04.11.2008 / Helsinki, Helsinki asema

04.11.2008 Leppävaaran reissu takana. Näkymä Sm2 6091 osastoon.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Karri Pietikäinen
Kuvasarja: Sm2 6091
Lisätty: 08.08.2009 22:38
Muu tunniste
Sekalaiset: Vaunun sisätila

Kommentit

09.08.2009 00:45 [Tunnus poistettu]: Kuten tilastotkin kertovat ja tämä kuva osoittaa, A-junat ovat täyttöasteeltaan heikoimpia koko YTV-alueella. (Edit: yksi ainut kirjain)
(Käyttäjä muokannut 08.01.12 22:11)
09.08.2009 01:00 Timo Valtonen: Eikö espoolaisille sovi käyttää Leppävaaraa liityntäasemana, olisiko paremmin kuormitettu jos lisäraiteet ja tiheät vuorot olisi heti ulotettu Espooseen tai Kauklahteen asti? En ole vuosiin joutunut liikkumaan yleisillä tuohon suuntaan ja tokkopa olen edes käyttänyt A-trainta. Leppävaarasta kohistiin aikoinaan niin paljon, että oletin sen olevan yhtä kovassa käytössä kuin esimerkiksi Helsingin ja Malmin välin.
09.08.2009 04:37 Topi Lajunen: Leppävaaralaiset kulkevat mieluiten S, U ja E -merkkisillä vekottimilla. A on väliasemia varten.
09.08.2009 19:18 Tuukka Ryyppö: Onko tuo ihan kokemuspohjaista tietoa? Itse en ole leppävaaralainen, vaan vähän sen takana rantaradan varressa asunut. Leppävaarassa tullut kuitenkin kohtuullisen usein pyörähdettyä, kun sinne junalla on kymmenessä minuutissa päässyt. Ja kun sillä A:lla ei kuitenkaan säästä enempää kuin pari minuuttia, ei oikein huvita lähteä kiipeämään Sellolta portaita alas ja toisia ylös päästäkeen junalle, joka lähtee myöhemmin (eli johon pääsee istumaan myöhemmin), mutta joka ei silti ole toista junaa aiemmin perillä. Jos matkustajia haluttaisiin siirtää pitkänmatkanraiteilta kaupunkijunaraiteille, pitäisi kaupunkijunat brändätä aluejunista eroavasti ja pitää niiden brändi paremmin näkyvillä asemille johtavissa kylteissa kuin aluejunien brändi.
09.08.2009 19:20 Tuukka Ryyppö: Jahei, Mikko. Kuvatekstissä mainitaan, että nyt ollaan päättärillä. Matkustajia ei siis ole, koska juna ei mene mihinkään. Harva tykkää junista niin paljon, että jää nautiskelemaan niiden atmosfääristä, vaikka olisikin jo määräasemallaan :)
09.08.2009 19:25 Topi Lajunen: Juu, täysin epävirallista kokemuspohjaista mutuilua.
10.08.2009 03:18 Markku Blomgren: Pääkaupunkiseudulla tahtoo noi vaihdot olla tollasia 'pitkiä', eli joutuu kiertämään tunnelin kautta toiselle raiteelle. Tosin suoraan laiturn yli vaihdon järjestäminen vaatisi aika mutkikkaita raidejärjestelyitä ellei sitten aina junat ylitä toisen suunnan raiteita joka varsinkin ruuhka-aikaan hidastaa liikennettä aivan liikaa.
10.08.2009 14:29 Tuukka Ryyppö: Miten paljon maksaa tehdä kaksi 30 metriä pitkää tunnelia cut-and-coverina? Jonkun verran toki, mutta helpottuneiden vaihtoyhteyksien takia nousevilla matkustajamäärilläkin lienisi oma vaikutuksensa? Omasta perhepiiristä löytyy ainakin yksi, joka lopetti junan käyttämisen työmatkoilla, kun olisi pitänyt alkaa vaihtaa Leppävaarassa kiipeillen niin että A-juna lähtee aina nenän edestä. Auton se osti. Kiitos YTV:n suunnittelijoille lopullisen motivaation antamisesta.
(Käyttäjä muokannut 10.08.09 14:30)
10.08.2009 14:33 Tuukka Ryyppö: Tietysti helpointa olisi, jos kaupunkiraiteet eivät olisi kaukojunaraiteiden vieressä, vaan välissä tai ympärillä. Tällöin onnistuisi vaihtoasemilla junanvaihto merkittävästi helpommin kuin nyt. Leppävaarasta eteenpäin tämän virheen voi yhä korjata ;)
10.08.2009 22:49 Väinö Savela: Minunkin mutu-pohjalta enemmistö leppävaaralaisista suosii nopeaa junaa, vaikka A-junan suosijoitakin on. Itse suosin yleensä nopeaa junaa, paitsi jos ehdin A-junaan, joka on aiemmin perillä. Nopeiden junien matka-aika on 12 min, A-junalla 16 min. A-junalla matka kestää siis kolmanneksen kauemmin. Näin suurta suhteellista hyötyä ei ole edes Pendolinolla. Psykologinen vaikutus on neljää minuuttia merkittävämpi. A-juna ei pääse kunnolla vauhtiin kun pitää jo jarruttaa. Kesähelteillä valitsen kuitenkin A-junan, jos siinä sattuu olemaan ilmastoitu Sm4.
19.08.2009 21:52 Ari Palin: Tuukka: Taitaa olla vaikea toteuttaa ehdottamaasi Leppävaaran länsipuolellakaan tulevalla Espoon kaupunkiradalla. Silloin kaupunkijunat (tunnus tod.näk. E) ja muut junat joutuisivat Leppävaarassa ajamaan toistensa kanssa ristiin.
20.08.2009 00:00 Tuukka Ryyppö: Eipä se nyt mahdottomasti maksa tehdä tunnelimaista siltasysteemiä, jolla raiteet voivat vaihtaa järjestystä. Tässä esimerkki: http://maps.google.com/maps?f=q&source=s​_q&hl=ru&geocode=&q=ostkreuz&sll=52.5077​86,13.443291&sspn=0.00039,0.001373&ie=UT​F8&radius=0.03&rq=1&ev=p&ll=52.507669,13​.443616&spn=0.00039,0.001373&t=h&z=20 . Linkkiä klikkaamalla kuva keskittyy tunnelin itäiselle suuaukolle, läntinen löytyy kuvaa hieman vasemmalle vierittämällä. Kyse on tuolla juuri siitä, että samaan suuntaan kulkee kuvan itäpuolella kaksi raideparia, joista eteläisemmät päätyvätkin seuraavalla asemalla pohjoisempien väliin.
20.08.2009 21:58 Ari Palin: Kyllä eritasoratkaisut aina maksavat enkä usko että valtiovalta haluaa sellaista ratkaisua rahoittaa vaihtojen parantamiseksi, varsinkin kun siitä olisi hyötyä lähinnä vain Espoon asemalla. Kauniaisissa ei juuri kukaan tule vaihtamaan junaa. Espoossakin se vaatisi uuden raiteen rakentamisen nykyisen 1-raiteen pohjoispuolelle, jossa on esteenä suojeltu asemarakennus. Ja vaikka eritaso rakennettaisiin Leppävaaran itäpuolelle, ei se hyödyttäisi Leppävaarassakaan ilman suurta laituriremonttia.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!