11.11.2008 / Välillä Kolho–Vilppula
11.11.2008 Dv12 2545 sai Kolhon vaihtotyöt hoidettua ja paluu Vilppulaan tapahtui kuvan mukaisella kokoonpanolla. Kuvauspaikka lienee se useissa yhteyksissä kuultu Pollarinmäki, jota tällä kertaa rullataan alas hiljalleen jarrutellen.
Kommentit
| 30.12.2008 18:10 | Timo Salminen: | Ylä-Savon-kirjeenvaihtaja on näemmä pistäytynyt Hämeessä - mutta kuvat ovat samaa taattua laatua kuin aina. Etenkin tämä mäenlaskukuva on mainio. | |
| 30.12.2008 19:03 | Jorma Rauhala: | Onkos tuossa veturin edessä sijainneella tasanteella sijainnut Pollarin sorakuopan vaihde? http://www.karttatiimi.com/mv/map.html?x=2526385&y=6884758&px=4.0&txt=Pollarin+soravaihde . Kartassa entinen soraraide kaartaa länteen ja ylittää mt 348:n (Keuruuntie). Pollarin sorakuopalla on nykyään vuokralla Mäntän Seudun Ampujien ampumarata, ja alueen omistaa Metsäntutkimuslaitos. Pollarin kuopalta liikennöinti on ollut varsin hankalan näköistä. | |
| 30.12.2008 19:48 | Lari Åhman: | En ole paras sanomaan ulkopaikkakuntalaisena, mutta väittäisin JR:n linkittämän paikan olevan tästä vastakkaiseen suuntaan puolisen kilometriä. Kuvauspaikka on siis Kulmalan tasoristeys km:llä 279+058 http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=3085 EDIT: tai toisaalta se vaihde on voinut olla kartalta katsottuna tuossa http://www.karttatiimi.com/mv/map.html?x=2526425&y=6884102&px=4.0&txt=Pollarin+soravaihde (Käyttäjä muokannut 30.12.2008 19:54) | |
| 30.12.2008 21:58 | Jorma Rauhala: | Joo - kun kuva on kerran Kitusuontien ylikäytävältä otettu, niin entinen Pollarin soravaihdehan oli vastakkaiseen suuntaan jonkin matkaa ylämäkeen, kuten |
|
| 02.03.2012 11:12 | [Tunnus poistettu]: | Kuka kerkiää ensimmäisenä kuvaamaan nousun tästä mäestä? Nummelin väittää eräässä artikkelissaan että kolmekin deeveriä on kovilla raskaan junan edessä: nousu tapahtuu kävelyvauhdilla ja koneet huutavat viimeisillään. Videoklippi olisi tietysti paras mahdollinen... mutta sellaisesta tuskin mahtuu kuin osa nettiin? | |
| 03.03.2012 10:43 | Juhana Konttinen: | Kelpaisiko tällainen kuva http://vaunut.org/kuva/74188 tai video Pollarista? http://www.youtube.com/watch?v=l_Mmh5njag4 (Käyttäjä muokannut 03.03.12 11:19) |
|
| 03.03.2012 19:14 | Nikolas Peippo: | Tuskin netistä nyt sentään tila loppuu kesken junavideon takia... | |
| 05.03.2012 07:12 | [Tunnus poistettu]: | Ihan asiaa! Tarkoitin että nousu vie varmaan vähintään puolisen tuntia ja se on videoksi aika mittava... no, tämä pätkä oli sentään pari minuuttia ja nousu kävikin yllättävän vauhdikkaasti mäen maineeseen nähden. (Käyttäjä muokannut 07.09.12 16:27) |
|
| 05.03.2012 15:36 | Kimmo T. Lumirae: | Ehkä se kävelyvauhti on pikkaisen liioittelua. Nopeudella 20 km/h kahden kilometrin mäen nouseminen kestäisi kuusi minuuttia ja kovin paljon alle kahtakymppiä ei Dv kestä vetää täydellä teholla. | |
| 05.03.2012 16:01 | Juhana Konttinen: | 3xDv12 on melkoinen vetäjä. Vauhti hidastuu, mutta ei veto ei lopu. Vähäisemmällä vetovoimalla tuosta joutuisi pidemmän videon kuvaamaan. | |
| 05.03.2012 16:57 | Petri Nummijoki: | Minä olen ollut käsityksessä, että Pollarinmäki on jostain kilometrien 284-283 väliltä alkava vajaat 3 km pitkä nousu Haapamäeltä Tampereen suuntaan tultaessa. Vastaavasti Tampereelta Haapamäelle päin kutsuttaisiin Vilppulan jälkeen alkavaa pitkää nousua Vilppulanmäeksi. Toki voin olla väärässäkin. Mitä itse ole ollut joskus Pollarinmäessä (Tampereelle menevää) Haapamäen kiertolaista ihmettelemässä niin kyllä se silmämääräisesti arvioiden meni mäen harjaa lähestyttäessäkin varmaan 30 km/h. Tosin junapainoa ei ehkä ollut Dv12-parille aivan täydet tonnit. | |
| 05.03.2012 17:33 | [Tunnus poistettu]: | Nummelin puhuu artikkelissaan (Kaltevuuksista rautateillä, Resiina 1/2011) kävelyvauhdista. Tosin junakin oli 88-akselinen fosforihappojuna eli aika jötkäle. | |
| 05.03.2012 22:59 | Petri Nummijoki: | Nyt en kyllä ole tarkemmin pohdittuani enää varma, miksi Vilppulan jälkeistä nousua Haapamäen suuntaan mentäessä kutsutaan mutta edelleen olen sitä mieltä, että Pollarinmäki on ylämäki Haapamäeltä Tampereen suuntaan tultaessa. Kuvan juna olisi siis Pollarinmäen juuri ohittanut. (Käyttäjä muokannut 05.03.12 23:03) |
|
| 05.03.2012 23:43 | Jorma Rauhala: | Eivätkös mäet ole aina huipun kahta puolen saman nimisiä? Pollarinmäen http://vaunut.org/sarja/2013 olemus kaaviona kartalla. | |
| 06.03.2012 00:50 | Petri Nummijoki: | Minä olisin sitä mieltä, että mäen nimi on yleensä yksikäsitteinen. Jos sanotaan junan nousevan esim. Hirvaan tai Köhniönjärven mäkeä niin lukija voi tästä päätellä, mihin suuntaan juna on matkalla. Oikeastaan mäen nimi menettää melko lailla merkityksensä, jos se voi tarkoittaa kahta profiililtaan erilaista nousua. (Käyttäjä muokannut 06.03.12 00:52) |
|
| 06.03.2012 08:36 | Juhana Konttinen: | Jorman linkistä löytyvä kartta antaisi osviittaa, että nousu Pollarin päälle on molemmista suunnista jokseenkin yhtä vaativa. Voitaisiin vaikka puhua Pollarinmäen etälä- ja pohjoisrinteestä. Toki jos kansanperinteestä on löydettävissä vakiintuneet nimet, niin käytettäköön niitä. Tai sitten liikenneministeriössä voitasiin perustaa asiaa pohtiva työryhmä :^) | |
| 06.03.2012 17:33 | Raimo Harju: | Onkos tämä Pollarinmäki se sama,jossa taannoin Huru kiskoi raskasta junaa ja Vemppu työnsi perästä minkä jaksoi. | |
| 06.03.2012 18:36 | Petri Nummijoki: | Jaa-a. Kyllähän vuosien saatossa on ties missä nousuissa nähty työntöveturi antamassa junalle vauhtia. Mutta jos tarkoitat Juna suomalaisessa maisemassa-kirjassa sekä samasta tilanteesta myöhemmin myös Resiina-lehdessä julkaistua kuvaa niin se on otettu Köhniönjärven nousussa eli Jyväskylästä Haapamäen suuntaan lähdettäessä. | |
| 06.03.2012 18:41 | Jorma Rauhala: | Pollarinmäki on tunnettu koeajomäkikin (siis Vilppulan suunnasta). Ennen vanhaan siellä kävivät kait kaikki merkittävät veturiuutuudet kokeilemassa äärikykyjään? Ja etelästä Vilppulan suunnasta pohjoista Kolhoa kohti olevassa ylämäessä on Pollarin soravaihdekin, eli jos Pollarinmäki pitäisi nimetä etelän ja pohjoisen suunnasta erilailla, niin Pollarimäki olisi ainakin se Vilppulan puoli. | |
| 06.03.2012 21:16 | Raimo Harju: | Olen tainnut Resiina-lehdestä nähdä.Onhan Pori-Mäntyluoto välilä Rieskalan nousu johon ainakin höyryveturit aika usein jäivät junansa kanssa.Myös Mäntyluodosta lähdettäessä saattoi Vemppu antaa työntämällä alkuvauhtia. | |
| 13.04.2012 19:23 | Petri Nummijoki: | Aatos Vuokko kutsuu Rautatieliikenne-lehdessä Hr12-veturin koeajoja selostaessaan Pollarinmäeksi pohjoisrinnettä eli Kolhon ja Vilppulan välistä nousua Haapamäeltä Tampereen suuntaan tultaessa. Etelärinteeseen hän viittaa taulukossa, jossa esitetään Hr12-vetoisen tavarajunan kiihtyvyyttä liikkeellelähtökokeissa ja siinä nousujen niminä ovat Hirsilä ja Vilppula. Tekstistä käy ilmi, että edellinen tarkoittaa Hirsilän aseman eteläpuolella olevaa 12,5 promillen nousua ja jälkimmäinen Vilppulan ja Kolhon välillä olevaa 12,5 promillen nousua. Kokeet tehtiin 1294 t painavalla 118-akselisella junalla, joka pysäytettiin niin, että koko juna oli 12,5 promillen nousussa. Junasta 42 akselia oli venäläisiä vaunuja. Hirsilän nousussa juna saavutti 2 min 40 sek kuluessa nopeuden 18 km/h ja Vilppulan nousussa 3 min kuluessa 23 km/h, joten ilmeisesti Hirsilän mäki oli profiililtaan vaativampi. | |
| 13.04.2012 21:16 | Jorma Rauhala: | Mäkiä nykyisen Mänttä-Vilppulan kaupunkiseudulla http://vaunut.org/kuva/74233: Vaasan rataa etelästä pohjoiseen = Vilppula -> Pollari ja Kolho -> Ristimäki sekä pohjoisesta etelään = Kolho -> Pollari ja Toivola -> Lyly. | |
| 13.03.2017 19:49 | Esa J. Rintamäki: | Tuosta Kulmalan tasoristeyksestä radan itäpuolelle kuljettaessa päästään Kulmalan ja Anttilan taloihin. Anttilan talosta oli lähtöisin Aksel Anttila, joka 1917 oli Vilppulassa asemamiehenä. Pakeni Venäjälle vuoden 1918 sodan loppuaikoina ja yleni siellä puna-armeijan kenraaliksi. Oli myös surullisen kuuluisan Terijoen hallituksen sotaministenä. Kuoli alkoholismiin muistaakseni 1950-luvulla. (Käyttäjä muokannut 13.03.17 19:53) |
|
| 14.03.2017 10:01 | Erkki Nuutio: | Vuonna 1919 oli Petrogradissa "Viiden konferenssi", jossa Lenin, Trotski (Puna-armeijan päällikkö), Zinovjev (Petrogradin diktaattori), Kullervo Manner (1918 punakaartin ylipäällikkö, Eduskunnan aikaisempi puhemies) ja Eino Rahja (Pietarilaissyntyinen punasuomalaisten tärkein johtaja Leninin aikana, Leninin lähin ystävä ja henkivartija). Konferenssi kävi läpi kapinan epäonnistumisen syyt sekä hyväksyi Rahjan viisikohtaisen suunnitelman Suomeen hyökkäämisestä mittavien valmistelujen jälkeen vuoden 1921 vaiheilla. Hyökkäyksen yhteydessä oli tarkoitus perustaa Suomalais-Karjalainen neuvostovaltio, johon olisi "liitetty" Vienanmeren ja Laatokan välinen Karjala. Kohdista ensimmäinen oli suomalaisten punaupseerien massiivinen kouluttaminen. Sitä varten Trotski heti perusti Kansainvälisen sotakoulun. Sen suurimman, suomalaisosaston johtajaksi tuli Rahja kenraaliluutnantin arvolla. Koulun suomalaisoppilaat osallistuivat tehokkaasti Venäjän sisällissodan tapahtumiin. Ne olivat keskeinen ryhmä Judenitsin hyökkäyksen torjunnassa Pulkovan kukkuloilla, Petrogradin työläiskapinan kukistamisessa, Itä-Karjalan kapinoiden kukistamisessa jne. Kaikkiaan suomalaisia punaupseereita valmistui yli 1500 (Markku Salomaa: Punaupseerit, WSOY, 1992, 468 s.). Aika meni ohi Suomeen hyökkäykseltä, oli bolsuillekin järkevää tehdä (Tarton) rauha. Valtaosa punaupseereista murhattiin Stalinin toimesta 1930-luvun puolivälin jälkeen. Aksel Anttila (1897-1953) kuului harvoihin säilyneisiin. Hänestä tehtiin 1939 Kuusisen "hallituksen" puolustusministeri ja tämän "Kansanarmeijan" komentaja. |