??.04.1973 / Piikkiö, Piikkiö
??.04.1973 Keväällä 1973 humalainen varasti Piikkiön aseman resiinan matkatakseen sillä Turun suuntaan. Onneksi vastaan ei tullut junaa ja onneksi varas tajusi nostaa resiinan kiskoilta, kun Rungon seisakkeen kohdalla ei sitä enää tarvinnut. Kuva virhettömän punaisesta resiinasta episodin jälkeen.
Kommentit
| 02.11.2009 15:33 | Tapio Muurinen: | Humalaisen tuuria, tai sitten oli ajantajua sen verran, että tiesi suurinpiirtein junien kulkuajat. Parempi vielä, ettei takaa tullut junaa, sillä pitää resiina sen verran kovaa meteliä, ettei junaa kaempaa kuule, ja sitten tulee kiire! - Vajaat 10 v. sitten murtauduttiin Pihtiputaan resiinavajaan, josta lainaaja/lainaajat ottivat sellaisen kahden-ajettavan resiinan. Ajelivat sillä Alvajärvelle noin 10 km, jossa paiskasivat sen maantiesillan viereen ylösalaisin pajukkoon. Näin sen siellä ja välitin tietoa eteenpäin. | |
| 02.11.2009 15:43 | Seppo Romana: | Minä löysin tämän varastetun resiinan sieltä Rungon seisakkeen tuntumasta, mutta en kyllä rohjennut mennä kertomaan asemapäällikölle. Olin meinaan sen verran useasti kysynyt mahdollisuutta ajaa resiinalla kakkosraiteella saaden kieltävän vastauksen, että olisin ollut pääepäilty. Niinpä sitten ihmettelin asemapäällikön kanssa hävinnyttä resiinaa, kunnes joku veturinkuljettaja oli välittänyt tiedon asemapäällikölle. (Käyttäjä muokannut 02.11.09 15:43) |
|
| 02.11.2009 19:20 | Tunnus poistettu: | On maalattu niin viimeisen päälle, että on jokin koriste-esine. Naapurinamme asunut ratavartija otti sisareni ja minut joskus resinan kyytiin Moisiosta Vanattaraan, kun asuimme siellä , eivätkä koululaisten aikaan liikkuvat junat pysähtyneet Vanattarassa jossa asuimme,. Resinan 'poikkipuut' olivat silloin kyllä mielestäni nimenomaan puisia. Aikaahan tosin on jo liki 60 vuotta. | |
| 02.11.2009 21:33 | Tapio Muurinen: | Jossain näillä paikkeilla sijaitsi Turun Osuuskaupan varasto, josta lähti kaartaen n. 300 m pituinen rillirata kohtisuoraan tätä päärataa vastaan. Ratapihan länsipäästä sinne tehtiin normaali raide 1947. - Oikealla näkyvä iso vaalea rakennus oli alunperin meijeri, sittemmin makkaratehdas, ja viimeksi asuintalo, joka tuhoutui tulopalossa (taisi mennä ihmisiäkin). | |
| 02.11.2009 22:01 | Seppo Romana: | Heti radan takana, radan ja makkaratehtaan välissä on edelleenkin iso asemapuisto, joka on/oli täynnä isoksi kasvaneita jalopuita ja pensaita. 70-luvulla, kuten nytkin, puisto oli täysin hoitamaton. Muistaako/tietääkö kukaan milloin puisto on viimeeksi ollut asiallisesti hoidettu? | |
| 02.11.2009 22:31 | Eljas Pölhö: | Kerro vähän lisää siitä rilliradasta. Se on jäänyt minulta kirjaamatta ylös. Esim. menikö radasta pohjoiseen vai etelään ja koska vielä oli olemassa. | |
| 02.11.2009 23:32 | Tapio Muurinen: | Varhaisimmat muistoni kantavat 1960-luvulle, jolloin asemalla oli henkilökuntaa ja toiminta oli muutenkin vilkasta. Silloin puisto oli hyvässä hoidossa. Siitä rilliradasta muistan vain vanhojen sukulaisten puhuneen. Se puretiin, kun oikea rata 1947 valmistui. Sen on täytynyt mennä juuri tuosta makkaratehtaan vasemmalta puolelta kohti osuuskaupan tonttia, eli pohjoiseen. Nummelinin "Rantarata"-kirjassa on siitä kaavio s. 90. - Osuuskaupan varaston muistan, kun veimme sinne viljaa tai haimme apulantasäkkejä. Oli 1960-luvun puoliväliä, kun kuulin pikajunan Turusta päin saapuvan. Juoksin jostain pensasaidan välistä radan varteen ja juuri näin P32:n kiitävän ohi; Hr12 veti. | |
| 03.11.2009 00:04 | Eljas Pölhö: | Hyvä, kiitos. Näkyy tosiaan olevan kaaviokuva Rantarata-kirjassa, mutta jotenkin olen vain hypännyt sen ohi. Taisin keskittyä liikaa Littoisten verkatehtaan rataan. | |
| 09.11.2009 00:38 | Turo Takanen: | Eivätpä ole siis aiheetta resiinat tolppiin kiinni lukittuina tai halleihin sisälle vietyinä, jos näitä kerran ihan luvatta lainaillaan. Vauhdikas kulkupelihän tuo on kieltämättä. Joskus kesähommissa oli toki pakko kokeilla Summan paperitehtaan resiinaa, joka oli samanlainen kuin tämän kuvan yksilö. Kulki kyllä kovaa, mutta olisi pitänyt muistaa hidastaa vaihteisiin... =) | |
| 09.11.2009 11:56 | Tapio Muurinen: | Olisiko jo tosiaan ollut koristeena tämä resiina, kun on noin kauniiksi maalattu? Ja mitenkähän "käyttövaras" oli saanut sen liikkeelle. - Siitä Summan resiinasta olen kuullut. Mihin käyttöön se oli tarkoitettu ja kuka sillä lähinnä sai ajella. Se oli vielä 1,5 vuotta sitten siellä tehtaan eteläpäässä, entisen paperivaraston lastausraiteilla, vaikka tehdas oli jo lopetettu. | |
| 10.11.2009 00:30 | Seppo Romana: | Vaikka resiina onkin kaunis, niin kyllä sillä asemamies aina silloin tällöin ratapihalla liikkui. Ja monet meistä muistavat, ettei 70-luvulla ihan kaikkea pitänyt kettingeillä kiinni kytkeä. Tämäkin resiina oli paikallaan aseman vieressä lukitsematta. Eikä sitä siitä pöllitty muistakseni kuin tämän kerran. Toinen juttu kokonaan on resiinan ajonopeus ja turvallisuus. Viime kesän (Kankaanpää-Porin Ruosniemi) kokemuksella voin kertoa, ettei resiiinan kiskoiltaputoaminen normaalissakaan vauhdissa ole mikään mukava kokemus. | |
| 10.11.2009 13:45 | Tapio Muurinen: | OK, tuo kiskokulkine näyttää niin pelkistetyltä; ei ole mitään merkintöjä eikä heijastimia (vai tuliko ne vasta myöhemmin pakollisiksi). Olihan toki mukavampi liikennöidä ratapihalla esim. kääntämässä kolmos-tien vaihteta, ja muutenkin tarvittaessa. - Niin, ei se vauhti vaan äkkipyssäys, kun resiina jysähtää kolmanteen ratapolkkyyn, lennät kammen yli kierteellä, peukalonpää halki, polvesta kuoriutuu nahka, ja keräilet kameran paristoja ties mistä... (nimim. "Kokemusta on") | |
| 10.11.2009 20:06 | Jorma Rauhala: | Asemien omissa PYREissä (kolmiPYöräREsiina, erotukseksi Moreista) ei kai ole koskaan ollut mitään merkintöjä. Ne pyret, jotka kuuluivat jollekin isommalle Rataosaston organisaatiolle, kuten Rro, Rtj tms., niissä oli rekisterikilvet järjestysnumeroineen. Nuo yksittäiset asemien sisäisen liikenteen, sekä ennen vanhaan myös linjan ratavartijoidenkin pyret olivat tahojen omia hankintoja ja ratavartijoilla siis vanhaan aikaan peräti henkilökohtaisia. Teollisuusradoilla oli myös omia pyrejä, esim. GAS:llä Mäntässä oli muutama oma resiina, väriltään valtion vastaavista erotukseksi umpimustia. Yksi sellainen on museoitu. Oulu Oy:n tehdasradalla muistan nähneeni heidän ikioman nelipyöräisen version. | |
| 10.11.2009 22:45 | Tapio Muurinen: | OK jälleen, sekoitin näköjään resiinat ja resiinat. Liian hyvin ovat jääneet mieleen ne tunnukselliset rataosastojen ja ratavartijoiden resiinat, eräillä ratavartijoilla oli taustapeilikin. Ne "pakolliset" heijastimet kuuluvat kai tähän post-resiina-aikaan, kuten eräs alan harrastaja sanoi. | |
| 10.11.2009 22:57 | Tapio Muurinen: | Tähän Piikkiö kuvaan vielä - Ykkösraide oli aivan hirveän öljyinen; juuri tuollaisena sen muistan. Mikähän sen oli sotkenut noin perusteellisesti? En muista kuulleeni selitystä moiselle. Tuon aivan kuin suuressa ystävällismielisessä naapurissa. | |
| 11.11.2009 00:11 | Jorma Toivonen: | Lainkaan tuntematta junien liikennöinti-käyttäytymistä liikennepaikalla selityksiä lyötynee. Mikäli saastunutta sepeliä vain lyhyellä matkalla - esim. jokin JK-juna otettu odottelemaan lähtöään "ykköselle": höyryvet. rasvaus, Vv15:n pienet vuodot. Jos saastetta pidemmälti - ilmeisesti MGO:n (170 l) tai Bredan (145 l) voiteluöljyt ovat saaneet tarpeekseen kiertelystä pimeissä kanavissa ja halusivat juuri tällä paikalla raikkaaseen ulko-ilmaan. MAN:nit (Dr12) taisivat harvemmin hukata 420 l:n voiteluitaan äkillisesti kesken matkaa. | |
| 11.11.2009 00:25 | Seppo Romana: | Voisiko Tapio syynä olla se Turun suunnan nousu? Tälläkin sivustolla on kuvia http://vaunut.org/kuva/29980 , joissa dieselistä lyödään kaikki tehot päälle juuri aseman edessä olevalla ykkösraiteella. Sanokaas veturimiehet voisiko olla tässä syy. | |
| 11.11.2009 00:35 | Jorma Rauhala: | Ohikulkujunan tehojen päälle lyönti aseman ykkösraiteella johtuu, tai johtui aikoinaan myös siitä, että Junasuorittaja oli juuri pyörittänyt junalle "ohikulkuluvan" vihreällä lipulla tai pimeänä aikana lyhdyllä. Ja jos ja kun tuolla on nousua tiedossa, niin toki tehoja otettiin ulos sitten sitäkin enemmän. Jos asema "suoritti" junalle, oli kuljettajalla aina vaara, että asemalta ei saadakaan läpikulkua hyvistä odotuksista huolimatta, eikä sisään tultu siksi suinkaan päätäpahkaa. | |
| 11.11.2009 09:18 | Tapio Muurinen: | Kiitokset, kaikki ovat hyviä selityksiä tuolle öljyiselle Ykköselle. Kun tietää Piikkiön sijainnin, niin esim. Paimion suunnasta on laskua yli 3 km, jyrkimmillään 12,7 prom., niin se tultiin tietenkin rullilla. Edessä alkaa taas Littoisiin kiipeäminen 12,4 prom. nousulla. Kyllä siinä öljypumppu antaa jälleen nesteille kyytiä. Jostain tarttunut sellainen mielikuva, että Breda oli kova sotkemaan. Nehän tosin koteloitiin melko uutena, mutta ei kai nekään aivan öljytiiviitä olleet. | |
| 15.11.2009 16:16 | Turo Takanen: | Ei ole Summan resiinan käyttötarkoituksesta tietoa minullakaan. Paperivaraston eteläpuolella, melkein rannassa olevassa sekalaisen tavaran avovarastossa sen yleensä näin ja sieltä sitä työkaverin kanssa koeajoonkin joskus lainattiin. Ei rannassa menevällä raiteella pahemmin liikennettä ollut, enimmäkseen junat toivat puuta kuorimon raiteelle. | |
| 15.11.2009 20:56 | Tauno Hermola: | Miksi PYRE on (ainakin Jorman mukaan) kolmiPYöräREsiina? Mitäs ne nelipyöräiset sitten on? ;) | |
| 15.11.2009 22:18 | Tapio Muurinen: | Jatkanpa ääneenpähkäilyä siitä Summan resiinasta - koska radat olivat tehtaan omia, niin "ratavartija" teki sillä tarkastusmatkoja - ja/tai sillä oli kätevä käydä mäntyöljysäiliöillä tarvittaessa. | |
| 19.11.2009 08:20 | Turo Takanen: | Missäs päin Summaa mäntyöljysäiliöt ovat sijainneet? Silloin ei moisia enää mielestäni ollut, kun itse siellä resiinalla ajelin. | |
| 19.11.2009 09:05 | Tapio Muurinen: | Ne säiliöt, 2-3 kpl, olivat siinä vanhan laivalaiturin päässä, n. 0,5 km tehtaalta itään radan ja rannan välissä. Laituriin tulee 7,3 m:n väylä. | |
| 21.10.2018 17:42 | Petri P. Pentikäinen: | Kun maalipurkin kansi on kerran avattu, ei mikään kohta resiinassa ole säästynyt pensseliltä. Vielä olisi ehkä voinut ketjun ja rattaat maalata punaisiksi. Onko jollakulla tietoa, oliko kolmipyöräresiinan pyörien maalaaminen mustaksi VR-aikana mikään käytäntö, vaiko mustia pyöriä on ilmaantunut vasta matkailuresiinoiden aikakaudella? Yleisimmin vanhoissa kuvissa näkyy yksivärisiä resiinoita. |