??.??.1980 / Berliini, Itä-Saksa
??.??.1980 Kuvauskohteen http://vaunut.org/kuvasivu.php/47988 kääntöpuoli eli DDR:n pääkaupungin S-Bahn ja U-Bahn -linjat 1980-luvun alussa aivan kaupungin ytimessä. Oli tosikäytössä viimeksi toukokuussa 1982. Kuvasta näkee, miten S-Bahn tuli Spreen yli lännestä ja miten U-Bahn alkoi kuin tyhjästä Thälmannin aukiolta, tosiasiassa muurin varjosta. Kartasta voi myös mukavasti vertailla nykyisten linjojen kytkeytymistä näihin katkaistuihin linjoihin sekä asemien nimiä nykyisiin. - Kartta on 1980-luvun alun tuote.
Kommentit
| 25.04.2008 00:03 | Tuukka Ryyppö: | Tässä pari karttaa heti 90-luvun alusta. Näistä näkee hyvin, mistä kohdin linjat olivat katki; http://berliner-untergrundbahn.de/1990b.htm , http://berliner-untergrundbahn.de/1992.htm , http://berliner-untergrundbahn.de/1993.htm . Lempparini on tuo 1992-vuoden kartta. Kun tuota 1992 karttaa vertaa nykyiseen, yhdennäköisyyden puuten on hämmentävä. Esim. itä-länsi -rata jatkuukin kartassa luontevasti Ringbahnia etelään ja Ringbahnin pohjoissuunta tulee jostain aivan nyrjähtäneestä vinkkelistä. | |
| 15.08.2013 14:40 | Joni Lahti: | Tässä muutama kartan selite: 2 = Palast der Rebuklik (parlamentti yms. keskeiset valtion toiminnat) purettu asbestin vuoksi 5 = Neuvostoliiton suurlähetystö 6 = Komische Oper 12 = Fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki 20 = SED:n (Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue) päämaja 21 = Ministerineuvoston virasto 23 = TV-torni, "koston risti" tai "paavin kosto" 24 = Weltzeituhr (maailmankello) 29 = Ministerrat der DDR (ministerineuvosto), aivan vieressä oli jonkinlainen Stasin asiakirjahallintobyro. |
|
| 15.08.2013 19:40 | Heikki Kannosto: | Taitaa olla aika julmaa pilaa jos yhdistää kuutosen esimerkiksi 21:een ja 29:ään. | |
| 15.08.2013 21:41 | Kari Haapakangas: | Säästyikö yksikään noista 'punaisista' aukion- ja kadunnimistä yhdistyneen Saksan aikakaudelle? | |
| 15.08.2013 22:03 | Joni Lahti: | Tarkemmin katsoen Stasin arkistolaitos sijaitsi aivan numeron 25 (Kansannäyttämö, teatteri?) lähellä eli silloisella K. Liebknecht Strassella. N:o 21 oli oikeasti Amtssitz des Staatsrates eli lähinnä valtioneuvoston virkatalo. Toisaalta nuo DDR:n käyttämät termit olivat omaperäisiä. Saksaksi tämä termi selitetään: Der Staatsrat der DDR war ab 1960 das kollektive Staatsoberhaupt der Deutschen Demokratischen Republik. Käytännössä siinä yhtyivät kollektiivisesti puolueen (SED) ja valtion edut ilman kansalaisten poliittista valvontaa. Parlamentti - Volkskammer, jossa oli edustettuina myös systeemin takiaispuolueet, oli pseudodemokraattinen kulissi. Ministerineuvosto oli pikemminkin valtion toimeenpaneva elin. Meni politikoinniksi, mutta aivan tarkennuksina sallittakoon. | |
| 15.08.2013 22:38 | Kimmo T. Lumirae: | Olen kirjoittanut ennenkin että vaihtakaa "kansan" tilalle "kommunistipuolueen" ja "demokraattinen" tilalle "diktatuuri". Kokeilkaapa. "Kansanpoliisi". "Kansandemokratia". "Kansan omistama tuotantolaitos (VEB)". "Kansanarmeija". "Saksan demokraattinen tasavalta" jne jne (Käyttäjä muokannut 15.08.13 22:41) |
|
| 15.08.2013 22:46 | Kari Haapakangas: | Mikä ero on demokratialla ja kansandemokratialla? Sama kuin paidalla ja pakkopaidalla. |
|
| 23.08.2013 14:32 | Tuukka Ryyppö: | Kari: Ainakin Karl-Marx-Alleella on yhä vanha nimensä. Lisäksi Luxemburgplatz on nykyään Rosa-Luxemburg-Platz, eli tavallaan nimi ei ole muuttunut. | |
| 23.08.2013 17:30 | Joni Lahti: | Muutama DDR:n johtavien kommunistien mukaan nimetty katu on saanut uuden nimen. Wilhelm-Pieck-Sraße on Torstraße ja aivan muurin reunaa kulkenut Otto-Grotewohl-Straße on nykyisin Wilhelmstraße. Kadun eteläpäässä sijainnut itäisen metron pääteaseman seutu Thälmannplatz taitaa olla nykyisin Mohrenstraße, samoin aseman nimi? Varmasti muitakin muutoksia kartoista löytyy. Pitää myös muistaa, että DDR:ssä tuli olla hyvin ansioitunut toveri, jotta sai nimiinsä kadun. (Käyttäjä muokannut 24.08.13 09:36) |
|
| 20.03.2017 18:23 | Esa J. Rintamäki: | DDR: n armeija, NVA eli Nationale Volksarmee. Mitä saadaan kun viimeinen e pudotetaan pois? Nationale Volksarme, eli kansalliset kansanraukat, heko, heko. |