??.??.1950 / Hanko, Hanko

??.??.1950 1940-50 -luvulla kovina pakkastalvina silloinen höyrykäyttöinen jäänmurtajalaivastomme ei pystynyt pitämään kaikkia Etelä-Suomen satamia avoimina. Liikenne keskitettiin lähinnä Hankoon, Helsinkiin ja Turkuun. Haminasta ja Kotkastakin siirrettiin veturimiehiä talvikaudeksi Hankoon ruuhkia purkamaan. Kuvassa vasemmalla haminalainen Pauli Lindholm nojaa Mummon tenderiin. Kuljettajan paikalla poseeraava on tuntematon (Pauliltakaan ei voi enää kysyä). - Kuva on Paulin poikien perintökokoelmista. Julkaisulupa on.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hanko Kuvauspaikka: Hanko
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Tapio Muurinen)
Lisätty: 22.08.2008 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta

Kommentit

22.08.2008 19:54 Tapio Muurinen: Jos ajankohtaa yrittää veikkailla, niin kuva on 1950-luvun alusta. Lakin embleemi muuttettiin k.o.-näköiseksi 1951. Sk3 397 kuului Karjaan kalustoon 1949 ja Riihimäen kalustoon 1953.
22.08.2008 20:25 Joni Lahti: Tavarajunaliikenne Helsingistä länteen kulki Porkkalan vuokra-alueen takia käsittääkseni kauttaaltaan Hyvinkään kautta. Matkustajajuniahan pääsi tietty määrä Porkkalan tunneliin vuodesta 1947 lähtien korvausta vastaan, 50 dollaria junalta. Turusta ja Hangosta tulleen tavaran piti siten näihin aikoihin kiertää lenkki päästäkseen pääkaupunkiin ja siitä itään ja tietenkin päinvastoin. Ikäva vuokralainen, joka laskutti vuokraisäntää:) - On siinä pojilla ollut hommia ajaa kuormia!
22.08.2008 23:18 Tapio Muurinen: Kyllä, Hankopaanalla on silloin ollut eri kiireet. Hattua nostan näille työn sankareille. Jotain asiasta Paulin kanssa keskustelimmekin.
29.08.2008 20:16 Tapio Muurinen: Sain Paulin pojalta, kaimaltani, kuvasta lisätietoa. Hän pitää kuvaa melko varmasti keväällä 1952 otetuksi. Paulin virantoimituspäiväkirjassa on 12.4.1952 merkintöjä, mm. Sk3 397, kulj. Santanen. Ajoa vuorossa 200 km, joten pitemmällä on käyty junan kanssa. Seuraavat merkinnät ovat kohta jälleen Haminasta. Koska silloin ei kuvia "turhaan" otettu, tämä voisi olla viime hetken vaiheita ennen lähtöä kotiin.
30.08.2008 20:34 Tapio Muurinen: Kuvassa Pauli on n. 25-vuotias. Veturimiesura alkoi hyvin nuorena. Jo helmikuussa 1944 hän oli lämmittämässä "Iitua" Vk3 489. Kuljettajana oli Kalle Laaksonen. - Kallen värikkääseen elämään kuului mm. viiden viikon mittainen viljanhakureissu Venäjältä kevättalvella 1918.
30.08.2008 21:59 Pirkko Alanen: Liekköhän Kalle Laaksonen ollut samalla viljanhakureissulla Oulussa vaikuttaneen veturinkuljettaja Sulo Marttilan kanssa... Sulo Marttila oli muistellut joskus 60-luvun loppupuolella matkaansa nuoremmille kollegoilleen ja kertonut, että heiltä oli kesken reissun takavarikoitu veturi isojen venäläisten vetureiden taa ja poistettu siitä jopa kiertokangetkin. Matkalla oli mukana ns. politrukki joka selvitteli asioita niin, että he pääsivät jatkamaan matkaansa. Kaiken kukkuraksi reissu oli ollut hukkareissu, sillä viljaa ei saatu tuotua Suomeen. (Käyttäjä muokannut 30.08.2008 22:03)
31.08.2008 11:34 Tapio Muurinen: Ne viljanhakureissut Omskista ja kauempaakin olivat merkillisimpiä kuljetuksia rautateiden historiassa. Jo kesällä 1917 senaatti osti Venäjältä viljaa Suomen viljapulaa helpottamaan. Viljaerä, 65000 t, maksettiinkin etukäteen. Venäläiset eivät kuitenkaan pystyneet toimitusta hoitamaan, koska alkava vallankumous sotki suunnitelmat. O.Tokoi neuvotteli asiat niin, että viljaa saadaan, mutta se on haettava itse, muuten vilja mätänee Venäjälle. Lisäksi se piti maksaa toisen kerran. Suomesta lähetettiin kolme viljajunaa, 1. Helsingistä, 2. Viipurista, 3. Turusta. Junissa oli henkilökuntaa 30-40 miestä. 1. juna varusteltiin pitkää matkaa varten Viipurissa pari päivää. Veturiksi laitettiin uusi K3 609. Miehistöä lisättiin vielä Piertarin Suomenvarikolta. K.Laaksosen matka alkoi sieltä, jossa oli palveluksessa. Tämä juna oli ainoa, joka pääsi Suomeen. Sulo Marttila oli kolmannen junan matkassa. Se reissu oli kaikkein vaarallisin (Lisää matkoista Resiinassa 1/1999:Ismo Kirves) (Käyttäjä muokannut 31.08.2008 11:40)
17.03.2017 00:04 Esa J. Rintamäki: Oliko viljapula seurausta kesän 1917 maatalouslakoista?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!