14.05.2001 / Kuopio asema

14.05.2001 Kuopion asetinlaite 1:n ohjaus-ja ilmaisintaulu

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kuopio asema
Kuvaaja: Harri Häyrinen
Lisätty: 26.02.2004 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Turvalaite

Kommentit

26.02.2004 10:28 Timo Tuomi: Nämä VR76:t ovat sitten masentavia vehkeitä ;) Nappuloiden hatut eivät pysy kiinni ja tuntuma on ihan yhtä muovinen kuin miltä ko. vehje näyttää. Ja sitten kun korjauksia tarvitsee tehdä, esim. poistaa raide, se tehdään poistamalla nappulat ja ilmaisut ja lopuksi teipataan viivat näkyvistä sähköteipillä :)
26.02.2004 10:34 Markku K.: Haa! Kuvan nimeksi on annettu astl vaan ei asl. Meillä siis AstL
26.02.2004 11:25 Risto Hyvärinen: Tavara-asema on valkean ja vaalean keltaisen rajalla. Samalla kohtaa yläpuolella on entisen konepajan raiteet. Matkustaja-asema on keskellä olevien 4:n valkean lampun kohdalla! Vasemmalle on etelään ja oikealle pohjoiseen, tai tässä tapauksessa itään ja länteen! ;)
26.02.2004 12:11 Pekka: Lisäksi VR-76:ssa suorittaja rukka joutuu kädet ruvella painelemaan painikkeita ennen kuin kulkutie on varmistettu.
26.02.2004 12:47 Markku K.: Meidän sivistyneessä 70-luvun Siemenssissä kevyt painallus riittää :-) http://vaunut.org/kuvasivu.php/2144.html​?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=162&x=​30
26.02.2004 13:45 Timo Tuomi: Siemens on ihan oikeasti hyvä ja samalla myös sikamaisen kallis. Yksi turvalaiteinsinööri kerran sanoi, että yksi Siemensin elementti kytkentäpohjineen ilman painikeita, lamppuja, painikekontaktoreita jne. maksaa luokkaa satasen nykyrahassa. Ja tämä oli 10 vuotta sitten. Markku, laskepas joskus huviksesi montako elementtiä Hakaniemen taulussa on ;) Lisäksi, jos HKL:llä joku osaa kertoa elementtien nykyhinnan.
26.02.2004 22:46 Markku K.: Oli juuri ja juuri aikaa laskea palat ;-) Niitä on 105x22, eli yhteensä 2310 palaa. Suurin osa on ilman lamppu/painikepohjaa. Nykyhintaa ei tiennyt kukaan.
26.02.2004 22:56 Risto Hyvärinen: Kun sitten suorittaja on painellut kaikki napit kädet ruvella ja lopuksi ihmettelee, miksi kulkutie ei varmistunutkaan, niin joku kirottu nappi on pompannut takaisin! Vai oliko niin hyvälaatuisia nappeja, ettei näin päässyt tapahtumaan?
26.02.2004 23:38 Markku K.: Eikun... ainakin noissa meidän Siemensin taulussa kaikissa napeissa on jousi, joka nostaa painikeen heti ylös kun sitä ei paineta. Jos nappi jää pohjaan, tulee ilmaisu "painikevika", ja koko asetinlaite menee juntturiin.
27.02.2004 00:49 Timo Tuomi: Tietääkseni ainoa (Suomessa käytössä ollut)asetinlaitemalli, jossa kulkutien napit jäivät pohjaan, oli Westinghouse. Siemensissä ja VR-76:ssa napit hyppäävät ylös heti kun sormen päästää ylös. Ongelma tuossa VR-76:ssa onkin juuri se, että jos sormen 'lipsauttaa' napilta pois eikä saata nappulaa ylös, nappulan hattu on helposti lattialla. Saisivat maalata jokaiseen tuollaiseen tauluun tekstin 'Saattaen vaihdettava'. ;)
27.02.2004 09:55 Risto Hyvärinen: Vähän pum-pum-liimaa siihen hattuun, niin alkaa pysyä! ;) (Siis liimaa, joka liimaa hyvin sormia!)
27.02.2004 11:54 Timo Tuomi: Ja samalla kun taistelee sormiin tarttuneen pikaliiman kanssa, onnistuu todennäköisesti liimaamaan hatut kiinni nappuloiden runkoihin, jonka jälkeen ne eivät liiku ilman vasaraa :D
27.02.2004 13:05 Risto Hyvärinen: Eihän niitä nappeja SINNE runkoon pidä liimata! ;P
10.04.2004 19:21 AnttiL: Sellaista olen miettinyt, että miten nykyään pääsee asetinlaitemieheksi/kauko-ohjaajaksi/liikenteenohjaajaksi?Ainakin tuttu liikenteenohjaaja on toiminut joskus asemamiehenä, mutta kun nykyään niitä asemia lakkautetaan siihen malliin, ettei taida asemamiehiäkään paljoa tarvita, jotta miten on?
15.06.2004 22:35 Harri: Kyselemällä VR:ltä Ohjauspalvelukeskuksien päälliköiltä esimerkiksi. Ensi talvena alkanee uusien liikenneohjaajien koulutus, johon todennäköisesti otetaan koulutettavia myös VR:n ulkopuolelta. Kannattaa kysellä ja olla valppaana, kukaan tuskin tulee kotoa hakemaan... ;-)
15.06.2004 22:40 AnttiL: Hienoa, kiitos tiedosta!
15.07.2004 13:01 Pekka7: Timo Tuomi: Westinghousessahan painikkeet eivät jää pohjaan, itse kokeillut (Masalan taulu).
07.08.2004 15:42 Juha Malinen: Vr N e äyttäisi hakevan Liikenteenohjaajia.
"VR Koulutuskeskus Helsingin Pasilassa kouluttaa liikenteenohjaajia Helsinkiin, Tampereelle, Seinäjoelle, Ouluun ja Kouvolaan." Uutinen suoraan VRn sivuilta jos jotakuta tällainen kiinnostaa...
04.12.2007 15:25 Olli Aalto: Tämähän on Kpo Astl II. I on Siemens DrS, III ja IV mekaanisia.
07.12.2017 01:00 Petri Nummijoki: Isäni kertoman mukaan nappien pohjaan jääminen oli mahdollista Ericssonin 50- ja 60-lukulaisissa asetinlaitteissa, joissa oli tämän vuoksi virhetoimintojen riski. Niissä oli myös virheellisiä näyttöjä (mm. Tikkurila ja Pitäjänmäki) ja vaihteet saattoivat kääntyä eri tavalla, mitä taulu näytti, joka junanlähettäjän piti vain tietää tai oppia kantapään kautta.

Westinghousen asetinlaitetta ei kai Suomessa ollut, kuin Masalassa. Se oli muuten hyvä mutta asetinlaite antoi aiheettomia hälytyksiä vaihteen aukiajosta ja ne piti ko. asetinlaitemallissa käydä kuittaamassa paikallisesti maastosta. Ajatus oli, että vaihde tarkistetaan tässä tilanteessa, joka teoriassa oli hyvä idea mutta käytännössä ei, kun ilmoituksia tuli turhan takia. Masalan kaltaisella pienellä liikennepaikalla voitiin tämän kanssa elää mutta suurella tai vilkkaalla liikennepaikalla moinen asetinlaite olisi ollut ilmeisen hankala.

Siemens oli näitä molempia selkeästi parempi.
07.12.2017 12:36 Jorma Rauhala: Olen käyttänyt Siemensin, Westinghousen (Masala) ja Ericssonin (Tikkurila, Pitäjänmäki ja Leppävaara) tauluja. Siemens oli tietenkin painettavien nappiensa vuoksi paras ja turvallisin. Noissa muissa oli nimittäin kulkutien tekemisessä käytössä myös keinuvipuja, joihin pystyi tekemään kumilenkeillä sääntöjen vastaisia ja myös vaarallisia virityksiä.

Itselleni ei Westinghouse koskaan antanut aiheettomia hälytyksiä; käyttökokemukset ovat 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
07.12.2017 21:30 Petri Nummijoki: Westinghousen kanssa ei ollut yleensä ongelmia sen vuoksi, että Masalassa tarvitsi vain harvalle junalle kääntää vaihteita sen jälkeen, kun kaksoisraide oli valmistunut. Ennen 60-luvun puolivälissä tapahtunutta kaksoisraiteen käyttöönottoa Masalassa oli vielä mekaaninen asetinlaite. Westinghousen ongelmat aiheutuivat siitä, että se saattoi rekisteröidä normaalin sivuraiteelle siirtymisen vaihteen aukiajoksi ja tämä merkitsi ko. asetinlaitemallissa liikuntaa. Lisäksi lämpötila vaikutti asiaan. Turhat hälytykset olivat hellepäivien ongelma. Mutta Oulunkylän, Tikkurilan tai Kirkkonummen kaltaisilla liikennepaikoilla, joissa vaihteita käännettiin usein, olisi tämmöinen asetinlaite ollut hankala. Sekin on mahdollista, että Masalan Westinghouseen olisi 70-luvun jälkipuoliskolle ehdittäessä tehty joku parannus mutta ainakin uutena siinä tämmöisiä ongelmia oli.
07.12.2017 21:53 Markku Kari: Tulipas nostalginen olo tästä kuvasta jonka keskustelu alkoi 10 vuoden tauon jälkeen.
Tässä suoritusta omin pikku kätösin Siemensin taululla:
http://www.seisake.net/kuva.php?id=1250&​kat=metro&kat2=metrovalvomo&s=0
(Käyttäjä muokannut 07.12.17 21:53)
07.12.2017 23:55 Jorma Rauhala: 1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan.
08.12.2017 00:58 Esa J. Rintamäki: Hauskaa seurata taito- ja ammattimiesten keskusteluja. Oma huomioni Vilppulan VR-76:sta on että se helpotti suorittajan työskentelyä. Puhelinrumba pohjoisen ja etelän mekaanisten asetinlaitteiden kanssa jäi pois. Etelässä oli tosin asetinpukki ja vaihdekoju. Pohjoisessa oli kampiasetinlaite omassa astl-rakennuksessaan. Eli väkeä tarvittiin ennen "salamalaitteen" käyttöön ottoa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!