01.09.2000 / Tuupovaara,
Härminvaara
01.09.2000 Tältä erää viimeinen knoppini teille, arvoisat rautatieharrastajat: mikä rata ja minkä kylän tasoristeys näkyy kuvassa? Kilometripylvään pitäisi helpottaa arvaamista. Lisäys 20.3.2008: ks. Joensuu-Herajärvi -osuuden juna-aikataulut vuodelta 1965 osoitteesta http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=174
Kommentit
| 20.02.2008 10:03 | Jukka Voudinmäki: | Härminvaara Joensuu-Ilomantsi -välillä. | |
| 20.02.2008 10:08 | Sampo Asikainen: | Jukka: olet siis itse käynyt paikan päällä, vai katsoitko jostain kartasta, missä tuo km-tolppa voisi sijaita? Vai jollain muulla tavalla? | |
| 20.02.2008 10:12 | Jukka Voudinmäki: | En ole käynyt tuolla. Etenkin km-tolppa ja toisekseen radan kunto eivät jättäneet muita vaihtoehtoja kuin Härminvaaran entisen seisakkeen, joka sijaitsi tasan km:llä 673+000. Kyseinen lukema löytyy esim. vanhoista aikatauluista sekä omasta liikennepaikkataulukostani. (Käyttäjä muokannut 20.02.2008 10:13) | |
| 20.02.2008 10:28 | Sampo Asikainen: | Ihan oikein veikkasit, Jukka. Valitsin tämän kuvan knopiksi henkilökohtaisista syistä. Vartuin nimittäin pienenä näissä maisemissa, sillä tuolloin (vuoteen 1990 saakka) vietin vanhempieni kanssa viikonloppuja tällä kylällä sijaitsevassa mummolassani. Tein äitini kanssa usein kävelyretkiä lähiympäristöön, pääasiassa kävelimme tätä rataa pitkin Ilomantsin suuntaan aina tuonne horisontissa näkyvään mutkaan asti. Vaikka näitä ratakävelyjä tulikin tehtyä lukemattomia kertoja vuosittain, koskaan meidän ei tarvinnut hypätä junan alta pois. Varhaisin muistikuvani tästä tasoristeyksestä on 13.5.1988, kun Resiinaralli ajoi Joensuun kautta Ilomantsiin. Olin tuolloin 3-vuotiaana vastaanottamassa iloisia resiinakuskeja tällä paikalla, ja he heittelivät minulle avaimenperiä ym. pikkutavaraa. Muuan toinenkin omituinen tapaus muistoissani liittyy tähän tasoristeykseen. Minä, siskoni ja vanhempani ajelimme joskus 1990-luvun loppuvuosina tätä kylätietä ja tulimme sitten aikanamme tähän tasoristeykseen. Kohtasimme jonkin unenomaisen näyn: näimme, miten täysin valkoinen, ilmeisesti matkustajajuna, mateli juuri silloin pitkin rataa noin nopeudella 20 km/h. Juna ei pitänyt mainittavaa ääntä, ja se huojui aika lailla tällä teknisesti huonokuntoisella radalla. Ulkomuodoiltaan se muistutti hiukan nykyajan Pendolinoja. Sellaisia valkojunia en ole koskaan nähnyt missään enkä moisista ole muulloin edes kuullut. Joka tapauksessa nämä kohtaaminen on jäänyt perheelleni lähtemättömästi mieleen, emmekä tähän päivään asti ole saaneet minkäänlaista selitystä tuolle uskomattomalle "aavejunalle", joksi näkemäämme kutsumme. Kuka osasi selittää tämän uppo-oudon ilmiön? | |
| 20.02.2008 10:35 | Sampo Asikainen: | Suvussani kulkema perimätieto kertoo, että äitini isä, eräs aktiivi kyläläinen, joka ajoi 1960-luvulla voimakkaasti myös kuvassa näkyvän tien rakentamista, olisi antanut km-tolpan kohdalla olleelle seisakkeelle sen nimen, Härminvaaran. Kartoissa kylä kulkee silti nimellä Härmi. Tällä kylällä on asunut äitini sukua jo vuodesta 1890 alkaen, joten ei ihme, että kyseiseen kuvaan minulla liittyy valtava kasa muistoja. Seisake, tavallinen ruskea puulaituri, on ollut käytössä vuosina 1968-1969. Yhtä paljon kuin aiemmin mainitsemani aavejuna on tuo valkoinen kilpi jaksanut ihmetyttää minua. Siinä varoitetaan rangaistuksen uhalla ihmisiä liikkumasta radalla. Onko kyltin sanoma lähinnä vedonnut kyläläisten omaantuntoon? Lähin ratavartija on asunut Tuupovaaran asemalla n. 3-4 kilometrin päässä. Onhan ratavartija saattanut valvoa kiellon noudattamista resiinan avulla, mutta en jaksa uskoa siihen, että jos ratavartija olisi vaikkapa nyt resiinalla liikkuessaan kohdannut luvattoman radallakulkijan ja tämä olisi juossut metsään pakoon, niin vartija olisi juossut hänet kiinni ja vienyt asemalle rangaistavaksi. | |
| 20.02.2008 10:40 | Juha Kutvonen: | Olisikohan "aavejuna" ollut tämä: http://vaunut.org/kuvasivu/15801 ? | |
| 20.02.2008 10:52 | Sampo Asikainen: | Piti vielä mainita tämän radan historiasta. Ilomantsi on taistellut rautatien puolesta suunnilleen 1880-luvulta asti eli siitä saakka, kun Viipuri-Joensuu -radan linjausta suunniteltiin. Ensimmäinen yritys ei tuottanut ilomantsilaisille tulosta, mutta vuosikymmenten saatossa ehdittiin tehdä lukuisia vaihtoehtoja radan kulkusuunnasta, mm. Värtsilästä ja Tohmäjärveltä Ilomantsiin ja tätä kautta Joensuuhun. Ilomantsilaiset hakivat pohjaa suunnitelmilleen mm. vuonna 1924, taas tuloksetta. Muistaakseni tällöin jo ehdotettiin Joensuu-Ilomantsi -linjaa. Pitkän kangen vääntämisen seurauksena saatiin tämä Ilomantsin rata lakisääteiseen vuosien 1939-1946 rakennusohjelmaan, jolta talvi- ja jatkosota sitten veivät pohjan. Ilomantsilaisten motiivi omalle radalle oli ymmärrettävä: paitsi että haluttiin saada puu metsistä liikkumaan ja parantaa pitäjän elintasoa ja sivistää kansaa uusilla aatteilla, haluttiin saada Ilomantsin status vahvemmaksi Pohjois-Karjalan johtavana karjalaisuuden kuntana. Ilomantsilaisten toiveet toteutuivat lopulta 1949, kun tätä rataa alettiin Joensuun päässä rakentaa saman vuoden joulukuussa. Alusta alkaen radan rakentamisen lähtökohtana oli työllistää työttömiä, minkä seurauksena rakennustyöt veivät tolkuttoman kauan. Kesäisin ratatyömaat hiljenivät ja ainakin kesällä 1952 työt päättyivät kokonaan. Lopulta kiskotus saatiin sitten valmiiksi 1957 Joensuu-Keskijärvi -välillä (n. 35 km) ja Tuupovaaran asemalle kiskot tulivat 1957 ja junaliikenne pääsi alkamaan 1958. Vuoden tauon jälkeen aloitettiin ratatyömaa uudestaan Herajärven suuntaan, ja Joensuu-Herajärvi -osuus avattiin 1963. Ilomantsiin tultiin 1967 ja junaliikenne avattiin siellä 1968. Matkustajaliikenne lakkautettiin tosin jo 1969 kannattamattomana, mutta satunnaisia tilausajoja on aika ajoin ajettu. (Lähde: Ismo Björn, Tuupovaaran historia) Kun on perehtynyt ilomantsilaisten määrätietoisiin pyrkimyksiin kohti kehitystä ja omaa rataa, ei voi olla ajattelematta, miten nopeasti tämä rautatie on tiensä päässä (yli 70 vuotta taistelua, radan ikä on nyt 60-40 vuotta osuudesta riippuen). Liikennöinnin on määrä päättyä v. 2010, ellei peruskorjausta tehdä. Itse olen (valitettavasti) hyvin epäilevä sen suhteen, että ilomantsilaisten ääntä kuunneltaisiin vielä kerran, ja radan käyttöikää saataisiin pidennettyä. Samaa asenne minulla on Nurmes-Vuokatti -rataan. Toisaalta, kun Savonlinnan-Huutokosken radan korjaukselle myönnettiin viime vuonna vaadittu 42 miljoonan euron korjausraha ja kun tietää, että muussa tapauksessa tämä rata olisi suljettu kokonaan liikenteeltä, voi jonkin verran toivoa sympatiaa myös Joensuu-Ilomantsi -radalle. Ei ehkä kuitenkaan kahden seuraavan vuoden aikana. Ugh. | |
| 20.02.2008 10:55 | Sampo Asikainen: | Lari: saattaa hyvinkin olla, mutta en muista junan ulkomuotoa tarkalleen. Ainakin juna on futuristisen mallinen ja kokonaan valkoinen. Ei nääs ollut kameraa meillä matkassa kymmenkunta vuotta sitten. Jos olisi kuva otettu, laittaisin sen ilman muuta kuningasknopiksi tänne. Mutta niin kauan kuin ei toisin voida osoittaa, uskon aavejunan olevan kuvan mukainen. Muchas Grazias (Paljon kiitoksia) | |
| 20.02.2008 12:44 | Sampo Asikainen: | Äh, piti sanoa JKK: paljon kiitoksia. | |
| 20.02.2008 15:07 | Heikki Halonen: | Itselleni tuosta aavejunasta tuli taas mieleen Dm11: http://vaunut.org/kuvasivu.php/20940. | |
| 20.02.2008 15:15 | Simo Toikkanen: | Veikataanpa vaihteen vuoksi aavejunaksi Dm10:ä: http://vaunut.org/kuvasivu.php/20941 | |
| 20.02.2008 15:29 | Sampo Asikainen: | Näkemässäni aavejunassa oli vain yksi vaunu, joka toimi myös veturina, tai miten sen nyt sanoisi... |
|
| 20.02.2008 19:14 | Sampo Asikainen: | Emme päässeet täysin yhteisymmärrykseen. Siskoni mielestä lähin vaihtoehto olisi JKK:n näyttämä kuva, äitini ei muistanutkaan edes väriä, ja minä kannatan Simon vaihtoehtoa. Kaikki me kuitenkin arvelimme, ettei krigsmanin vaihtoehto olisi oikea. Jos tästä aavejunasta jotain jäi varmasti mieleen, niin oudon näyn lisäksi myös se, ettei kannata tällaisella hiljaisellakaan radalla ajaa tasoristeykseen katsomatta sivuille, muuten kolari junan kanssa olisi ollut väistämätön. Se olisi ollut varmaan ensimmäinen ja viimeinen onnettomuus tällä paikalla. Mutta olipa juna millainen ufo hyvänsä, ainakin tuli selväksi, että se oli jonkinlainen lyhytikäinen kokeiluluonteinen junatyyppi Suomen raiteilla. Ilmeisesti sitä vain testattiin tällä radalla ja katsottiin, miten se toimii käytännössä ja lopulta todettiin oloihimme syystä tai toisesta sopimattomaksi. Kaduttaa vain tätä kuvaa katsellessa, että olisi pitänyt odottaa, että jokin Deeveri-vetoinen puutavarajuna olisi ilmestynyt horisonttiin. Se olisi kruunannut tämän korpikuvan, vaikka odotusaika olisi saattanut venähtää jopa vuorokauden mittaiseksi. Kuinkas usein tällä radalla nykyisin kulkee junia? Kulkeeko edes joka päivä? | |
| 20.02.2008 20:00 | Antti-Matti Hartikainen: | Vilkaise jpl:n mainiolta sivuilta: http://jpl.yi.org/tavara/ . | |
| 21.02.2008 11:25 | Juha Kutvonen: | Jos vaunu liikkui ilman veturia, olisi Dm10 todennäköisin vaihtoehto. Tosin siinä oli pitkään kylkimainoksia Retretin liikenteen aikoina (1995-97). | |
| 21.02.2008 15:32 | Ville Saarelainen: | Arki- ja lauantaiaamuisin klo 7.10 on lähtöaika Joensuusta, mutta todellinen kulkuaika voi olla mitä sattuu ja joinakin päivinä junan kulku voi olla peruttu. Lisäksi juna ei läheskään joka kerralla käy Ilomantsissa asti, vaan kääntyy usein Heinävaarasta tai Tuupovaarasta takaisin. | |
| 01.03.2008 10:18 | Sampo Asikainen: | (Mitä todennäköisimmin) aavejuna on jo historiaa: http://vaunut.org/kuvasivu.php/25551 | |
| 22.05.2011 12:26 | Sampo Asikainen: | Toissapäivänä ottamani video paikan päältä: http://www.youtube.com/watch?v=BALXhbQWpVE Palakiskojen louskutusta parhaimmillaan! |