28.08.2007 / Sinsheim, Saksa
28.08.2007 BR 52 3109 Toisen maailmansodan aikaisessa suojavärityksessä. Veturi oli esillä Saksassa - Sinsheimissä.
Kommentit
| 02.02.2010 19:05 | Topi Pikkarainen: | Oho! Mitäs se seepra? | |
| 03.02.2010 17:35 | Tuukka Ryyppö: | Mielenkiintoinen ohjausvaunu. Polttoaine ilmeisesti kulkee tulipesään jotenkin muuten kuin lapiovoimalla. | |
| 03.02.2010 19:07 | Eljas Pölhö: | Kyllä se polttoaineen siirto vaati lapiota tai vastaavaa, vaikka jotkut tämän malliset veturit olivatkin öljypolttoisia. Tämä oli siis saksalainen sotaveturi, joka sodan jälkeen oli Itävallassa valtion omistamilla radoilla (ÖBB:llä) ja sitten yksityisellä GKB:llä. Kuljettaja ja lämmittäjä työskentelivät omassa hytissään. Tenderissä ("ohjausvaunussa") matkusti (tavarajunan) junamiehistö. Itävallassa tämä oli jollain lailla yleinen tenderimalli ja sillä säästettiin yhden konduktöörivaunun vetäminen (suomalaisittain pitäisi kai puhua kopista eli F-vaunusta). (Käyttäjä muokannut 03.02.10 19:08) |
|
| 05.02.2010 14:54 | Joni Lahti: | Tämänkaltainen dazzle camouflage - myös razzle dazzle - kuviointi oli yleistä I maailmansodan loppuaikoina ja sen jälkeenkin sotalaivojen suojamaalauksena. Tavoitteena ei ollutkaan saada laivaa kohteena sulautumaan ympäristöönsä, vaan tehdä kohteesta mahdollisimman vaikeasti tähystettävän optisin menetelmin. Kohteen hahmoa oli vaikea määrittää ja etäisyyden arviointi vaikeutui. Etenkin sukellusveneiden periskooppitähystys vaikeutui huomattavasti. – Vetureita tuskin on jahdattu merellisin menetelmin, mutta oletan, että tämä kuvio on voinut jopa toimia lentotähystystä ja maalinmäärittelyä vastaan ilmasta varsinkin, kun maali on ollut liikkuva. - Varsinaisen seeprakuvioinnin ensisijainen tarkoitus on häiritä värisokean leijonan havaintoja, peto ei nimittäin näe hahmoa heiniltä, on vain eriasteisia harmaita juovia. Tässä tapauksessa maali sulautuu ympäristöön. | |
| 06.02.2010 12:31 | Joni Lahti: | Dazzle camouflage –menetelmää ei käytetty ilmeisesti kovinkaan yleisesti rautatiekaluston suojauksessa. Yleisempää oli maalata ne ympäristöön sulauttavin värein ja kaavioin. Saksassa sodan alkuaikoina panssarikalusto maalattiin tumman harmaaksi eli panssariharmaaksi. Kaavio muuttui sodan kuluessa peruskaavioksi: tumman keltainen, jonka päälle maalattiin ruiskulla epäsäännöllisiä kuvioita oliivin vihreää ja punaruskeaa. Näin tehtiin myös panssaroidulle rautatiekalustolle, joskin variaatioitakin oli. – Suomessa maalattiin jatkosodan aikana panssarikalusto kolmella värillä: vaaleaoliivi, vaalean harmaa (tai hiekka?) ja punaruskea. Kaaviossa väripinnat olivat suuria ja selvästi toisistaan erottuvia. Näin saatiin aikaan voimakas valon ja varjon vaikutelma. Kaaviota käytettiin myös tykistön kaluston suojaamisessa. Tässä tarkemmin Parolan junan maalauksesta: http://vaunut.org/kuva/36877 , http://vaunut.org/kuva/13416 , http://vaunut.org/kuva/13415 ja http://vaunut.org/kuva/13412 Sodan aikana myös veturi sai panssarilevyt kylkiinsä, väritystä en tiedä, mutta oletan sen noudattaneen samaa kaaviota. Vertailukuvana panssaroitu vaunu http://vaunut.org/kuva/22336 Slovakiasta. Kaavio perustuu neljään väriin ja aavistuksen verran sirpalemaisiin kuvioihin. | |
| 12.02.2010 21:41 | Juha Toivonen: | Tämä yksilö on maalattu vain oikealta sivultaan näihin väreihin... vasen puolisko on normaalin saksalaisen höyryveturin värityksi toteutettu (punainen-musta) | |
| 14.02.2010 20:09 | [Tunnus poistettu]: | Tuon minäkin myönnän seepraksi kun raidat on pystysuunnassa. |