??.07.1977 / Mora, Ruotsi

??.07.1977 Kysymys: Missä? (Kuvauspaikan olen unohtanut täysin. En muista muuta kuin, että Ruotsissa, ja kesällä 1977 - Falunin seutua arvelen). Muistomerkkiveturi 1282 (onko tuo B-sarjaa?, valm. 1916) ympäristöineen oli tuoreen näköinen. Muutkin yleistiedot veturista olisivat mielenkiintoisia. - Eljas varmaan tuntee tapauksen, muutkin saavat avustaa. - Oikea paikka siis Mora.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Mora Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 17.05.2009 22:23
Muu tunniste
Sekalaiset: Muistomerkki
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Ulkomaat

Kommentit

17.05.2009 22:28 [Tunnus poistettu]: Oi tää on hieno! Tipahdin tuoliltakin kun oli niin hieno! Tän ohjaamoon olis kiva päästä! Samoin ajamaan.
(Käyttäjä muokannut 07.09.12 16:27)
18.05.2009 01:43 Joni Lahti: Kaunis on! Asustelisiko Morassa?
18.05.2009 09:04 Petri Koskela: Osoitteesta http://www.jarnvag.net/banguide/Borlange​-Mora.asp : "Morastrand (Mras, 105 km/km 220). I parken ned mot Siljan står ångloket typ B nr 1282 uppställt."
18.05.2009 09:51 Tapio Muurinen: Tack så mycket! - "Puukkokuntahan" tämä. Mora kyrkan torni näkyy taustalla. Tämä veturi oli ja on edelleen (satelliittikuvan perusteella) samalla paikalla Saxvikenin rannalla, asemalta vähän matkaa länteen.
18.05.2009 09:58 Risto Itkonen: Ohjaamo täysin suojattu kylmyydeltä. Suomessa on höyryvetureissa käytetty pelkkää pressuverhoa sivuovien sijasta vaikka Suomi on jopa kylmempi maa. Verhon käyttö lienee saksalaista perua? Ruotsalaisilla on aivan oma höyryveturien muotoilu!
18.05.2009 10:12 Tapio Muurinen: Muotoilua katselin minäkin; kartio kattilan pää ja ilmoja halkaiseva hytti, samoin tenderiveturissa suljettu hytti. Meillä ovellisia hyttejä oli vain tankkivetureissa. Tämä oli varmaan joku pikajunaveturi, isopyöräinen loikkari. Aika paljon muistuttaa meidän Hv:tä. Tämä voi olla vähän suurempi ja tehoisampi.
18.05.2009 16:42 Tunnus poistettu: Eihän ruotsalaisille kannata kateellinen olla, vaikka heillä höyrykaluston sn oli suurnopeusluokkaa jo 10-luvulla ja kiskoliikenne siirtyi sähkövetoon vain nelisenkymmentä vuotta myöhemmin. Voimme sentään lohduttautua sillä, että kansankodissa on tänäpäivänä monin kohdin asiat kehnommin kuin meillä Puukkorannikolla.
18.05.2009 19:06 Eljas Pölhö: Ainakaan höyrykaluston sn:n suhteen ei kannata olla kateellinen. Se oli Ruotsissa 90km/h 1910-luvulla, eikä SJ:llä noussut ikinä siitä. SVR:llä oli tuohon aikaan 80km/h, mutta VR:llä nousi myöhemmin arvoon 110km/h. Sähköistys Ruotsissa oli vilkkainta ajanjaksolla 1920-1942, millä välillä tärkeimmät pääradat sähköistettiin. Kuvan veturin sn oli myös 90km/h. Kooltaan se oli Hv1-3:n ja Hr1:n välistä. Käyttötavaltaan se oli yleisveturi, jota käytettiin kaikenlaisissa junissa, yhtä lailla pika-, henkilö- ja tavarajunissa. 2C-pyörästö (tai 4-6-0 tai 2-3-0) oli yleensä aika varmajalkainen, eikä sutinut niin helpolla kuin esim 2C1 (4-6-2/2-3-1). Kaikkiaan B-sarjan vetureita valmistettiin 99kpl ajalla 1909-1944. Lähes kaikki päätyivät varmuusvarastoon ja sitä kautta 47 yksilöä (1 romutusuhan alla) sai jatkaa olemassaoloaan patsaina ja liikkuvina museovetureina, Ruotsin lisäksi Englannissa, Hollannissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa.
18.05.2009 19:34 Eljas Pölhö: Matkustin viimeksi tällaisen (B 1038, omistaja Ruotsin Rautatiemuseo) vetämässä junassa 4.5.2008 kiertoajelun Ängelholm-Kattarp-Åstorp-Ängelholm ja sain samalla tilaisuuden kokeilla matkustamista vanhassa SJ:n A2-sarjan vaunussa (I lk) ja siinä vasta oli mukavat nojatuolit, ainakin salonkiosastossa. 6-vaunuisen junan kanssa veturilla ei ollut mitään vaikeuksia ylläpitää museojunanopeutta (n. 70km/h). Mutta kyllä se vaikuttaa pieneltä Hr1:een verrattuna. Veturien painot ilman tenderiä Hv3 =57tn. B =70tn ja Hr1 =93tn. B-sarjan vetureissa oli alunperin 4-akseliset tenderit (kuten kuvan veturillakin), mutta kun niitä siirrettiin sähköistyksen tieltä sivuradoille, vaihdettiin osaan 3-akselinen tenderi kääntöpöytien lyhyyden takia ja siten kokonaispainoissa (vet+tenderi) pitäisi ottaa huomioon tenderin tyyppi.
18.05.2009 21:42 [Tunnus poistettu]: Mä olen kateellinen ruotsalaisille.
18.05.2009 21:43 Tapio Muurinen: Kiitokset Eljakselle, sieltähän tuli tietoa kuin savupiipun suusta. Otin muutamia dioja eri puolilta tästä muistomerkistä. Näkyy olevan Nohabin (Nydqvist&Holm) tekosia. Vai voisiko se muuta ollakaan. Tähän mennessä edellisiä jo yli tuhat veturia valmiina. - Taalainmaalla kun ollaan, niin tietenkin pitää mainita Dalahäst ja monet muut mielenkiintoiset jutut.
18.05.2009 22:44 [Tunnus poistettu]: Onko tämä muuten enään tuola morassa vai onko tämä veturi siiretty jonnekin muualle?
18.05.2009 23:25 Eljas Pölhö: Oli Morassa vielä viime kesänä. Myös Motala Verkstad ja V&M, Falun valmistivat B-sarjan vetureita.
18.05.2009 23:52 [Tunnus poistettu]: kiitos Eljas! :) Täytyy käydä ensi kesällä morassa. Eikös tuola morassa ole joku rautatiemuseo vai oliko se museorautatie? No mutta jotakin rautatie toimintaa sielä oli.
18.05.2009 23:56 Eljas Pölhö: Tämä veturi sai umpinaisen hyttinsä vuonna 1931. Sitä ennen hytti oli samankaltainen kuin suomalaisissakin vetureissa. B 1282 siirrettiin varmuusvarastoon n. 1964 ja myytiin Moran kunnalle 1977. 1940-luvulla se oli jonkun aikaa halkolämmitteinen tai oli varauduttu halkolämmitykseen. vuosittaisen veturikatsahduksen (julkaisu SJ str77) mukaan. Luultavasti siinä oli silloin ruotsalaismallinen turbiinipiippu.
19.05.2009 00:05 Eljas Pölhö: Luettelo Ruotsin museorautateista ja rautatiemuseoista aukioloaikoineen on liitteenä TÅG-lehden ja Allt om hobby-lehtien huhtikuun numeroissa. TÅG on ilmestynyt jo yksi sen jälkeen. Löytyy pdf ja html versioina täältä http://www.teknikarv.se/ts2009/
19.05.2009 00:08 [Tunnus poistettu]: Kiitos todella paljon Eljas! Lähen kesällä ruotsiin junia bongaamaan ja täytyy käydä museoissakin. :) kiitos vielä kerran ja hyvää yötä!
07.06.2009 00:31 Eljas Pölhö: Sain tänään suullisia moitteita Katajiston Jussilta siitä, että käytin ilmaisua "ikinä" aiemmassa kommentissani. Juhani on aivan oikeasa siinä, että BJ:n sarjalla H3s/SJ:n sarjalla A8 oli sn 100km/h ainoana höyryveturisarjana Ruotsissa. Olin vähän yksioikoinen, kun en ottanut sitä huomioon, ja Jussi oli "liian kiltti" minua kohtaan, kun kun ei heti korjannut mokaani. Mutta asiasta kiinnostuneet: korjatkaa tieto itsellenne nyt. Ja Kiitos Jussi! on kiva nähdä, että joku lukee kommenttejani!! (edit typo)(edit typo taas)
(Käyttäjä muokannut 07.06.09 00:39)
21.06.2009 23:24 Eljas Pölhö: Ruotsin Rautatiemuseon ystävien sivuilla keskustellaan juuri höyryvetureiden nopeusennätyksistä Ruotsissa ja vähän muuallakin. Laitan linkin keskustelun keskelle, missä mielestäni pääasia Ruotsin osalta on esitetty ytimekkäästi. Ao tekstistä puuttuu maininta, että Uppsala-Järva väli on 59 km (siis niinkuin Hyvinkää-Hki). H3s ajo taas oli vastaava kuin Lahti-Kouvola, 38 min ja risat v. 1914. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=3​2653
24.02.2010 23:10 Jorma Toivonen: Erittäin hyvässä kunnossa on veturia pidetty yli 30-vuotta http://vaunut.org/kuva/57704
13.08.2012 19:30 Jouni Airaksinen: Ruotsissa tuntuu kyllä museoita riittävän.
(Käyttäjä muokannut 13.08.12 19:32)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!