??.??.1987 / Helsinki

??.??.1987 Arkistojen kätköistä löytyi lehtikuva N-liittolaisesta VL 86 - koeveturin ajopöydästä. Vuonna 1987 veturi vieraili myös Suomessa, lähinnä Strömbergin toimittamien sähköisten osien testauksessa. 300tn painavasta veturista piti tulla BAM-radalle tavara-junien vetoon sopiva sarja, mutta lopulta ei tainnut veturi kokeilua pidemmälle kehittynyt. Kuljettajan työskentelyolosuhteet olivat suunniteltu neuvostoliittolaisen rakentamis-standardin mukaisiksi, valmistaja sama kuin meidän Sr1-sarjallakin.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Helsinki

Kuvaaja: Jorma Toivonen
Kuvasarja: Lehtikuvia yms
Lisätty: 25.01.2008 00:00

Sähköveturi
Ulkomaat:

Muu tunniste
Sekalaiset: Ohjaamo

26.01.2008 15:18	Petri Miikkulainen:	Kovasti muistuttaakin Sr1:stä. Tuo suuntakahva näyttää vaan oudolta, ihan kuin olisi neliportainen? Onkohan niin, että taaksepäin on vain käsikäyttömahdollisuus? Toisaalta ainakin Sr1:n sähköjarru putoaa silloin pois pelistä. Harvoinpa sitä taaksepäin ajaessa tarttee, lähinnä jos painaa mäkeä takaisin alas vauhdinottoa varten ... nimim. kokeillut ;) yli 2000-tonnista Sim-letkaa on ikävä pidätellä pelkillä ilmajarruilla...
29.06.2008 21:32	[Tunnus poistettu]:	Nämä suuremmat tehonsäätöpyörät oli jotenkin parempia, kun sai sopivasti nojata koko käsivarrella siihen.
26.11.2015 23:46	Toni Lassila:	Olikohan tämän veturin äänimaailma jotain M100:n, Dr16:n ja Sr1:n väliltä? VL86F oli kyllä kaikin puolin mielenkiintoinen veturi. (Käyttäjä muokannut 26.11.15 23:48)
22.10.2018 20:16	Jouko Niiranen:	Ohjauspiirin toimintaselostuksen lokakuulle 1983 päivätyn selostuksen mukaan sähköjarru on todellakin vain eteenpäin ajettaessa (äärimmäinen asento "P" vasemmanpuoleisessa alemmassa suuntakahvassa, kuvassa kahva on asennossa "taakse"). Moottorien ääni oli hyvin M100 kaltainen, koska moottorien ohjaus oli pienin muutoksin kopioitu metrosta. Lisämakua toi tasasuuntaaja, joka oli myös taajuusmuuttajatekniikkaa ja piti korkeampitaajuista sirinää. Jäähdytyspuhaltimet olivat tietenkin yksi iso äänilähde.
22.10.2018 20:47	Olli Keski-Rahkonen:	VL86F:stä on olemassa Ilmalassa kuvattu video, jota minulla ei ole valitettavasti tähän linkata. Kovasti se kuulostaa M100:lta!
22.10.2018 21:22	Jouko Niiranen:	Minulla on todennäköisesti juuri se sama Åke Lindrothin kuvaama video 1987-05-15 Sergei Andrejevin eläkkeelle lähtötilaisuudesta Ilmalassa ja 1987-05-19 tehdystä Riihimäelle ajosta sekä radiohäiriömittauksesta. Näytin siitä lyhentämäni koosteen SRHS:n kokouksessa marraskuussa 2016. Olen usein miettinyt, voisiko sen laittaa YouTubeen. Tietenkin olisi asiallista saada lupa Lindrothilta.
22.10.2018 21:59	Petri P. Pentikäinen:	En epäile, mutta jossakin määrin ajatuksena tyyppiä "minulle väitettiin ensimmäinen huhtikuuta", että n e u v o s t o l i i t t o l a i n e n veturi kuulostaa M100:lta.
17.02.2019 00:58	Jouko Niiranen:	Onnistuin saamaan yhteyden Åkeen, ja sain häneltä luvan pistää koosteen hänen VL86F-videostaan YouTubeen. Laitoin siihen myös englanninkielisen tekstityksen: https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrX​jJQ
17.02.2019 21:03	Petri P. Pentikäinen:	Suurkiitokset julkaisusta. Siellähän se invertteri naukuu, kun jättiveturi lähtee liikkeelle. Ohjaamossa on avaruusteknologinen pioneeritunnelma, tangentti värjää videon keltaiseksi. Ystävyys, yhteistyö ja avunanto huokuvat.
17.02.2019 21:10	Jouko Niiranen:	Innostuin tarkistamaan netistä, mitä Sherbinkassa olleelle VL86F:n puolikkaalle nykyään kuuluu, ja YouTubesta löytyi video vajaan kahden vuoden takaa, josta käy ilmi myös sisätilojen kunto: https://www.youtube.com/watch?v=GAmMuyNb​rMk
18.02.2019 20:11	Petri P. Pentikäinen:	Tuo video Suomen koeajoista aiheutti niin suuren huuman, että jonkin aikaa lukulistalla ollut kirja veturiprojektista tuli luettua yhdellä kertaa. Ansiokasta, että julkaisitte kirjan, ja hyvä kun siinä on tekniikan lisäksi ajankuvaa ja sattumuksia. Tuli hyvin esiin, miten maailman kärkeä ollut pienen maan yritys toimittaa tekniikkaa suurelle sähköveturimaalle, joka on kuitenkin teknologisesti jälkeenjäänyt. Yritettiin tehdä modernia sähköveturia, mutta niin kansa kuin veturin suunnittelijatkin jonottivat kauppojen edessä ruokaa.
18.02.2019 21:22	Jouko Niiranen:	Mitä ulkomaiseen kalustoon M100-äänellä tulee, niin Strömberg toimitti 1981-85 Rotterdamiin 700-sarjan 33 ensimmäiseen raitiovaunuun käytöt ja yhteistyökumppani Holec loppuihin lisenssillä. Holec toimitti lisenssillä käyttöjä myös muihin liikennevälineisiin sielläpäin jonkun aikaa, mutta sanoi sitten lisenssin irti ja väitti tehneensä niin paljon muutoksia, ettei lisenssi ole enää tarpeen. Tiedä sitten. Joka tapauksessa metromaiseen ääneen saattaa sielläpäin liikkuessa törmätä. Ihan samanlainen ääni ei ole, koska raitiovaunuissa oli myös tasajännitettä nostava katkoja, joka tuo oman pirinänsä mukaan. Tekniikassa oli myös sellainen ero, että kommutointipiiri oli yhteinen kaikille kolmelle invertterivaiheelle ja katkojalle, kun M100:ssa kullakin invertterivaiheella on oma kommutointipiirinsä. Tässä yksi ääninäyte Rotterdamista: https://www.youtube.com/watch?v=L2OXf3Zu​h9I
18.02.2019 22:34	Jouko Niiranen:	Näköjään M100 ääntä voi kuulla Baia Maressa Romaniassakin, koska ilmeisesti vuonna 2006 Winterthurista Sveitsistä käytettynä ostetut trolleybussit ovat siellä edelleen ajossa. Strömberg toimitti taajuusmuuttajat kymmeneen Saurerin Winterthuriin 1981-82 toimittamaan trollikkaan. https://ro.wikipedia.org/wiki/Troleibuze​le_din_Baia_Mare (Käyttäjä muokannut 18.02.19 22:36)
19.02.2019 00:22	Petri P. Pentikäinen:	Australialaiseen moottorivaunuun taisi myös tuohon aikaan mennä suomalaisia innovaatioita. Olikos se pelkkä SELMA, vai menikö sinne myös SAMI?
19.02.2019 02:11	Jouni Halinen:	PPP:le 80-luvun loppuvuosina Rompalta tosiaan meni Australiaan junien sähköjärjestelmiä. Muistan sen siitä että faijavainaa oli silloin töissä elektroniikkatehtaan pakkaamossa. Siinä piti olla pirun tarkka, koska pakkaukseen käytettävän puutavaran piti olla 100%:ti painekyllästettyä puuta, ja vielä leimattua sellaista. Ukaasi oli niin kova että jos perillä löytyy yksikin lauta normipuuta, niin koko kuljetus palautetaan Suomeen. Ovat Aaussit aika vieraslaji kammoisia, sallittakoon se heille.
19.02.2019 11:57	Jouko Niiranen:	Juu, Adelaideen toimitettiin käytöt diesel-sähköiseen lahiliikennejunasarjaan 3000, jonka toimitti Comeng 1987 alkaen. John Dunn on tehnyt hienon moniosaisen historiikin Comengista. Osassa 5 on juttua lähiliikennejunastamme sivulta 77 alkaen. https://books.google.fi/books?id=fc5UAQA​AQBAJ&pg=PA77&source=gbs_toc_r&cad=3#v=o​nepage&q&f=false Tässä videota junasta https://www.youtube.com/watch?v=oc-u53RK​5tE Ratoja on sähköistetty Adelaidessa ja myös sarjan 3000 lähiliikennejunien muuttamisesta sähkösyöttöisiksi on ollut ainakin puhetta.
19.02.2019 12:03	Jouko Niiranen:	Tuo VL86F-kirja on nyt lähes loppuunmyyty, joten päätimme pistää pdf-version ilmaiseksi jakoon kaikille. Jos nyt joku kuitenkin haluaa kovakantisen version koristamaan kirjahyllyään, niin niitä on vielä 4 kappaletta jäljellä hintaan 12 euroa + 10 euroa postimaksu Suomeen. Ota yhteys jouko.niiranen ät welho.com Ja tässä se luvattu linkki: http://fak.mbnet.fi/kirja/ISBN_978-952-9​3-6959-1.pdf
19.02.2019 17:50	Juhani Pirttilahti:	Briteistäkin löytyy deja vu: https://www.youtube.com/watch?v=rDlE67LY​ZCk
20.02.2019 21:29	Teemu Sirkiä:	Kiitos Jouko! Tuo on erittäin mielenkiintoinen kirja, piti lukea se kertaistumalta läpi. Hienoa, että tuo hanke on noin tarkasti dokumentoitu. Nyt voisi käydä mielenkiintoista ajatusleikkiä, miltä osin maailma näyttäisi erilaiselta, jos VL86F:n sarjatuotanto olisi alkanut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
21.02.2019 02:56	Niila Heikkilä:	Tämä kuva sivunnee sitä miltä maailma näyttää kun veturia ei tullut http://vaunut.org/kuva/45070
21.02.2019 20:11	Jouko Niiranen:	Kyllähän me olemme spekuloineet miten maailmamme olisi muuttunut, jos tilaus olisi tehty ja vetureita olisi alettu valmistaa. Moni poika olisi ainakin joutunut viettämään erinäisiä kylmiä öitä ja päiviä Siperiassa huoltokeikoilla.
21.02.2019 21:42	Petri P. Pentikäinen:	Suosikkisivuni kirjassa on 51, jossa naistulkki kääntää keskustelua tupakka 80 asteen kulmassa, ja neuvostoliittolaisista kondensaattoreista sanotaan, että niiden "sisältä löytyi myös epäpuhtauksia, kuten mahorkan natsoja". Mahtoiko Kalininille nimetty Tallinnan sähkötekninen tehdas käyttää Tshernobylissä seostettua materiaalia myös kevään 1986 jälkeen, kompleksiahan ei kokonaan suljettu tapahtuneen jälkeen.
22.02.2019 01:51	Tauno Hermola:	Lähdeviitteenä oleva Harmoisen "SAMIn tarina" olisi varmasti myös mielenkiintoinen, mutta sen saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, yhtään ei ole tullut vielä antikvariaateissakaan vastaan.
22.02.2019 17:43	Jouko Niiranen:	Kaippa neutronisäteilytettyä (neutron transmutation doping, NTD) piitä tehtiin myös 1986 jälkeen, jäihän Tshernobyliin ehjiäkin reaktoreita. Ja onhan heillä samanlaisia reaktoreita muuallakin. Tuo reaktorityyppi soveltuu hyvin piitankojen säteilyttämiseen, koska siinä tangot on helppo vaihtaa reaktoriin polttoainesauvojen tilalle säteilytyksen ajaksi. Tuo säteilytys nimenomaan Tshernobylissä tuli tietoon, kun eräs neuvostoliittolaisministeri Suomessa käydessään halusi pitää luennon aiheesta Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Luennon ajoitus ei ehkä ollut kovin hyvä, koska vain muutama kuukausi myöhemmin Tsernobylissä jysähti.
22.02.2019 17:51	Jouko Niiranen:	Tuo Harmoisen SAMIn tarina -kirja voi todellakin olla vaikea saada. Firmassakin vielä pitkään julkaisemisensa jälkeen sitä annettiin vain harvoille ja valituille ja silloinkin vain kuittausta vastaan. Ilmeisesti kirjan katsottiin vielä 2000-luvun alussa sisältävän liiaksi kilpailijoita hyödyntäviä tietoja.
22.02.2019 19:56	[Tunnus poistettu]:	RBMK-1000 ei ole sen vaarallisempit ydinmiilu kuin muutkaan. Ongelma oli siinä, että laitoksen varajohtaja kuvitteli reaktorin toimivan ilman jäähdytystä. IAEA paperien mukaan reaktori tulee silmille jos se on 30sec ilman jäähdytystä, tämän opimme jo 1979 Three Mile Islandin mällistä eli Harrisburgista. Alasajettua reaktoria pitää jäähdyttää 8-15% reaktorin sähkötehosta 90min ajan. Laitoksen varajohtajan viimeiset sanat 1995 vuonna hiukan ennen kuolemaansa kuvatussa dokkarissa oli: REAKTORI EI KÄYTTÄYTYNYT KUTEN KÄSKIN!
22.02.2019 23:58	Jouni Hytönen:	Suomesta katsottuna lähimmät RBMK-1000:t (4 kpl) löytyvät Sosnovyi Borista melkein huutoetäisyydeltä.
23.02.2019 00:00	Jouni Hytönen:	Ja niin, ilmoittaudun kerhoon, jonka jäsenet lukivat VL86F-kirjan kertaistumalta. Hienoa dokumentointia todellakin, kiitokset tekijöille.
23.02.2019 00:09	Jouni Hytönen:	Jaahas, Leningradin ydinvoimalan venäjänkielinen Wikipedia-sivu tietääkin kertoa, että ydinvoimalan ykkösreaktori olisi suljettu 21.12.2018 klo 23.30. Enpä muista tämän ylittäneen uutiskynnystä rajan tällä puolen. Rosatomin sivuilla on uutinen asiasta: http://www.rosatom.ru/journalist/news/po​sle-45-let-bezopasnoy-ekspluatatsii-osta​novlen-energoblok-1-leningradskoy-aes-go​lovnoy-v-serii-rbm/
23.02.2019 00:20	Jouni Hytönen:	Ja vastaavasti VVER-1200-tyyppinen viitosreaktori olisi otettu tuotantokäyttöön 29.10.2018. Rakennustyöt ovat alkaneet 25.10.2008 eli ei ihan heti päästy maaliin sielläkään.
23.02.2019 00:45	Petri P. Pentikäinen:	Tiettävästi Tshernobylin voimalassa yöllä 26/4/86 tehty reaktorin alasajotilannetta tutkinut koe oli alun perin tarkoitus tehdä Leningradin voimalassa. Siellä kuitenkin vastustettiin koetta liian vaarallisena. Veturikirja on jo otettu ensimmäisen lukukerran jälkeen uudelleen esiin.
23.02.2019 09:52	Erno Palonheimo:	https://yle.fi/uutiset/3-10564723 Kyllä siitä uutisoitiin.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!