18.08.2009 / Bytom, Puola
18.08.2009 Lomamatka 2009. Bytomista Miasteczkoon menee GKW:n kapearaiteinen 785mm rata. Tämä rata menee Bytomin aseman toiselta puolelta. Täällä ollaan lähellä pysäkki Bytom Karb Wąsk. mihin kävelimme kun emme tiennyt että kapsujunat lähtee aseman toiselta puolelta. Täällä museoradan kotisivu http://www.sgkw.eu/index.php?
Kommentit
| 10.10.2009 13:40 | Tunnus poistettu: | Luettelisiko joku mitä erilaisia radeleveyksiä tunnetaan ns normaaliin junakäyttöön tarkoitetuilla radoilla. Siis matkustajaliikenteeseen tai tavaraliikenteeseen kauemmas kuin 'oman firman tontilla' kuten tehdasalueet tms.? | |
| 10.10.2009 14:45 | Jyrki Längman: | Suomessa on ollut käytössä matkustaja liikenteen rataosuuksilla ainakin nämä raideleveydet 600mm esim Riihimäki-Loppi rautatie 750mm esim Hyvinkää-Karkkila rautatie,785mm Karhula-Sunila. ulkomailla on myös käytössä on 600mm, 750mm, 785mm, 891mm(Roslagbana), 950mm, 1000mm, 1066,8mm, 1435mm(Standardi), 1520mm(Venäjä, 1524mm(Suomi) ,1600mm, 1665mm, 1674mm,1676mm. lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raideleveys. Alle 1435mm olevat on kapearaiteisia ja yli 1435 on leveäraiteisia rautateitä. (Käyttäjä muokannut 10.10.09 14:48) |
|
| 10.10.2009 14:49 | Hannu Korpimäki: | Nykysuomeksi löytyy kattavampi artikkeli Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_rail_gauges | |
| 10.10.2009 14:51 | Eljas Pölhö: | Ei varmaan täydellinen lista yleisen liikenteen raideleveyksistä, mutta lienee tyypillisimmät mukana: 2140mm, 1945mm, 1828mm, 1676mm, 1674mm, 1672mm, 1668mm, 1524mm, 1520mm, 1495mm, 1445mm, 1440mm, 1435mm, 1372mm, 1217mm, 1188mm, 1093mm, 1067mm, 1055mm, 1000mm, 950mm, 914mm, 900mm, 891mm, 802mm, 800mm, 785mm, 762mm, 760mm, 750mm, 700mm, 660mm, 610/609mm, 600mm, 500mm ja 381mm. Teollisuusratojen kanssa lista pitenisi ehkä kolminkertaiseksi. | |
| 10.10.2009 15:04 | Timo Valtonen: | Venäläisen varsin kattavan rautatiesivuston http://parovoz.com/spravka/gauges-en.php mukaan Suomessa on ja on ollut käytössä 600mm, 750mm, 787mm, 1000mm, ja yleisin 1524mm. Varmaan leveyksiä on ollut enemmänkin. Pisin (178 km) kapearaiteinen (750mm) rata lienee ollut sodanaikainen saksalaisten rakentama Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata. Samaa raideleveyttä oli alkuperäinen Vesijärven-Loviisan rata (82 km), joka muutettiin 1524mm raideleveyteen vuonna 1960. (Käyttäjä muokannut 10.10.09 15:07) |
|
| 10.10.2009 15:10 | Hannu Korpimäki: | On tietysti aika iso ero puhutaanko yleisesti vaiko vain Suomesta. Suomessa on (ja edelleen käytössä) tietysti 1435mm. | |
| 10.10.2009 15:18 | Tunnus poistettu: | Ja tietoahan tulvii... Kiitos! Varmaankin eri raideleveyksillä on ollut strategistakin merkitystä, mutta toisaalta tuntuu, että on haluttu 'keksiä pyörä' aina uudelleen. Sama vika monilla aloilla, kuten esim. tietokoneiden maailmassa. | |
| 10.10.2009 15:42 | Joni Lahti: | Ruotsi on mielenkiintoinen maa raideleveyksien suhteen. Vuonna 1930 maassa oli “1435 mm normalspår 13027,1 kilometer 1093 mm smalspår 58,9 kilometer, 1067 mm smalspår 531,4 kilometer, 891 mm smalspår 2928,6 kilometer , 802 mm smalspår 79,8 kilometer , 600 mm smalspår 183,8 kilometer” http://web.telia.com/~u26608499/faktat1.htm . Kolmen Ruotsin jalan 891 mm oli lähes 3000 kilometriä. Ruotsin tuuma lyhyempi kuin brittituuma, siitä tuo hassu mitta. Italiassa leveys 950 mm on ”Italian metri”. Tarina kertoo, että mitta saadaan siitä, kun mitataan väli kiskojen keskiviivasta ja saadaan metri. Liekö totta? | |
| 10.10.2009 19:02 | Eljas Pölhö: | Jos joku kopsasi aiemman listani, niin erittäin tärkeä raideleveys 1600mm puuttuu, käyttöpaikkoja esim. Irlanti, osa Brasiliaa, osa Australiaa. (on kyllä mukana Jyrkin listalla ja varmasti Wikipediassakin). (Käyttäjä muokannut 10.10.09 19:04) |
|
| 06.04.2010 18:16 | [Tunnus poistettu]: | Ja muistaako kukaan sellaista raideleveyttä kuin 210 mm? Se oli Great Eastern -yhtiön ikioma leveys ja sen keksi Isambard Kingdom Brunel - monitoimimies jos kuka. | |
| 16.04.2010 10:33 | [Tunnus poistettu]: | Sorry, piti olla 2100 mm eli 2,1 metriä! Eivät muuten ne junat huojuneet vaan kulkivat kovillakin vauhdeilla tasaisesti kun akselit olivat aavistuksen notkolla keskelle. |