27.06.2009 / Ylistaro, välillä Munakka–Isokyrö

27.06.2009 Ylistarossa vapaussodan alettua 28.1.1918 tällä paikalla kaadettiin Seinäjoelta tuleva oletettu sotilasjuna. Muistomerkki vahingossa kiskoilta räjäytetyn postijunan muistoksi.

Kuvan tiedot
Välillä: Munakka–Isokyrö Kuvauspaikka: Ylistaro
Kuvaaja: Aleksi Perkio
Lisätty: 06.10.2009 22:35
Muu tunniste
Sekalaiset: Muistomerkki
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

06.10.2009 23:15 Dennis Rolin: Onko se tämä muistomerkki joka näkyy radanvarrelta? Sijaitsee siinä metsänreunassa?
06.10.2009 23:37 [Tunnus poistettu]: Lahtarien muistomerkki
06.10.2009 23:41 Aleksi Perkio: Tämähän se juuri.
07.10.2009 07:29 Harry Rajala: Niin asiahan meni niin, että lahtarit kaatoivat omia senaattoreitaan etelästä Vaasaan turvaan tuovan junan. Siksi tästä sankariteosta tuossa muistomerkissä oleva teksti on tuolla tavoin maitoillen muotoiltu. Käytännössähän tällä kaatamisella ei ollut sodankäynnin osalta kuin demonstratiivinen merkitys eli osoittaen rähäkän siirtyneen myös kiskoille.
07.10.2009 08:09 Risto Itkonen: Omat koirat purivat!
07.10.2009 09:15 Timo Salminen: Tätä nimitetään historiakulttuuriksi. Siihen kuuluu muun muassa, että sankarillinen menneisyys tarpeen tullen vaikka kuvitellaan ja rakennetaan.
(Käyttäjä muokannut 07.10.09 09:15)
07.10.2009 12:29 Joni Lahti: Onko kysymys tästä: "Postijunan kuolinuhrit Ylistaron Kainostolla - Suojeluskuntalaiset rikkoivat yöllä 28.1.1918 rautatieradan Kainostolla kahdeksan kilometriä Ylistaron asemalta Seinäjoen suuntaan. Tämän johdosta ko. postijuna suistui raiteelta ja kaatui kyljelleen. Kuljettaja Erik Bertlin59 ja lämmittäjä Otto Vilhelm Merisaari kuolivat pannun kuumaan höyryyn. Junassa olleista 46 venäläisestä sotilaasta kukaan ei kuollut." - VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22, Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918-22, Lars Westerlund (toim.)
07.10.2009 12:39 Joni Lahti: Edit: tuo luku 59 Bertlinin jälkeen on lähdeviite, ei siis ikä. Jäipä copy/pasten mukana tekstiin.
(Käyttäjä muokannut 07.10.09 12:41)
07.10.2009 16:04 Tunnus poistettu: Historiakulttuurin mielenkiintoinen ilmentymä on sekin, että nykyisin puhutaan rehellisesti sisällissodasta, ei niinkään vapaussodasta. Niin onkin parempi, sillä vapaussota on vain valkoisten näkemys sodasta vuonna 1918.
07.10.2009 16:18 Aleksi Perkio: Vapaussota, kansalaissota, sisällisota. Sehän nyt on miltei aivan sama... :D riippuu tietty omasta ajatusmaailmasta miten haluaa kutsua..
07.10.2009 18:04 Joni Lahti: Siksipä monet pysyttelevät neutraalin ilmaisun takana käyttäen yleiskäsitettä kansalaissota. Näin tekee mm Heikki Ylikangas. - Sitä vielä ihmettelen, kenen kunniaksi tai muistoksi tämä merkki on pystytetty? Tekonahan junan suistaminen ei ollut uljas eikä se mitenkään edesauttanut sotatoimia. Toisaalta henkensä menettäneistä siviileistä ei laatassa puhuta mitään. - Muitakin nimiä sodalla on ollut, kuten kapina, punakapina. – Tulee tästä merkistä mieleen Hauhon kirkkoherran saarna itsenäisyyspäivänä 1939, mutta se menisi jo sivuraiteille joten olkoon...
07.10.2009 18:20 Arto Lopia: No kyseessä nyt kuitenkin oli sisällissota. Riippumatta poliittisesta kannasta...
07.10.2009 19:28 [Tunnus poistettu]: Sellaasta nimeä ko rytinälle olen kuullut käytettävän kans kuin veljessota. Lainataanpa tuolta http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4​&t=573 litaniaa
" Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina. Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä – ja kaikki ne ovat omalla tavallaan totta "
(Käyttäjä muokannut 10.09.10 16:51)
07.10.2009 20:02 Aleksi Perkio: Nimiä on monenlaisia ko sodalle.. Muistomerkki on tarkoitettu ilmeisesti yleensä sisällissodan muistoksi ja tapahtuneelle vahingolle.
07.10.2009 20:20 [Tunnus poistettu]: Piti oikeen kattoa jotta mikä se meirän kansalaissota on vietnamiks. Soon Nội chiến Phần Lan
07.10.2009 22:05 Tunnus poistettu: Johannes: Kansalaissodasta puhumisessa on vain se vaara, että unohdetaan vuoden 1918 sotaan osallistuneen merkittävästi myös muita kansallisuuksia, tärkeimpinä venäläiset ja saksalaiset. -- Näin itse asiassa prof. Heikki Ylikangas perusteli asian kirjassaan Tie Tampereelle.
(Käyttäjä muokannut 09.04.17 20:24)
07.10.2009 22:12 [Tunnus poistettu]: Mulle on iha yks lysti millä nimellä sitä kutsuu koha vaan punikit on punikkeja ja lahtarit lahtareita ;^D Neutraalein nimitys ko rähinälle lie on vuoden 1918 sota. Mainio kirija muuten tuo Tie Tampereelle. Muutaman kerran sen tullu lukeneeksi.
07.10.2009 22:32 [Tunnus poistettu]: Kappasta vaan. Ehkä hesariki seuraa vorkkia ko tuuppasivat täs ehtoolla tollaasen ;^D http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sis​%C3%A4llissodassa+rauhallisista+suomalai​sista+tuli+verenhimoisia+murhaajia/11352​49872974
(Käyttäjä muokannut 10.09.10 16:51)
08.10.2009 09:21 Aleksi Perkio: Heh. Ehkäpä ne seuraa vorkin elämää.... :D
08.11.2010 16:26 [Tunnus poistettu]: Tuskin sentään! Kansalaissota oli erehdys joka suhteessa, mutta se lähti liikkeelle oikeastaan siitä kun maasta katosi kokonaan laillinen esivalta; Vanhan testamentin Tuomarien kirja kiteyttää tämän tilanteen osuvasti: "Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa. Jokainen teki miten hyväksi katsoi"

Näin Suomessakin: eri tahot alkoivat kiskoa kukin eri suuntaan ja senhän tietää että anarkia siitä seuraa. Ilman Mannerheimin, saksalaisen kenraali von der Goltzin ja silloisen senaattorin, myöhemmän presidentti Ståhlbergin tiukkoja otteita tilanne olisi voinut mennä paljon pahemmaksi kuin se yleensä menikään. Esimerkiksi Jämsässä murhattiin työväenyhdistyksen johtoa pelkän aatteen johdosta käsittämättömiä määriä vaikkei paikkakunnalla edes ollut punakaartia, Äänekoskella sellaisen pelin esti tehtaan omistaja Hammaren joka ei sallinut työväkensä tappamista vaikka muutamat ruotsalaiset upseerit ja verenhimoiset jääkärit olisivat halunneet jo mallin vuoksi tappaa kymmenen päivässä. Sielläkään ei ollut punakaartia vaikka muutamat viimeiset suojeluskuntalaiset loppuun asti niin vänkäsivät; punakaartia ei tarvittu - koska Hammaren oli hyvä ja väestään huolehtiva isäntä. Työväenyhdistyksiä oli, koska niitä tarvittiin eduskuntavaaleja ja tulossa olevia kunnallisvaaleja varten - mutta sekin oli muutaman aatelis- ja pappissäätyjen jäsenen mielestä maanpetos!
09.03.2017 21:38 Esa J. Rintamäki: Samoin kävi Tervakoskella. Tehtaan omistaja oli kovana valkokaartilaisille että minun työläisiäni ette ammu! Kukas ne työt sitten olisi tehnyt.? Kumma kun tuota vaunun pyörää ei ole asetettu kiskoille...
Vuoden 1918 sodan muiston törkein häpäisy minun mielestäni oli se, kun pappi päästettiin irti "siunaamaan" Tammisaaren vankileirin punaiset vainajat. Punaisten yksi tavoite oli että uskonto piti olla yksityisasia. Yhä vieläkin uskonto toimii valtiollisena kurinpitovälineenä... Asialla lienee ollut hyväntahtoiset ja ymmärtämättömät omaiset.
09.03.2017 22:01 Esa J. Rintamäki: Sisällissodaksi tai veljessodaksi vuoden 1918 sodan tekee sen kotimaisuus. Kapinaksi sosialistien vallanotto Helsingissä 28.1.1918. Vapaussodaksi sen tekee maassa yhä olleet venäläiset sotajoukot (vaikka Neuvosto-Venäjä oli tunnustanut itsenäisyyden 31.12.1917). Luulivatpa valkoisella puolella taistelleet maatalojen rengit että nyt taistellaan pelkästään ryssiä vastaan. Hämmästys oli ylen suuri, kun totesivat punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden ollevan aivan samanlaisia pulliaisia kuin he itse... Propagandakin jylläsi sodan aikana. Tampereen taistelun ollessa käynnissä yksikin punaisen aatteen kyllästämä sanomalehti kirjoitti: "Punakaarti edennyt jo Ouluun." Olihan punaisilla apuna joitakin venäläisiä, muun muassa eversti Svetsnikov, mutta mukana olleiden venäläisten määrä oli lopultakin aika vähäinen. Toinen juttu on kun Viipurissa sodan jälkimainingeissa surmattiin venäläisiä. Muun muassa valkoiset teloittivat entisen tsaarinarmeijan venäläisen upseerin, joka sodan aikana oli auttanut valkoisia. Suomalaisen kummankin osapuolen vihan jälkiä näkyy yhteiskunnassa vieläkin...
(Käyttäjä muokannut 09.03.17 22:27)
10.03.2017 09:58 Kari Haapakangas: Esa, kyllä se siunaaminen tuntuu olevan nimenomaan punaisen puolen vaatimus. Nytkin Raahessa kerätään rahaa Haaralan hautausmaan punaisten muistomerkin kunnostamiseen sekä uhrien yksittäiseen siunaamiseen. Joukkosiunaus on jo ammioin tehty, mutta sehän ei näemmä vielä riitä...

Raahen Porvari- ja kauppakoululla oli keväällä 1918 vankileiri, jossa oli enimmäkseen Tampereen seudulta tuotuja punavankeja. Kuolleisuus oli melkoinen :(

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!