aloitettava sanoin: "Kielen puoliammattilaisen näkökulmasta". Tuo sanavalintakin viittaa siihen, että kyse on erikosalaan liittyvästä tiedosta, jollainen ei normaaliin yleissivistykseen kuulu. | |
| 05.12.2013 18:03 | Joni Lahti: | Sanojen merkitykset ovat sidottuja aina kuhunkin historialliseen hetkeen ja kulttuuriin. Niinpä sana ryssä ei ollut aiemmin suomen kielessä ladattu kovinkaan kielteisillä sävyillä. Vasta sortovuodet ja itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet antoivat sanalle haukkumanimen arvon ryssävihan noustessa. Sana siis latautui kielteisesti. 1800 luvulla maata kierteli laukkaryssiä myymässä sitä sun tätä eikä itse sanaa pidetty mitenkään halventavana. 1918 sodassa syntyi valkoisella puolella käsite punaryssä, jolla tarkoitettiin vastustajia kokonaisuudessaan, myös suomalaisia punaisia. Sana latautui erittäin kielteisesti. Tulevat sodat vahvistivat luonnollisesti tätä sisältöä. Kaikesta tästä riippumatta en kuitenkaan suosittele ainakaan tässä vaiheessa kovastikaan ryssittelemään, meillä on sitä paitsi asialle aivan oma sana. Vertailun vuoksi sanottakoon, että viron kielessä on asialle sana vene, halventavassa muodossa käytetään sanaa tibla. |
|
| 05.12.2013 18:44 | Petri Nummijoki: | Asiassa voi tietysti vaikuttaa myös sukupolvien välinen kuilu. Jos on syntynyt esim. 90-luvulla tai 2000-luvulla niin ei ehkä osaa kuvitella, että jollain vuoden 1918 tapahtumat olisivat vielä pinnassa. | |
| 05.12.2013 18:58 | Joni Lahti: | Luulen, että sanan ryssä painolasti ulottuu vielä pitkälle. Muodollisestihan sanassa ryssä ei ole mitään vikaa, se on vain saanut niin kielteisen merkityksen 1900-luvun vuosikymmeninä. Ei tarvitse mennä edes vuoteen 1918, kun sillä oli yleisesti ymmärrettynä halventava sävy. Poliittinen historiamme on luonut tämän painolastin. Varmasti jossakin vaiheessa ryssä -sana pääsee eroon kaksoismerkityksestään, mutta nyt aikuisiässä olevat muistavat hyvin sen toisen merkityksen. Unohdus on jo tapahtunut esimerkiksi ilmaisun "olla päreitä kainalossa" kohdalla. Muodollisesti se on aivan neutraali, mutta sillä tarkoitettiin henkilöä, joka ei kelvannut kattotalkoissa katolle naulaamaan, vaan joutui tyytymään tuomaan päreitä kainalossaan nostoköyden päähän. Yleisesti ottaen sanonnalla tarkoitettiin ihmistä, joka oli jotenkin epäkelpo taikka hölmö tai häntä haluttiin muutoin halventaa. |
|
| 30.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki: | Muinoin Hesarissa oli pilapiirros, Karin tekemänä. Siinä oli kuvapari, toinen kuva esitti stereotyyppisesti venäläistä ja toinen taas suomalaista. Piirroksen alla oli teksti: laukkuryssä ja salkkutsuhna. Edellä olevaa keskustelua lukiessani nousi mieleen ajatus, että vastaava nimittely on hyvin yleistä, esimerkiksi ruotsalaisten mielipide suomalaisista ja kääntäen, sekä yhdistyneestä Saksasta tutut Ossi ja Wessi ym. Uskoisin että vastaavaa keskustelua nimitysten mahdollisesta alentavasta/loukkaavasta sisällöstä käydään muuallakin maailmassa. | |
| 30.03.2017 06:14 | Markku Knuutti: | Jos joku mokaa , sanotaan " ryssineen " Vanahassa ruottalaisessa kartassa oli valtion nimenä " Ryssland " | |
| 30.03.2017 07:59 | Kari Haapakangas: | Venäjän ulkoministeriön matkustusohjeessa Suomeen kehoitetaan, luonnollisesti, välttämään tsuhna-sanan käyttöä, koskapa me alkuasukkaat ymmärrämme sen olevan loukkaava sana. Hieman yllättäen kehoitetaan välttämään myös ryssä-sanan käyttöä, koskapa sellaisen käyttö saattaa saada meidät suomalaiset siirtymään vähemmän asialliseen kielenkäyttöön. Jotenkin vain on osoitus mielettömästä maailmasta, että ruotsalaiset voivat aivan hyvin käyttää termiä "ryss", mutta suomalainen ei. Ongelma näissä nimityksissä on se, että alkuaan neutraalit nimitykset tuppaavat kaikki muuttumaan aikaa myöten negatiivisiksi (jos niin halutaan kokea). Afrosuomalaisten kohdalla aletaan jo lähestyä sitä pistettä, ettei mitään lyhyttä ja napakkaa mutta kuitenkin poliittisesti korrektia nimitystä enää ole olemassakaan. |
|
| 30.03.2017 19:28 | Esa J. Rintamäki: | Minua vaan naurattaisi, mikäli joku venäläinen turisti sanoisi minua tsuhnaksi. Se kertoo kumminkin sanan käyttäjästä enemmän kuin minusta. Jaa, että afrosuomalainen, miten olis uusi lyhennys: afsu. Kutsutaanhan somaleitakin sompuiksi. Oli sitten kyseessä Somaliasta tullut inehmo tai kissarotu. | |
| 19.04.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki: | Lopuksi juttu ryssittelystä: muistan aikoinaan lukeneeni Erkki Tantun piirroskirjoja, jotka olivat itse asiassa kuvitettuja hauskoja "sananpaukahduksia" eri puolelta Suomea. Eräässä piirroksessa vanha mummo istui keinutuolissa ja kuunteli kun vaari luki ääneen sanomalehteä. Kuvan alla oli tekstinä hiukan huonosti kuulevan mummon kysymys: - Niin ryssäkö on mennyt Port Artturihin ja venäläistenkö teköö sinne mieli? (Etelä-Pohjanmaa) Tapahtuma ajoittui ilmeisesti Venäjän - Japanin sodan aikoihin 1904 - 1905. |