??.??.1930 / Suksisuo, Kajaani

??.??.1930 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön (Kajaani Oy) Jokapaikan tiilitehtaan savijuna. Kuvassa on Austro-Daimlerin valmistama kapearaideveturi. Tarkempia tietoja kaivataan. Kuvattu ennen vuotta 1935, kuva: Kajaani Oy, kuvaaja tuntematon (Julkaistu kirjassa Virtanen, S. (1982) Kainuuseen sijoitettu Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945) http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&text=Tiilitehtaan+savenott​opaikka&y=7125562&x=3532269〈=FI

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Suksisuo, Kajaani
Kuvaaja: Ilari Eskelinen
Lisätty: 07.10.2008 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta, Kapearaiteinen

Kommentit

07.10.2008 22:00 Heikki Itävuo: Tuohan on tässä ihan lähellä. Jos tuo kartan nuoli on kohdallaan, nykyisin siitä yhtiölle päin on entistä peltoa ojien välissä. Osa noista ojista on pellon reunoja, muitakin sarkaojia kuin tuossa näkyvät on. Mitenkähän rata yhtiölle on kulkenut? En ole huomannut mitään merkkejä ratapohjasta. Pitääpä iltalenkillä katsoa maastoa vähän tarkemmin!
07.10.2008 22:31 Ilari Eskelinen: Tiilitehtaan toiminta päättyi vuonna 1946. Tiilitehdas on kartan vasemmassa reunassa numerolla 9: http://vaunut.org/kuvasivu.php/51719
08.10.2008 00:07 Eljas Pölhö: Wau, fantastisen hieno kuva. Siinä on hyvä sivukuva tiiliteollisuudessa tyypillisestä kiskoilla kulkevasta ketjukaivinkoneesta ja etualalla on Suomessa harvinainen itävaltalainen Austro-Daimler -veturi. Kaivinkoneen kuupat kaivoivat savea rintaman reunaa pitkin samalla kun kaivuri liikkui hitaasti eteenpäin kiskoilla. Savi putosi kaivurin takana olevaan laatikkoon, josta se tipautettiin alle ajettuihin vaunuihin. Kaivurin tekemä kuopan reuna oli erittäin siisti ja monista tiilitehtaiden savikuopista on sittemmin tullut luontoon hyvin sulautuvia lammikoita. Suurimpana haittana oli tarve siirtää kiskoja kaivuurintaman pituudesta riippuen noin kerran-kaksi viikossa taaksepäin kaivetun rintaman alta pois. Tämä ns kiskojen rekkaaminen oli varsin työvoimavaltainen ja "savinen" urakka.
08.10.2008 00:15 Eljas Pölhö: Kevyempi ketjukaivinkone tai ketjukaivuri on täällä http://vaunut.org/kuvasivu.php/31208 Nimi tulee siitä että kaivavat kuupat ovat päättymättömässä ketjussa.
08.10.2008 00:17 Robert Sand: Pakko toistaa Pölhösen sanat! Wau, fantastisen hieno kuva!
08.10.2008 00:24 Eljas Pölhö: Austro-Daimlerin kiskokalustotuotantoa on esitlty täällä http://www.austrodaimler.at/index.php?p=​32&ordner=Schienenfahrzeuge
09.10.2008 13:48 Ilari Eskelinen: Kiitos tiedosta, Eljas. Päivitin tietoja kuvaan. Miksiköhän kajaanilaiset ovat tuollaisen veturin hankkineet?
09.10.2008 15:02 Eljas Pölhö: Veikkaisin, että kuva on otettu reilusti ennen vuotta 1935, jolloin tiilitehdas oli toiminut jo 25 vuotta, joskin savikuopan koosta on vaikea sanoa mitään varmaa ilman tiilitehtaan tuotantolukuja. Ehkä hevosvetovoimasta oli juuri siirrytty veturiin ja siksi juna päässyt kuvaan. Voisin kuvitella että joko tiilitehtaan koneiston toimittajalla tai Kajaanin Puutavara Oy sahan koneistojen toimittajalla on ollut Austro-Daimlerin edustus. Kotimaisia ei vielä 1920-luvulla ollut tarjolla, mutta Kajaanin Puutavara osti 3 kpl 750mm raideleveyksistä veturia vähän myöhemmin. En tiedä käytettiinkö niitä tiilitehtaalla vai sahalla vai ehkä molemmilla, kun tiilien tuotanto oli kausiluonteista tuohon aikaan. Veturit olivat Lokomo 3/1934, Lokomo 22/1939 ja Valmet (Valtion Lentokonetehtaat) Move-1 vuodelta 1945.
09.10.2008 16:29 Ilari Eskelinen: Mielenkiintoista tietoa nuo kapearaideveturien tiedot. Onkohan Kajaanissa ollut näiden sekä Move51m 507/1952 ja Move66 16/1975 lisäksi ollut muuta vetokalustoa Kajaaniyhtiöllä?
09.10.2008 17:08 Eljas Pölhö: Minulla ei ole tietoa muista vetureista, mutta se ei tietenkään ole mikään lopullinen varmistus vetureiden lukumäärästä. Move51m 507 valmistuslaatassa oli päiväys 15.9.1952. Tämä detalji siltä varalta että joku muukin keräisi laattojen tietoja.
09.10.2008 19:26 Heikki Itävuo: Minulla on muistikuva, että jossain kirjassa olisi ollut kuva puukaasutinkäyttöisestä veturista, joka olisi ollut Kajaani Oy:n veturi. Ko. kirjaa minulla ei ole, mutta se saattaisi olla joko Ivalon höyryveturikirja tai VR:n satavuotishistoriikki tai sitten jokin muu ennen 1970-lukua painettu. Mihin ja milloin Lokomo muuten toimitti noita vanhoja moottoriveturityyppejään (yhteensä näköjään yli 20 veturia)?
09.10.2008 23:10 Eljas Pölhö: Näitä Lokomon "kakkossarjan" valmistenumeroita ja vetureita oli 27kpl, valmistettu kesäkuu 1931 ja lokakuu 1953 välisenä aikana. Ensimmäinen asiakas oli Oy Toppila Ab, joka sai 8tonnin veturin kesäkuussa 1931 (valmistenumero siis 1) ja olivat ilmeisesti tyytyväisiä, koska ostivat myös veturin 15/1938. Kapearaiteisia (kaikki 750mm) oli 4kpl, numerot nro 3 toim. 4.1934, nro 6, toim. 9.1935 (VR rrs eli rautatienrakennusosasto), nro 7, toim. 11.1935 (Valtion Ruutitehdas, Vihtavuori) ja 22, toim. 5.1939. numerot 3 ja 22 menivät siis Kajaaniin ja nro 3 oli se puukaasutinkäyttöinen ja Lokomon kuva siitä on ollut useissa julkaisuissa jo 1930-luvulla. VR osti veturit 8/1936 (Mt 102, myöh. Vk11 102) ja 25-27/1953 (Vv12 1700-1702).
09.10.2008 23:23 Eljas Pölhö: Laitetaan ketjukaivurille vielä pari nimeä, jotta hakumoottori löytää jotain myös niillä sanoilla = ketjukauhakone, ketjukauhakaivuri (nimi ketjukauha on ehkä yleisempi ruoppaaja-yhteyksissä).
10.10.2008 16:02 Ilari Eskelinen: Toppilan uudemmasta Lokomosta on jäänyt sellainen mielikuva, että sen numerointi olisi 15/1937. ( http://vaunut.org/kuvasivu.php/44675 ) Onko Toppilan tehtaalla ollut muita vetureita kuin Move51m ( http://vaunut.org/kuvasivu/44674| ), Move21 ( http://vaunut.org/kuvasivu/25830| ) ja nämä kaksi Lokomoa? Heikki, onko sinulla mahdollisesti lisää kuvia Toppilasta (tai jopa Kajaani Oy:ltä Kajaanista)?
10.10.2008 16:56 Eljas Pölhö: Minulla on omissa papereissani Toppilan uusin Lokomo tiedolla 15/1938. Sen toimituskuukausi oli helmikuu 1938 ja on täysin mahdollista, että laatassa oli vuosi 1937. Itse en ole veturia ikinä nähnyt luonnossa joten omaa havaintoa laatasta ei ole.
10.10.2008 20:25 Ilari Eskelinen: Mahtaakohan laatta olla tallessa Oulaisissa. Pitää yrittää joskus käydä katsomassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/38966
10.10.2008 21:27 Heikki Itävuo: Kiitokset Eljakselle tiedoista, kuva Lokomon varhaisesta moottoriveturituotannosta alkaa tarkentua. Jorgelle: Tieto Toppilan veturin valmistusvuodesta kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/44674 on peräisin jostain lähteestä, ei veturin laatasta, ja saattaa hyvinkin olla virheellinen. Lisäkuvia minulla ei valitettavasti Toppilasta tai Kajaani Oy:ltä ole, paitsi yhtiön Move66:sta kuva vahingoittuneella negatiivilla, muttaa siitähän täällä on muutenkin jo kuvia. Kävin tässä illansuussa laihoin tuloksin Suksisuolla etsimässä merkkejä savenotosta. On siellä savea ainakin tuossa sähkölinjan reunan jyrkässä kohdassa Suksisuo-sanan vasemmalla puolella, jossa olen muutaman kerran liukastunut savisella polulla. Kiersin alueen olettaen, että se käsittää myös sähkölinjan toisen puolen ojien rajaaman alueen. Ainakaan vielä ei löytynyt esim. savenottoalueen reunatörmää tms. Alueen kankailla on pienehköjä alueita, joilta on kaivettu jotain, esim. suppa kuntopolun silmukan rajaaman alueen lounaisreunassa. Yhtiölle menevästä ratapohjasta ei löytynyt merkkejä. Pitänee joskus käydä alueella uudelleen.
10.10.2008 22:26 Eljas Pölhö: Onko savikuopan paikka varmasti ollut Suksisuolla? Minulla on muistikuva, että se olisi jäänyt kaatopaikan alle (Olliskanneva?) tai jonkun jätevuoren alle ja ratapenger tien alle (esim. puhdistamo-kaatopaikka linkitetyssä kartassa). Muistikuva perustuu johonkin vanhaan karttaan, mikä on säilössä "jossakin". Kävin paikalla 1971, mutta en löytänyt mitään enkä päässyt kuopalle asti (puomi).
10.10.2008 22:55 Ilari Eskelinen: Kuvatekstissä olevassa kirjassa kuvauspaikaksi kerrotaan tuo Suksisuo. Kiitokset Heikille muuten täällä olevista Toppila-kuvista!
10.10.2008 23:13 Heikki Itävuo: Onko siinä kirjassa tehdasalueen karttaa, josta näkisi edes, mihin suuntaan tuo rata lähtee tehtaalta? Toivotaan kuitenkin, että Eljaksen kartta löytyy. Eljas, tuo tie on käynyt mielessä. Tuon mutkan jälkeen, jossa tie kääntyy Olliskannevan kaatopaikalle, on ennen puomia kuitenkin nousu, josta juna tuskin selviäisi. Käyn tarkistamassa.
10.10.2008 23:34 Ilari Eskelinen: Minulta löytyy suurin osa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaani_Oy artikkelin alareunassa mainitusta kirjallisuudesta ja paljon muutakin materiaalia Tihisenniemen teollisuuteen liittyen (esim. Lehtonen K.F., 1932), mutta niin tarkkoja karttoja niissä ei ole. Pitää etsiä käsiin joku vanha kartta esim. 40-luvun alusta.
24.10.2008 22:38 Eljas Pölhö: Vertaa piirrokseen http://vaunut.org/kuvasivu.php/52576
25.10.2008 12:09 Ilari Eskelinen: ks. http://vaunut.org/kuvasivu.php/52769
02.11.2008 11:53 Heikki Itävuo: Kajaanin kaupunginarkistossa on Kajaanin Puutavara Oy:n karttoja savenottoalueista. Niihin ei ole kuvailtu maastoa mitenkään, minkä vuoksi paikkojen sijoittaminen nykykartoille on hieman ongelmallista, eroja syntyy. Uusin kartta on päivätty 11.2.1932 ja seuraava teksti perustuu siihen.
**Savenottoalue 1 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126490&x=3532469&lang= alkaa hieman nuolen yläpuolella olevan tien takaa, kiertää nuolen yläosassa sijaitsevan Huurinainen Oy:n jätekeskuksen ja jatkuu alaoikean ojitetulle alueelle, jossa on *alue 2*. Alueelle 1 tulee tie Kajaani Oy:n tehtailta ja se on joissakin savenottokartoissa merkinnällä ”rillirata” tie jyrkään mutkaan saakka.
**Jos rillirataa jatketaan suoraan tien mutkasta, saavutaan alueelle 3 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126910&x=3531929&lang= , jossa on useita lampia (useampia kuin kartassa näkyy). Rata näyttäisi jatkuneen (pohja löytyy kunhan tietää hakea sitä) alueen eteläreunaa seuraten kolmannen lammen puolivälin tasalle (kaksi ensimmäistä lampea eivät näy kartassa).
**Seuraavat kolme aluetta on merkitty karttaan hieman erilaisella viivalla, joten saattaa olla, että ne piirretty myöhemmin. Alueet ovat http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126862&x=3531549&lang= , http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126478&x=3531729&lang= ja http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126198&x=3532137&lang= . Näihin meneviä ratapohjia en ole löytänyt, mutta onhan mahdollista, että viimeiselle olisi rata tullut esim. nykyistä tienpohjaa pitkin. Tosin kääntyisikö juna tienristeyksestä? Risteyksen lähelle on tuotu täytemaita, mikä sotkee tilanteen. Viimeinen alue on näistä kuitenkin selvin, v-muotoinen laakso, jonka pohja on selvästi syntynyt kaivamalla ja jonka pohjalla on lampia.
**Lisäksi karttaan on merkitty alue http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126322&x=3531241&lang= , mutta kartan lyijykynämerkinnän ja havaintojeni mukaan sitä ei ole otettu käyttöön.
**Kirjan, josta kuva on, kuvatekstissä sanotaan, että ”savi tuotiin tehtaalle kahden kilometrin päästä Suksisuon ympäristöstä”. Kahta kilometriä ei tehtaalle ole miltään kartan savenottopaikalle. Joko myöhemmin on sitten otettu käyttöön muitakin paikkoja (en ole löytänyt) tai sitten Suksisuo käsittää huomattavasti laajemman alueen kuin kartta antaa ymmärtää. Kolmas mahdollisuus on sitten, että alueella on toinenkin Suksisuo, jota ei ole nimetty karttaan.
02.11.2008 11:54 Heikki Itävuo: Edellä ** tarkoittaa kappalerajaa.
03.11.2008 21:59 Eljas Pölhö: Kiitos perusteellisesta selvitystyöstä. Tiilitehtaille on tyypillistä, että savenotto aloitetaan tehtaan läheltä ja vuosien mittaan joudutaan siirtymään yhä kauemmaksi sopivaa savilaatua sisältävää aluetta etsittäessä (mikä tahansa savi ei kelpaa tiilien tekoon). Ketjukauhalla varustettua kaivuria käytettäessä syntyi varsin siisti reunapenger, joka muutamassa vuodessa maastoutui tyylikkäästi ja usein vaatii maastotutkimuksia löytyäkseen. Minun edelleen kateissa oleva karttani oli tuoreempi, ehkä 1940-luvun lopulta, ja muistikuvan mukaan jompikumpi viimeiseen linkkiin merkityistä alueista olisi voinut olla radan päätepiste. Veikkaisin, että Suksisuo on aikoinaan ollut laajempi käsite kuin mitä uusista kartoista voisi päätellä.
19.12.2008 18:40 Heikki Itävuo: Näyttäisi, että kuva on otettu kuvan http://vaunut.org/kuvasivu.php/53758 kartan alueelta 8, josta on tehtaalle yli kaksi kilometriä ja siellä on ilmeisesti myöskin Suksisuo. Sokajärven (Oulujärven lahti) rantaan on länteen päin noin 300m. Koska vuoden 1932 kartassa ei ratalinjaa vielä ole (on vain rillirata alueelle 2), kuva näyttäisi olevan ajalta kesä 1932 – kesä 1934, jolloin veturi oli jo puukaasutinkäyttöinen.
30.03.2009 14:43 Heikki Itävuo: Veturin logon vaakapalkissa lukee "Daimler" (näkyy alkuperäiskuvassa). Ja sitten perutaan edellinen kommentti. Kuva on hyvin saman oloinen kuin UPM:n Kajaanin kuva-arkistossa oleva toinen kuva, joka on vuodelta 1928. Tämä kuva taas on kansiossa, jossa valitettavasti ei ole vuosilukua, ja joka sisältää kuvia ainakin 20- ja 30-luvuilta. Mutta vuosi 1928 ei heitä kauas. Vetureiden käyttö kuljetukseen lienee alkanut tuolloin. Kuvauspaikka olisi silloin kuvan http://vaunut.org/kuva/52576 alue 6.
30.03.2009 14:58 Heikki Itävuo: No niin oikea linkki edellisessä kommentissa on http://vaunut.org/kuva/53758. Lisäyksenä vielä, että tiilitehtaan toiminta katsottiin päättyneeksi vasta 1955 savivarojen ehdyttyä, ja vielä 1950-luvulla käännettiin kartan alueen 9 rata kaarteesta suoraan etelään.
07.02.2012 10:08 [Tunnus poistettu]: Mielenkiintoisia nämä vanhat teollisuusratakuvat... kovin vähän niitä on.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!