18.02.2003 / Hankasalmi

18.02.2003 Juuri ensi-iltaan tulevan Koirankynnenleikkaajan rautatiekohtaukset kuvattiin Joensuussa viime helmikuussa. Tässä kuvausjuna pysähtyneenä lämpöjen tarkastusta varten. Veturi hinattiin kangitettuna.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hankasalmi (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Juha Vuorinen
Lisätty: 12.02.2004 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

12.02.2004 17:01 AnttiL: Hetkinen!Tuossahan on itse J.Tanninen!
12.02.2004 21:00 Juha: Miswtä höyry? Haapameltä? Ja ajoivatko ne sillä ihan "oikeasti"?
12.02.2004 21:26 AnttiL: Tuo on Tk3 1150 Suolahdesta. Ihan toimiva peli.
12.02.2004 21:50 Juha Vuorinen: Selvennyksenä siis että tämä ei ole The Kuvausjuna, vaan kaluston hinaus Joensuuhun! Paikkana on Hankasalmi.
03.03.2004 11:30 Hara: Ai ne ei ajaneetkaan Tk3 1150 joensuuhun asti !! Oisko sit tullut matkalla vesi ja polttoaineen täydennys ongelmia tai vastaavaa niin hinaamalla toivat.
15.01.2011 23:03 [Tunnus poistettu]: ilmeisesti - ei viitsitty nähdä ihan pikkuisen vaivaa...
16.01.2011 15:11 Tunnus poistettu: Siirtoajojen suorittaminen dieselvedossa on tuskin pelkästään vaivannäkökysymys, vaan myös kustannus- ja aikataulukysymys. Nykyhinnoilla polttoainekustannus on halkopolttoisella höyryveturilla vähintään 75% korkeampi kuin dieselveturilla. Lisäksi matkan varrelle täytyy järjestää vesitys erikseen tankkiautolla. Höyryvedolla ajettaessa täytyy aikatauluun tehdä varaukset rasvausta, vesitystä ja halostusta varten. Edelleen matkan varrella sattuu herkemmin yllätyksiä kuin dieselkalustolla johtuen yksinkertaisesti höyryjen antiikkisuudesta, jolloin koko suunniteltu aikataulu menee uusiksi. - Polttoaineiden hintoina on arviossa käytetty polttoöljylle 75 c/l (80 €/MWh) ja halolle 20 €/heittokuutio (35 €/MWh), hyötysuhteiden ollessa 40 ja 10 prosenttia. Laskelma ei ota huomioon esimerkiksi voimansiirron ym. eroja, joten se on korkeintaan suuntaa-antava. Vertailu sinänsä on mielenkiintoinen ja kuulisinkin mielelläni asioista paremmin perillä olevien näkemyksiä siitä.
16.01.2011 17:04 Kimmo T. Lumirae: Laskelmissasi käytetyt hyötysuhteet kuulostavat kummatkin korkeahkoilta. Höyryveturin hyötysuhteena on käytetty joskus nyrkkisääntöä 7%; toki ero mainitsemaasi ei ole kovin suuri. Sen sijaan dieselveturin hyötysuhteena 40% kuulostaa varsin kovalta; kuulemma parhaat veturimoottorit pääsevät tiettävästi yli 40% hyötysuhteeseen, mutta tämä siis koski parhaita eikä MGO:tä...Jos oletettaisiin MGO:n hyötysuhteeksi 30%, voitaisiin jatkaa arviointia. MGO käyttää erilaisia apulaitteita maksimissaan 60 hv:n edestä, joka on moottorin nettotehosta karkeasti 5%. Momentinmuuntimen (Dv 12:n ykkös- ja kakkosvaihde, nopeus T-aluevaihteella alle 70 km/h) paras mahdollinen hyötysuhde on muistaakseni 82% ja suurimmalla osalla käyttöaluetta se on huomattavasti alhaisempi, ehkä luokkaa 70% ja monin paikoin vielä paljon huonompi. 70% hyötysuhde voimansiirrosta ja 28,5% moottorista niin päästään hyötysuhteeseen 20%. Laskin myös kulutusarvoa: jos MGO:n ominaiskulutus on 180 g/hevosvoimatunti niin siitä tulee noin 0,35 litraa / kWh, eh? Tällöin saan kyllä aivan erinäköisiä lukemia kuin tuo 80€/MWh.
16.01.2011 17:56 Tunnus poistettu: Laskin megawattituntihinnat polttoaineen lämpöarvosta, kevyellä polttoöljyllä 12 kWh/kg (10 kWh/l) ja polttopuulla 4 kWh/kg (heittokuution sisältäessä 140 kg puuta 20 % kosteudessa). Se on siis eri asia kuin koukusta saatavan vetotyön nettohinta. Lämpöarvosta käsin laskettuna 20 ja 7 % hyötysuhteilla höyryveturin polttoainekustannukset olisivat vain 25 prosenttia korkeammat kuin dieselillä. Tosin halkoa joutuu ostamaan suuren määrän kerrallaan saadakseen sitä heittokuution 20 eurolla, "torihinta" on jossain 20 ja 30 euron välillä. - Polttoaineen hinnanmuodostus on muutenkin mielenkiintoinen juttu. Metsähakkeen megawattituntihinta on voimalaitoksille tällä hetkellä noin 13 €, kun kivihiilellä se on 7 €. Tämä erotus maksetaan voimalaitoksille verovaroista siitä hyvästä, että ne polttavat uusiutuvaa fossiilisen polttoaineen sijaan. Kuluttaja joutuu kuitenkin maksamaan hakkeesta ja kivihiilestä kaksin- tai kolminkertaisen hinnan. Veturihiilien hinta on minulle täysi arvoitus, veturikäyttöön kun ei käy tämä hiekkapitoinen voimalahiili.
16.01.2011 18:55 Olli Aalto: Hyötysuhde Deeverissä yhtä kehno kuin nykyauton bensiinimoottorissa.
16.01.2011 19:15 Kimmo T. Lumirae: Jos tuo laskemani 0,35 litraa / kWh pitää paikkansa, olisi MGO:n hyötysuhde 28,5%. Saattaa olla aika likelle. Ja Olli: moottorissa ehkä, mutta laskes vetäviltä pyöriltä.
16.01.2011 19:20 Kimmo T. Lumirae: Hauskaa jatkolaskentaa: Dv-parin vetäessä täysillä syntyy MGO:issa 5000 kW hukkalämpöä ja voimansiirroissa ja apulaitteissa muutama sata kW lisää. Jos tuo 5 MW voitaisiin syöttää pientaloihin lämmitykseksi max. 10 kW per mökki, lämmittäisi sillä 500 pientaloa kovalla pakkasella.
16.01.2011 19:56 Olli Aalto: Kyllä siinä on useampi miljoona euro ja öljytynnyri mennyt hukkaan taivaan tuuliin.
16.01.2011 20:42 [Tunnus poistettu]: Silti: minusta tuntuu että asiassa mentiin aidan yli matalimmasta kohdasta; pitihän ne rasvaukset tehdä yhtä kaikki määräajoin! Tyylikkäämpää olisi ollut tehdä ne oikean tarpeen eikä hinauksen takia. Yleensäkin noita hinaussiirtoja tehdään liian helposti - siirto omin voimin on aina moninkertainen etu; siinä saadaan hyvä tilaisuus koulutusajoon uusille lämmittäjille ja kuljettajakokelaille. Vesityshän on sinänsä helposti järjestettävissä esimerkiksi palokuntien avulla.
16.01.2011 21:44 Tunnus poistettu: Epäilen hieman tuota helppoa järjestämistä, jos höyryjunien siirtoajot päätetäänkin yhtäkkiä järjestää kaikki höyryvoimalla. Palokunnan tankkiauton käyttöön sisältyy aina se riski, että autoa tarvitaan hälytykselle - ja taas laitetaan aikataulu uusiksi. Kuitenkin halostus lienee vielä suurempi käytännön ongelma taipaleella, sillä se täytyisi hoitaa manuaalisesti tavaravaunusta kantamalla. Sitä varten tarvitaan oma porukkansa junan miehistöön, muuten 10 kuutiota metristä halkoa ei pinoudu sylikuormina tenderiin järkevässä ajassa. - Tätä taustaa vasten on vain järkevää, ettei höyryjunia ajeta tyhjänä pariakymmentä kilometriä pidempiä matkoja. Asia olisi tietenkin kokonaan eri, jos jossainpäin maata olisi mahdollisuus pyhittää pidempi rataosuus pelkästään museoliikenteelle ja järjestää matkan varrelle vesitys ja halkolaiturit kuten höyryliikenteen aktiiviaikaan oli. Ei kenelläkään sattuisi muuten olemaan 50 miljoonaa euroa tällaiseen hommaan, mulla olisi rataosa tiedossa?
19.01.2011 19:47 [Tunnus poistettu]: Kuka niin sanoo että siinä olisi lisäporukkaa tarvittu! Pitkin maaseutua löytyy helposti sellaisia traktoreita joita on tarkoitettu nimenomaan puunkuormaukseen eli joissa on se puomin päässä oleva leukasysteemi. Sellaiselle halkokuorman teko on nopeampi kuin vesitys - ja koska rasvauksia varten pitää yhtä kaikki pysähtyä, niin vesitys ja puitus sujuu siinä samalla. Eikä se juurikaan kalliimmaksi tule - kun ei tarvitse raahata tuota haisulia mukana, ei sekään ilmainen ole!
19.01.2011 20:08 Topi Lajunen: Kari, oletko ollut koskaan väärässä?
20.01.2011 08:30 Teppo Niemi: Mutta Jokinen, Höyryraide Oy:n toimitusjohtaja Tapani Laaksomieshän on luvannut, että kun se valmistuu, niin sillä ajetaan höyryveturivetoinen juna Ouluu. Koska Jokinen tietää, kuinka puuhuolto hoidetaan, ilmoittauduhan Tapani Laaksomiehelle hoitamaan kyseisen matkan puuhuolto.
20.01.2011 10:00 [Tunnus poistettu]: Tapsa tietää sen paremmin - siinä mies joka hoitaa hommat niin kuin pitää.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!