??.??.???? / Örö
??.??.???? Örö avautui matkailijaryhmille 2006, tai ehkä kävit siellä inttiaikanasi. Onko kukaan käynyt katsomassa radanpohjia ja varmistamassa että veturitallissa ei ole veturia, kun sen poisviennistä ei ole tietoa.
Kommentit
| 27.01.2008 19:10 | Pertti Hiltunen: | Olin töissä Örössä 1979-1981. Tuolloin oli rautatie jo purettuna ja veturitallit tyhjänä. Mukulakivitien, pohjoisesta katsottuna, oli jäljellä radan sorapohja ja yksittäinen pölkkykin löytyi, samoin ratanauloja. Hevostallin ullakolla oli tuolloin säilytyksessä vanhoja VR-valurautakaminoita linnoitteiden majoitustilojen lämmitystä varten. | |
| 27.01.2008 20:43 | Eljas Pölhö: | Kiitos havainnosta, laakista tuli selvitettyä viimeisten 30 vuoden tilanne. Nyt pitäis käydä Karttakeskuksen vanhojen karttojen arkistossa Pasilassa katsastamassa 50-luvun peruskartta. Viimeksi pari vuotta sitten arkistonhoitaja oli jo osa-aika eläkkeellä ja aika pitää varata etukäteen. | |
| 27.01.2008 22:22 | Pasi Hölttä: | Olisi hauska tietää lisää Kotkan edustan linnakesaarten radoista, kun sielläkin on sellaisia ollut. Ne saaret ovat vain yhä vieläkin puolustusvoimien käytössä, joten omatoimitutkimuksen harrastaminen on näin armeijavuosien jälkeen vähän hankalaa. | |
| 27.01.2008 23:20 | Eljas Pölhö: | Kirkonmaalla oli oikein höyryjunia aikanaan. Kun klikkaa karttaa suuremmaksi niin ratalinjat on helppo arvata. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3502685&cy=6697921&scale=40000&tool=siirra&lang=FI | |
| 28.01.2008 10:16 | Ilkka Hovi: | Kirkonmaan ex veturi on ÄSR5, joka on muistomerkkinä Äänekoskella. | |
| 30.01.2008 08:26 | Pauli Ruonala: | Olin vuonna 1981 palveluksessa Kirkonmaassa (myös nimellä Pirunsaari ja Costa del Kirkko) ja loppuvuoden hoidin Rankin (Rio de Rankki) sääasemaa. Kirkonmaan rautatie kulki Savilahden itärannalla olevalta laiturilta saaren eteläpäähän. Armeijan laituri oli tuolloin siirretty saaren luoteispäähän. Rata kulki tietääkseni nykyistä tietä pitkin ja siitä ei ollut enää mitään näkyvissä. Sotilasalueella oli ammusvarastojen edessä vielä kivisiä muutaman metrin pituisia lastauslaitureita. Vanhan kasarmin viereisessä metsässä ryynätessä kohtasimme metsän keskellä lokomobiilin, joka oli hyvässä maalissa ja näytti toimivalta. Silloin oli niin kiire että ei ehtinyt ottaa kattilatietoja ylös. Kirkonmaassa voi käydä, vain eteläosa on sotilasaluetta, pohjoispuoli on täynnä kotkalaisten kesämökkejä. Turistien laituri on saaren koillisosassa lähellä hautausmaata. V. 1981 sotku oli sunnuntaisin iltapäivällä auki myös siviileille. Rankissa on ollut myös rautatie laiturilta saaren eteläkärkeen mutta siellä ei tietääkseni ollut veturia koska päälinjan pituus oli vain puolisen kilometriä. Tämäkin rata kulki nykyistä tietä pitkin eikä siitäkään näkynyt mitään jälkiä. Sääasema toimi saaren korkeimmalla kohdalla säätornin vieressä punaisessa puutalossa (nk. säämökki). Säämökin takana oli kivikon keskellä kumossa kokonainen vaihde ilman asetinta, raideleveys noin 600 mm. Kyseessä oli tehdastekoinen Decauville-radan tyyppinen raide-elementti jossa oli kiinteästi asennetut rautaiset ratapölkyt. Jossakin romukasassa bongasin myös muita kapean radan osia, kiskonpätkiä ja vaihteen risteyskappaleen. |
|
| 30.01.2008 11:39 | Eljas Pölhö: | Ensimmäiset aidot silminnäkijähavainnot mitä eteeni on sattunut näiltä saarilta, kiitos! | |
| 22.07.2011 11:10 | Eljas Pölhö: | Lisää Öröstä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,3641.msg22096.html#msg22096 | |
| 03.07.2015 08:40 | Pauli Ruonala: | Lisää Rankista: Vuoden 1918 inventaarion mukaan Rankissa oli yhteensä 961 m rautatietä jossa oli käytetty 80 ja 70 mm korkeita kiskoja (noin 12 ja 10 kg/m). Raideleveys 750 mm. "Pääradan" pituus laiturilta tykeille oli 830 m. Noin 250 m laiturilta oli vaihde, josta lähti sivuraide kasarmin ohi talousrakennuksen luo. Radalla oli 8 "tykkivaunua" ja näihin oli "koreja" eli kuljetuslavetteja 5 kpl. Vaunuista 2 oli linjaaleilla ilman jarrua, 5 kpl linjaaleilla ja jarrulla, 1 kpl ilman. "Linjaali" tarkoittaa jousitusta. Vaunuja vedettiin hevosilla ja miesvoimin, veturia ei ollut. Rata korjattiin täysin 1929, kaikki ratapölkyt vaihdettiin. 1934 vaihdettiin 500 ratapölkkyä, soran puutteessa pölkkyjen välit täytettiin turpeella ja se haittasi radan käyttöä. 1937 saatiin sorastus kuntoon. Rankissa ei ollut teitä, jalankulkijoille oli kalliolla kulkevia polkuja ja lankkukäytäviä, joita oli satojen metrien pituudelta, ja tietysti rautatie. 1922 rakennettiin uusi valonheitinasema, valonheittimen kuljetusta varten tehtiin 30 m rataa. Rankki ja Kirkonmaa myytiin tämän vuoden alussa matkailuyrittäjälle, joka pitää Rankin sotkussa ruokalaa ja kasarmissa on majoitustiloja. Kesäkuussa alkoi yleinen laivaliikenne saareen, aikataulu osoitteessa http://www.kotkansaaret.fi/index.php/yhteystiedot Kirkonmaan veturitalli on vielä pystyssä ja toimii nyt varastona, ks. http://bot.fi/zwo jossa talli on kohde 29. Lähde: Lari Pietiläinen, Rankin linnake (2013) jossa on kuvia myös Kirkonmaan rautatieltä. |
|
| 26.10.2021 14:40 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Satunnaisgeneraattori toi tämän kuvan esille. Uusimmassa Resiinassa onkin sopivasti Örönkin ratoja valoittava artikkeli. | |
| 26.10.2021 20:06 | Erkki Nuutio: | Pystyykö tämän kuvan löytämään Vorg-heinäsuovan yli 100 000:n kuvan joukosta ilman ystävällistä satunnaisgeneraattoriamme? Paikkahaku Örö ei löydä Örötä eikä tätä kuvaa. Heinäsuovassa lienee muitakin julkisliikenteen ulkopuolella olleita ratoja, joiden paikannimiä haku ei tunne. Vaatisi kai kyseisten paikanimien lisäämistä ja asianomaisten kuvien kytkemistä näihin paikannimiin (eli siis työtä). Ohjelman keinoilla saanee esille kaikki kuvat, joiden paikannimeä haku ei tunne, mutta onko näitä tuhansia? (Käyttäjä muokannut 26.10.21 20:11) |
|
| 26.10.2021 20:11 | Teemu Sirkiä: | Voit hakea paikan nimellä, vaikkei haku sitä ehdottaisikaan. Tämäkin kuva siis löytyy, kun vain kirjoittaa paikkaan Örö ja hakee. http://vaunut.org/kuvat/?paik=%C3%B6r%C3%B6 | |
| 27.10.2021 09:23 | Erkki Nuutio: | Kiitoksia! Löysi generaattori sujuvasti esimerkiksi Peltolammin. Osa näistä kuvista on tosin vain Tampereen alaisuudessa. |