19.07.2007 / Tampere asema

19.07.2007 Sr1 3017, Dm12 4404, Dv12 2724, Sr2 32xx ja ilmeisesti Simn xxxx Tampereen aseman kaatosateessa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tampere asema
Kuvaaja: Otso Etelämäki
Lisätty: 23.07.2007 00:00

Kommentit

23.07.2007 19:26 Timo Salminen: Mihinkäs aikaan kaatosade oli Tampereella? Tulin nimittäin tuona päivänä IC54:llä kotiin päin, ja silloin tuli Parkanossa vettä kuin saavista. Sen sijaan Tpeella oli hyvä sää. - Kalustoesittely on tässä varsin monipuolinen...
23.07.2007 19:38 Otso Etelämäki: Kuva otettu siinä iltakahdeksan aikaan.
23.07.2007 20:45 Jussi Mäkinen: Tosiaan hauska kalustokokous! Hakivat varmaan toisistaan seuraa ja läheisyyttä ankealla kelillä. :)
24.12.2009 16:00 Jyrki Längman: Pappa(Dv12) kertomassa tarinoita nuoremmille sukupolville :), kuvasta puuttuu vain nuotiotuli ja täysikuu.
22.11.2014 12:40 Tuomo Ala-Keturi: Löytyipäs taas hieno kuva, omaa silmääni miellyttää kuitenkin eniten tuo deeveri näistä kaikista :)
22.11.2014 12:49 Mikko Nyman: Tämä on ihan hauska yksityiskohtaotos. Kysyn mielenkiinnosta muuten sellaista, että onko millään Dv12-vetoisella junalla ollut koskaan sn 125 km/h? Junalla tarkoitan tässä yhteydessä aikataulunmukaista junaa, joka koostuu veturista ja vaunuista.
22.11.2014 13:18 Markku Knuutti: Harvinaisen Puhdas ja Hyvässä Maalissa toi Dv.
22.11.2014 14:08 Toni Lassila: Miksi Pitää Kirjoittaa Näin?
22.11.2014 14:10 Toni Lassila: Mutta on kyllä kiiltävä Dv12. Nykyäänkin ihan hyvässä maalissa.
22.11.2014 15:37 Mikko Mäntymäki: Veturina liikuttaessa sallittunopeus on 125km/h mutta tavoitenopeus 120km/h, edellytäen että radannopeusrajoitus on vähintään 130km/h. Lähde omat valokuvat.
22.11.2014 18:52 Kimmo T. Lumirae: Jos ollaan ihan tarkkoja, niin junan/veturina ajettavan junan sn on aina aikataulun mukainen ja ainakin nykyään se on yleensä 140, missä mahdollista, toisaalta, tyhjille pendosiirroille on kai annettu korkeampiakin nopeuksia. Mutta Dv12-kalustoiselle veturina ajettavalle sn on 120. En ole aivan saletti, etteikö joskus maailmassa se olisi ehkä ollutkin 125, tosin niitä rataosia, missä sn oli yli 120, oli aiemmin varsin vähän.
22.11.2014 19:09 Jouni Hytönen: Aikana ennen JKV:tä johdonvetojuna lopetti illan ja yön työrupeaman ja veturi lähti olikohan nyt Lievestuoreelta vai Hankasalmelta kotia kohti Jyväskylään, parasta mahdollista vauhtia tietenkin. Pönttövuoren vanhassa tunnelissa oli 100 km/h rajoitus, jonka todellista syytä en tiedä. Ehkä kaarre, ehkä tunnelin profiili, ehkä jokin muu syy. No, Dv12 syöksyi tunneliin n. 120-125 km/h, jolloin tuntui, että ohjaamon ikkunat irtoavat ja nopeus putosi kuin itsestään siihen tasan sataan. :)
22.11.2014 19:31 Mikko Mäntymäki: Korvat siinä ainakin menee lukkoon vähäksi aikaa kun Sr1:llä mennään tunneliin 140km/h, Sr2:ssa on paineilmatiivisteet ovissa tapahtuuko siinä sama ilmiö kuin Sr1:ssä, JSK-JY välillä on pätkiä joissa on mahdollista ajaa tunneliin 160km/h. Sm3:n JPP taarapainolla on 151%, JP 494t, PAI 329t. Matkustajat+Tavarat JPP 138%, JP 494t, PAI 357t, molemmissa PIT 159m pysyy samana. Joten en pitäisi tyhjänä kulkevan Sm3 SN 220km/h mahdottomana.

Jouni ajoiko kuljettaja tunneliin tehotpäällä vai rullaamalla jälkimmäinen voisi selittyä ilmanvastuksella, en usko että vauhti laskisi 25km/h jos tehot on ollut täysillä.
(Käyttäjä muokannut 22.11.14 20:09)
23.11.2014 08:43 Markku Knuutti: hyvämaalinen ja puhdas veturi on harvinainen näky! käyttämällä sopivissa paikoissa isoja kirjaimia , sillä korostetaan itse asiaa!
23.11.2014 15:59 Topi Lajunen: Kiireellisinä haetuissa aikatauluissa (ennalta suunnittelemattomat siirrot, koeajot, yms.) aika usein aikatauluun tulostuu kaluston suurin sallittu nopeus. Ei ole kauaakaan, kun ainakin pääradalla on ajettu Dv12-veturista koostunut kalustonsiirto nopeudella 125 km/h. Joskus järjestelmä tuottaa "mahdottomia" sn:iä, kuten nyt vaikkapa koeajo Ilmalasta Tikkurilaan ja takaisin 220 km/h aikataululla. :)

Sm3:n jarrupainoprosentilla ei ole samaa merkitystä junan suurimmalle sallitulle nopeudelle kuten on veturivetoisissa. Suurin nopeus määritellään toisella tavalla.
23.11.2014 18:34 Ari-Pekka Lanne: Voisiko olla vaihteiston ylikierrossuoja, joka rajoittaa Dv12:n huippunopeudeksi tasan (?) 125 km/h? Olen yrittänyt uskotella itselleni, että Dv12 olisi olevinaan suunniteltu ja tarkoitettu Sn:ltään maksimissaan 120 km/h:n junien ajamiseen, mutta vaihteiston ylikierrossuoja on asetettu sietämään hieman korkeampaa nopeutta siksi, ettei junan Sn-nopeutta ajava kuljettaja joutuisi taiteilemaan aivan ylinopeussuojan laukeamisrajalla.

Dieselveturit ja moottorivaunut II s. 370: "Erikoisesti on huomattava, että veturin suurimpia sallittuja nopeuksia (M = 125 km/h, T = 85 km/h) ei saa ylittää alamäkeäkään ajettaessa. Jos suurimpia sallittuja nopeuksia ylitetään niin vaihteiston ylinopeussuoja pysäyttää junan tyhjentämällä jarrujohdon. Matkaa ei voida jatkaa ennen kuin ylinopeussuoja on uudelleen viritetty."
23.11.2014 19:48 Mikko Mäntymäki: Minä taas olen kuullut luotettavalta lähteeltä että T-vaihteella on laskettu alamäkiin 130km/h jarrut ja tehot yhtä aikaa päällä. Tosin tuo temppu ei onnistu JKV-aikana eikä ainakaan kuljettajakurssilaiselta.

Muutama vuosi sitten ajelin perkiön ratapihan viereistä maantietä mittarinopeudella 60km/h alueella 50km/h ja seepra Dr14:n meni ohitse ratapihalla, en lähtenyt mittaamaan todellista veturin nopeutta koska ei huvittanut maksaa ylinopeussakkoja.

Topi, tiedän että suljetutakselit, kallistus, toimimaton JKV laskee Sm3:n nopeutta, En todellakaan tarkoittanut että Tikkukylä-Ilmala väli ajettaisiin aikataululla Sn 220, vaan Kytömaa-Hakosilta välillä.
23.11.2014 20:20 Ari-Pekka Lanne: Mainitsemani manuaalikokoelma on painettu v. 1972, eikä siinä oikeastaan puhutakaan Dv12:sta, vaan voimakaksikosta "Sv 12 ja Sr 12". Hiukan arvelinkin, että edellisessä kommentissa kuvailluille rämäpäille ei ole aikanaan riittänyt edes 125 km/h, joten ylikierrossuoja on jossain saneerauksessa tai muutostyössä inaktivoitu. Joskus 50-60-lukujen taitteen tienoilla suunnittelupöydällä lasketut vaihteiston toisioakselin suurimmat sallitut kierrosluvut todennäköisesti ylittyivät käytännössä hyvin hetkellisesti ja silloinkin lievästi. Ehkä ylikierrossuojan laukeamisten aiheuttamat viivästykset junaliikenteeseen on katsottu käytännössä kahdesta pahasta siksi pahemmaksi.

Mutta edelleen kuvittelen, että syy siihen, miksi Dv12:n kylkiin on teipattu legendaarinen "125 km/h", juontaa tuosta.
23.11.2014 21:43 Petri Nummijoki: Muistelisin nähneeni Sv12-veturin huippunopeudeksi annetun 130 km/h jossain ensimmäisten yksilöiden valmistumisen aikoihin ilmestyneessä julkaisussa ja vastaavasti Vr11-vetureille (eli Dv15-16 vetureiden esisarjalle) 80 km/h. Vr11-sarjassa 80 km/h oli jopa hetken aikaa maalattu ensimmäisten yksilöiden kylkeenkin. Tästä päätellen 125 km/h lienee Dv12:sta ja 75 km/h Dv15:sta todellinen hyväksytty huippunopeus ja suojalaitteet on suunniteltu näitä 5 km/h korkeammalle nopeudelle.
(Käyttäjä muokannut 23.11.14 21:43)
24.11.2014 01:00 Jorma Toivonen: Dv11/-15/-16 - sarjan vetureissa ei ollut vaihteiston ylinopeus-suojaa, mutta kyllähän todellisuudessa "veto lopahti" tuon kylkeen maalatun nopeuden saavuttamisen jälkeen. Muistaakseni (muisti on jo pehmennyt) jostain kuulin, että suurinta sallittua nopeutta määriteltäessä olisi 10%:n turvaraja (Dv12 M-vaihteella n. 140 km/h, T-vaihteella n. 95 km/h). Tosin huippunopeus paljastui vaihteiston ylinopeus-suojan asetuksista (helposti ruuvattavissa?). Kerran tuli kokeiltua veturilla 2637, kesällä 1979, nopeutta 125km/h + 10% +++ - hyvin kulki. Toisaalta taasen Dv12:n vaihteiston ylinopeus-suoja toimi parisen kertaa "lehtikelillä" moitteettomasti, varomattamasti tehoja lisäillessä, ympärilyönnin jälkiseuraamuksena jarrujohdon tyhjentyessä - toisella kerralla paikallis-bussin kuljettajalle avautui toivottu "tupakkitauko" odotellessaan tasoristeykseen yllättäen pysähtyneen tavarajunan matkan jatkumista.
24.11.2014 01:06 Topi Lajunen: Hauskoja tarinoita jälleen Mäntymäeltä, mutta korjataan nyt kuitenkin viimeisen kappaleen tekstiä, joka ilmeisesti ainakin yrittää olla faktaa: Kallistuksen toimimattomuus ei suoranaisesti laske Sm3:n nopeutta. Vaikka kallistus ei toimi, sillä voi edelleen ajaa vaikkapa 220 km/h oikoradalla. Sen sijaan se toimiessaan lieventää tiettyjen kaarteiden nopeusrajoituksia.
24.11.2014 20:54 Mikko Mäntymäki: Topille, tiedän sen että kallistus on matkustajamuvuuden vuoksi. Jos olisi videokuvaa tuosta Dr14:n tapauksesta niin joku kateellinen varmaan kiusallaan järjestäisi minulle sakot...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!