07.04.1970 / Paimio, Paimio

07.04.1970 Vv15 2000 junan H377 (Paimio-Turku) vetäjänä. Junan kokoonpano oli kuvauspäivänä Vv15 2000+EFi 22389-Ei 22216-Gb 51989-Hkk 113480-Hkk 111950. Paimion kolmosraiteen 3-osainen laituri ei ehkä täyttäisi nykyisiä turvallisuusmääräyksiä, mutta oli aivan tarkoituksenmukainen vielä 40v sitten.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Paimio (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Paimio
Kuvaaja: Eljas Pölhö
Lisätty: 23.06.2009 23:52
Junatyyppi
H: 377

Kommentit

24.06.2009 11:37 Seppo Romana: Mielettömän hieno kuva, joka on täynnä loistavia yksityiskohtia. Laiturivalaistus on kerrassan hieno, makasiinin päädyn mainostekstit kuvaavat mennyttä aikakautta upeasti ja jos en ole aivan väärässä niin tavaravaunujen takana siintää Paimion hyppyrimäki. Miten usein tuohon aikaan näissä henkilö(seka)junissa oli tavaravaunuja?
24.06.2009 12:45 Eljas Pölhö: 1960-luvun loppupuolella joku Gbk tai Gg (puu- tai teräskorinen) oli varsin yleinen veturivetoisissa henkilöjunissa, puutavaravaunut vähän harvinaisempia. Aamun ensimmäinen Turku-Paimio ja illan viimeinen Paimio-Turku -juna olivat tyypillisesti hyvin sekalaisia vaunukalustoltaan. Ensinmainittu kulki tavarajunana ja toi Paimio-Turku-aamujunan vaunut Paimioon ja jälkimmäinen kulki varsin myöhään TH-nimikkeellä. Silloin vielä kun nämä junaparit kulkivat numeroilla aamulla T3206-H345-H N5-H N6 (Tku-Po-Tku-Nnl-Tku) ja illalla H354-H353 (Tku-Po-Tku) oli myös niiden vetokalusto mahdollisimman kirjavaa ja saattoi olla mikä tahansa seuraavista: Hv1-2, Tk3, Tv1, Vv12, Sv11, Hr11, Vv15 ja Dm4.
24.06.2009 12:48 Eljas Pölhö: Vielä 1960-luvulla junanumerot H371-H378 viittasivat Turku-Loimaa-reitin juniin.
25.06.2009 11:42 Kimmo Pyrhönen: Wau, mikä sekajuna! Katselin tätä mielenkiintoista kuvaa pitkään. Tässä on yhdistetty oivallisesti matkustajien kuljettaminen ja vähäisen tavaramäärän siirto. Kustannustehokkuutta siis haettiin. Nykyisin vastaava olisi myös mahdollista uudistuneen vaunukaluston myötä, kiertoaika on sitten juttu sinänsä. Esimerkiksi Vaasan radalla olisi mahdollisuus - tai vaikka Jyväskylään saakka - kuljettaa myös tavaraa henkilöjunien mukana. Vankan perään on vaikea kuvitella tavaravaunua.
29.10.2012 19:48 Topi Pikkarainen: Asjallisuuden määrä aivantäysin!!
10.01.2013 02:56 Ari-Pekka Lanne: Vitsit mikä "puujuna" - ja laituri!
28.11.2023 11:01 Petri Nummijoki: Sattumakuva. Höyryveturilla(kin) varmaan ajettiin toiseen suuntaan takaperin mutta onko tiedossa, kumpaan suuntaan näin tehtiin yleensä? Olivatko Turun ja Loimaan väliset veturijunat samalla tavalla sekalaisella kalustolla ajettuja vai vakiintuneempia kokoonpanoltaan? Hr11 ei nyt tietysti voinut tulla kysymykseen niissä vetovoimana ennen 1960-luvun puoliväliä keveiden kiskojen vuoksi. Ilmeisesti Loimaan kääntöpöytä oli riittävän pitkä, jotta Hv1-2:n kokoinen veturi saatiin siellä ympäri?
28.11.2023 12:54 Eljas Pölhö: Paimiossa oli kääntöpöytä, joten tenderi edellä ajaminen rajoittui junaan H N6. Loimaalla oli myös riittävä kääntöpöytä Hv1-2:lle, joka oli tyypillisin vetovoima veturijunissa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla noin 1964/65 saakka, sen jälkeen Vv15. Itse en ole nähnyt Turku-Loimaa-junia ennen vuotta 1966. Tapani Kilpinen listasi ajoittain Turun junien vaunustoja jo 1960-luvun alkupuolella, mutta minulla ei ole hänen matkakertomuksiaan..
28.11.2023 18:04 Rainer Silfverberg: Minne nuo tavaravaunut kulkivat tässä junassa?
(Käyttäjä muokannut 28.11.23 18:09)
28.11.2023 18:20 Eljas Pölhö: "Minne nuo tavaravaunut kulkivat tässä junassa?" Aluksi Turkuun, mutta sitä en tiedä minne jatkoivat sieltä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!