??.07.1963 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)
??.07.1963 Liikennepaikka: Hillo (1947-1970), aik. Haminan Hillo (1937-1947)- Vanhoja vaunuja: Hk 110510. Oikeastaan pitäisi puhua jo uusista vaunuista, sillä tässä vaunu on vasta 1-2 v. vanha (valm. 1962). Hk-vaunuja rakennettiin 1954-1962 yhteensä 5000 kpl. Ne olivat rakenteeltaan ja rullalaakeroituina erinomaisen hyviä kulkuominaisuuksiltaan. Myös vierintävastus oli alhainen. Suoralla ja puhtaalla kiskolla yksi mies pystyi tyhjää vaunua liikuttelemaan. Suurin akselipaino oli 15 t. Vaunun taara oli noin 11 t, ja kuorma 19 t. Loppusarjan vaunut, kuten tämä, olivat hieman raskaampia, sillä ne varustettiin kuormajarrulla ja vaunun läpi menevällä vetolaitteella, lisäksi varattiin mahdollisuus keskuspuskimille. Näin myös tapahtui, kun n. 1300 vaunuista tehtiin Hka.
Kommentit
| 30.12.2007 22:21 | Tapio Muurinen: | Joskus sattui, että kova tuuli pani lupaa kysymättä näitä vaunuja liikkeelle, mikäli jarruja ei ollut veivattu tarpeeksi tiukkaan. Tiedän Inkeroisissa tapauksen, kun "aavevaunu" oli rullannut kovassa tuulessa Kotkan Motin raiteelle, tosin vaunu pysähtyi umpivaihteeseen, mutta yhteentörmäyshän siitä tuli. | |
| 26.02.2009 00:20 | Tapio Muurinen: | Tämä erinomainen avovaunu oli suosikkejani; kaippa se oli senkin takia, että vartuimme samoihin aikoihin 1950-luvulla. Myöhemmin kesätöissä tutustuin näihin lähemminkin. Sarjan alkupäässä oli vielä viimeisten Hdk-vaunujen ominaisuuksia. Niihin tosin eivät kuuluneet päästä laukaistavat teleskooppipylväät, jotka sarjan alkupäässä olivat neliskanttiset, sillä pyöreä putkimateriaali oli jotenkin lisenssoitu kauppapoliittisista syistä (?), ja kallista. Tämä vaunu on viimeistä vuosikertaa, alansa huippua, joita tehtiin ko. vuonna yli 800 kpl. Vaunuissa kuljetettiin myös bulk-tavaraa, esimerkiksi hiiltä. Sitä varten oli matalat sivulaidat, jotka kuvassa ovat taitettuina kehyksen alle vaaka-asentoon. Tavallisesti käytettiin vielä lisänä irrallisia lisälaitoja, jolloin saatiin korkeampi kuorma. Vaunu on kuvattu Hillon hiilisatamassa. | |
| 26.02.2009 11:41 | Tommi K Hakala: | Tämä vaunumalli oli kyllä lapsuuden klassikko,näitä näki Mäntässäkin mm. raakapuulastissa sekä tuota Hka-välivaunua venakkovaunujen kera...muita klassikoita olivat Ohn ja tietenkin Gbk/Gbl sekä kalkkikivilastiset Kas-vaunut. | |
| 26.02.2009 23:41 | Jorma Toivonen: | Varsinkin tyhjänä ollessaan mm. tämä vaunumalli aiheutti useinkin tavarajunien pysähdyksiä linjalla ja töitä lämmittäjälle/koneapulaiselle. Kuten kuvastakin näkyy, "lyhennettyjen" tolppien kettingit heiteltiin huolimattomasti vain vaunun lattialle, vähitellen matkan kuluessa ne sitten tipahtivat roikkumaan reunan yli. Laahautuivat junan vierellä, pyyhkivät pitkin asemalaitureita tai aiheuttivat vaaratilanteita 2-raiteisilla osuuksilla vastaantulijoille. Pahimmassa tapauksessa saattoi vastapuolen tolpan "yläpää" roikkua yhteenkytkettyjen ketjujen päässä vaunun ulkopuolella. Pimellä tuon havaitsi hyvin kipinöinnistä, talvisin ja hiekkapohjaisilla radoilla "pölyämisestä". Sopivassa kohdin juna pysäytettiin ja kettingit yritettiin sitoa tolpan ympärille, kuten noissa "pitkissä" pylväissä ohjeiden mukaan on tehty. | |
| 27.02.2009 07:02 | Kimmo Pyrhönen: | Mielenkiintoisia muisteloita. Itselläni nuo muistelot ovat paljon "romanttisemmat", kun kesäiltoina kuunteli, kuinka Dr13-jyrisi nokalla ja ketjujen kilinä kertoi, että tyhjiä tukkivaunuja sillä on perässään aimo liuta. | |
| 27.02.2009 09:35 | Tapio Muurinen: | Juuri tuollaisia Jorman kuvailemia tapauksia olen kuullut. Ratapihoilla roikkuvat kettingit juuttuivat lisäksi vaihteisiin, ja taas rautaa vääntyi ja kettinkejä katkeili. Aina tuollaisten tapausten jälkeen ohjeita tarkennettiin. Purkaja yleensä huolehti kettinkien sitomisesta; viime vaiheessa jarrujen tarkastaja kilisytteli irrallisia kettinkejä tolppien ympärille - mutta kun "paljon tekee, niin välillä tapahtuu". | |
| 27.02.2009 09:53 | Tapio Muurinen: | Pikkupoikana oli mielipuuhia katsella Hillon ratapihan kalliolla (niitä kallioita ei enää ole) kun laskumäestä tiputeltiin tyhjiä vaunuja. Välillä ei riittänyt jarruttajaa - tai sitten ei ollut tarkoituskaan - yhden tai muutaman Hk-vaunun vauhtia hillitsemään. Kun se/ne iskeytyivät kasattavan roikan jatkoksi, kuului kova pamaus ja helinä; vaunutkin näyttivän suorastaan hypähtävän äkkipysäyksestä. |