??.04.1964 / Hamina, Summa

??.04.1964 Vanhoja vaunuja: Laatikkoaura Etv-Rto 76. Eihän tämä varsinaisesti mikään vaunu ole, mutta menköön samaan sarjaan. Vaunu oli jätetty talven jäljiltä Summan tehtaan ratapihalle. Vietiin se myöhemmin jonnekin, ehkä Kouvolaan huoltoon. Valkoisen vaunun kyljessä oli merkintöjä: 9. rtj., Etv-Rto 76. (Etv?). Kuvausvuodeksi tarjoan 1964.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Summa (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 19.11.2007 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

19.11.2007 21:44 Tapio Muurinen: Aura ei siis ollutkaan sama http://vaunut.org/kuvasivu/34942 mutta melkein identtisiä veljeksiä.
19.11.2007 23:19 Marko Anttila: Olisikohan jollakulla olemassa hyvää arviota siitä kuinka monta laatikkoauraa on ehjänä tai lähes ehjänä jäljellä?
20.11.2007 05:30 Jari Kuusinen: Sellaista on jo arvioitu kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/35374 alla..
20.11.2007 08:38 Teppo Niemi: Etv on Erikoistyövaunu, joita lumiaurojen lisäksi olivat mm. pengeraurat, Sepeli- ja sora-aurat, myrkytysvaunut yms.
Rto = Rataosasto. 9. rtj = 9. Ratajakso (en muista ulkoa että mikä se olisi). Muita työvaunujen tunnuksia on esim. Lv = Liitevaunu. Osaston tunnuksia ovat olleet Ko = Koneosasto, Vo = Varasto-osasto, Rro = Rautatierakennusosasto.
20.11.2007 11:41 Jarkko Korhonen: Tässä meni vajaa 20 vuotta sitten muutama hiileksi: http://vaunut.org/kuvasivu/9926
20.11.2007 21:03 Tapio Muurinen: Erikoistyövaunu, selkis. - Kuvassa näkyy jokseenkin hyvin pitkä lenkki, jolla aura kytkettiin veturiin. Tätini mies oli rataosaston hommissa ja muistan hänen jotain noista aurahommistakin kertoneen. On varmaan ollut aikamoista jyskäämistä, kun mentiin aura edellä. Vain veturin puskimissa oli jouset.
02.02.2014 22:02 Tapio Muurinen: Lumen aurauksesta huolehti rataosasto. Ratajakso oli jaettu aurausalueisiin, jota johti aurauspäällikkö, ratamestari tai rataesimies. Yleensä aurausalueen keskuksena oli varikko, alavarikko tai isompi liikennepaikka sellaisten läheisyydessä. Auraustehtävät olivat moninaiset. Ne jaettiin viiteen luokkaan, ja määräykset niiden mukaan; oliko kiireellinen tehtävä, aurattiinko linjaa vai ratapihoja, päivällä vai yöllä, onko vaihtotöitä, jne. Aurausjunan päällikkönä oli konduktööri, mutta työtä johti aurausjunan työkunnan "aurausesimies", tavallisesti ratavartija. Aurausjunan kuljettajan ja aurausesimiehen välillä oli tiivis yhteistyö.

Aurausesimies antoi työkunnalleen esim. seuraavia komentoja: "Valmiit" (miehet paikoilleen ja salvat irti teristä ja siivistä). "Terä alas" (terämiesten laskettava terä aurausasentoon). "Etusiipi auki" (etusiipimiesten aukaistava terä aurausasentoon). "Takasiipi auki" (takasiipimiesten aukaistava takasiipi aurausasentoon). "Siivet auki" (etu- ja takasiipimiehet aukaisevat siivet aurausasentoon). "Lähenee" (valmistauduttava, aurauseste lähenee). "Ylös" (terämiesten nostettava terät). "Alas" (terämiesten laskettava jälleen terät). "Etusiipi" (etusiipimiehille huomautus kohdattavasta junasta tai esteestä, jolloin siipi vedettävä sisään). "Takasiipi" (takasiipimiehille huomautus kohdattavasta junasta tai esteestä, jolloin siipi vedettävä sisään). "Siivet sisään" (sekä etu- että takasiivet vedettävä sisään, este mainittava). "Lopetetaan" (terät ja siivet salvattava perusasentoon).

Keväällä aurauspäällikön oli huolehdittava ratajakson päällikön kanssa auran täydellisestä puhdistuksesta, suojaamisesta ja voitelemisesta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!