10.11.2009 / Kaisaniemi, Helsinki, Helsingin yliopisto (metro)
10.11.2009 Kuljettaja joutuu vaihtamaan ohjaamoa jo Kaisaniemessä. Hyvää matkaa HKL M165 Mellunmäkeen, ensimmäinen vaunu lähes tyhjänä, viimeinen seisomapaikkoja myöten täynnä.
Kommentit
| 10.11.2009 23:58 | Tuukka Ryyppö: | Taitaa tämä muuten sitten tarkoittaa, että joukko kuljettajia menetti muutaman päivän palkan? Miten tullaan huomenna toimimaan Rautatientorin aseman kanssa aikataulujen suhteen? Seistäänkö Kaisaniemessä ja Kampissa hieman tavallista pitempään vai lyhentyykö ajoaika Kamppiin ja Ruoholahteen noin minuutilla? | |
| 11.11.2009 00:17 | Jorma Rauhala: | Eiköhän se esittämäsi ylimääräinen yksi "minuutti" kulu jossain? Tuskin on nyt suurin ongelma tässä kokonaisuudessa. [onko suht.taj. hävinnyt] | |
| 11.11.2009 00:19 | Jorma Toivonen: | Eiköhän, Tuukka, kuljettajat nauttivat kk-palkkaa, riippumatta siitä mihin asti ajelevat - vuorolistaan merkityt junat ajetaan lyhyelläkin matkalla - näin olettaisin. (Käyttäjä muokannut 11.11.09 00:20) |
|
| 11.11.2009 08:17 | Simo Virtanen: | Meinaako Tuukka, että HKL:n kuljettajilla on kilometripalkka puukenkärahtareiden tyyliin? | |
| 11.11.2009 09:48 | Juha Kutvonen: | Kuinkahan poikkeustilanteet sitten hoidetaan, kun kuljettajan tilalla on automaatti? Pitkillä junilla ei ainakaan Espoon suuntaan ajeta, kun länsimetron laiturit mitoitetaan vain kahden yksikön mukaan. | |
| 11.11.2009 12:59 | Tuukka Ryyppö: | @Jorma: En mä ongelmasta ole puhunut. Mulla vaan on sellainen hassu harrastus, että olen kiskoliikenteestä kiinnostunut. Monet pitävät sitä aika hassuna harrastuksena, mutta tällä sivustolla olen tottunut ollut havaitsevinani avoimempaa asennetta rautatieharrastusta kohtaan, joten en ole kaapissa piilotellut ;) Minuutti on metroliikenteessä varsin pitkä aika, ja jotain sillä pitää tehdä. Tietysti se minuutti kuluu jossain, ja juuri sitä mietinkin, että missä se jossain sitten on. Mutta, joulun alla tulee käytyä Helsingissä, niin näen itsekin. Mitä palkkausjuttuun tulee, niin Suomessa on tosiaan poikkeuksellisen hyvät oikeudet työntekijöillä, kiitos vahvojen sosialististen vaikutteiden. Ja tietysti pari päivää on aika lyhyt aika, eli silloin voidaan keksiä korvaavaa tekemistä tai maksaa palkkaa TV:n katsomisesta kotona. Päässä kolkutteli lähinnä ajatus, että Berliinissä S-Bahnien kuljettajista iso osa on lomautettu, mutta heilläpä onkin useamman kuukauden jakso ilman töitä. En muuten vielä ikinä ole tavannut ihmistä, jonka työsopimuksessa olisi palkka nimenomaan kuukausipalkkana. Tuntipalkka vakiolla tuntimäärällä per viikko se on yleensä aina. Ja silloin jos ei tee töitä, ei saa palkkaakaan. Tietty oma kokemukseni on vain fyysisestä työstä, jossa joutuu aika paljon pienemmistä asioista pomon kanssa tappelemaan kuin miten metrokuskien kohdalla asian laita lie. En pitäisi todennäköisenä, että vanhan vuorolistan mukaan ajettaisiin, koska ajoaika Rautatientori-Kamppi-Rautatientori on kuusi minuuttia, jolloin joka ikiselle kuljettajalle tulisi kuusi minuuttia ylimääräistä lorvailua aina tuon aseman kohdalla. Työvoiman tuhlaustahan se olisi, kun vaihtoehtona olisi myös pudottaa yksi metrojuna liikenteestä ja pistää yksi kuljettajista matkustajatiedotukseen laiturille. | |
| 11.11.2009 13:00 | Tuukka Ryyppö: | En ihan ymmärrä, miten poikkeusliikenteen hoito automaattimetron kanssa olisi jotenkin erityisen vaikeaa. Miksi tarvitsisi ajaa poikkeuksellisen pitkillä metroilla? | |
| 11.11.2009 14:48 | Niila Heikkilä: | Poikkeustilanteissa yleensä taustalla on jokin liikennettä häiritsevä tekijä, joka aiheuttaa haittaa vakioliikenteen junatiheyden ylläpitämiselle. Tällaisia voisivat olla vaikkapa jostain syystä poikkeavat kulkutiet, (jolloin junille tulee helposti odotusta) tai jokin muu vastaavanlainen tekijä. Tällaisiin kuormitustilanteisiin tietynlaisena ensihoitona on junapituuden kasvattaminen, jolloin kohtuullinen matkustajakapasiteetti säilyy tiettyyn rajaan asti. Automaattiajo saattaa poikkeustilanteen sattuessa ehkä nopeuttaa joitakin inhimillisistä tekijöistä johtuvia viiveitä, mutta mihin asti, sitähän ei vielä tiedetä. | |
| 11.11.2009 15:00 | Jouni Hytönen: | Johan tuo nyt olisi aivan kaistapäistä, että yksittäisiltä kuljettajilta jäisi palkkaa saamatta siitä syystä, että vesivahingon vuoksi junat eivät kulje suunnitelmien mukaan. Aivan tasan varmasti jokaiselle kuljettajalle maksetaan sen mukaan, mitä työvuorolistassa oli ilman ongelmia ja päälle mahdolliset ylityökorvaukset. Eihän nyt mitenkään voi tällaisessa tilanteessa olla kuljettajien syy, jos kaikilla ei ole listan mukaisesti töitä. | |
| 11.11.2009 16:36 | Tuukka Ryyppö: | Ihan hyvää ajattelua Niilalta. Mahdetaankohan Espoossa jossain välissä pidentää asemat tukemaan pitempiä metroja? Sellaistakin on maailmalla nähty. Vai käykö niin, että poikkeustilanteissa on turkasen ahdasta? | |
| 12.11.2009 02:02 | Tuukka Ryyppö: | Itse itselleni vastaten, muistettuani että vaunu on eri asia kuin yksikkö.. Kyllä kahden puuttuvan vaunun matkustajat jäljelle jäävään neljään saa ängettyä. Niitä poikkeustilanteita ei kuitenkaan niin mahdottoman usein tule. | |
| 12.11.2009 03:55 | Risto Vormala: | Tasmennan tassa viela, etta Helsingin kaupungin vakinaisilla metronjunankuljettajilla (kuten myos raitiovaununkuljettajilla) on todellakin kuukausipalkka, mutta heidan lisakseen alalla on joitakin ns. tuntityolaisia (osa-aikaiskuljettajia), joille palkka maksetaan aina tehtyjen tyotuntien mukaan. He ovat siis paasaaintoisesti muilla aloilla tai vaikkapa opiskelijoita, joille tarjotaan toita kun tarvetta tulee. Ja systeemin on sellainen, etta ns. "reiat" (eli tyhjat ajot) taytetaan ensin tuntityolaisilla ja sitten vasta aletaan tarjoamaan ylitoita vakinaisille kuljettajille, joka on ylityokorvauksineen kalliimpaa talolle. Vakinaisilla kuljettajilla on todellakin ennalta, tietyn viikkotuntimaaran mukaiset, laaditut tyovuorolistat, joiden mukaan ajetaan ja maksetaan kuukausipalkkaa. Kaikki sen listan lisaksi ajettavat ylimaaraiset ajot ovat ylitoita, joista maksetaan perustuntipalkka+ylityokorvauksia tehtyjen tuntien mukaan. Tallaisessa tapauksessa kuin tama vesivaurion aiheuttama liikennointimuutos on, ensin vahennetaan mahdollisten tuntityolaisten maaraa (jotka eivat siis ole vakinaisia), mutta vakinaiset kuljettajat saavat aina tasan tarkkaan heidan tyovuorolistansa mukaisen minimipalkan. Ei yhtaan vahempaa. Sama on muutenkin vaikkapa AKT:n bussinkuljettajilla; palkkaa maksetaan aina minimissaan 80 tunnilta kahdelta viikolta (vakinaisille kuljettajille）. Vaikka todellinen tyoaika jostain syysta jaisi tuon 80 tunnin alle (yleensa ei ole jaanyt), niin silti maksetaan palkkaa sen verran. Nama ovat niita asioita, jotka on sovittu ja lukevat tyoehtosopimuksissa. Ja niiden mukaanhan siis toimitaan. Tyoantaja, eli tassa metrotapauksessa viimekadessa Helsingin kaupunki, ei missaan tapauksessa voisi lahtea omatoimisesti ja yksipuolisesti lomauttelemaan kuljettajia ja naspaisemaan heilta palkkaa pois tuosta vain, kun tyovuorolistat on laadittu. Veikkaanpa, etta sellaisen yrityksestakin metrojunien liikenne voisi olla uhattuna. Toivottavasti selvensi jotain. |
|
| 12.11.2009 04:11 | Risto Vormala: | Tuukka: lansimetron uudet asemat rakennetaan kaikki 90 metrin laituripituuden mukaan, jolloin asemalle mahtuu nelivaunuinen metrojuna. Tama on Helsingin metron tuleva standardi ja rataprofiilit ovat sellaisia monilla lansimetron asemilla, ettei pidennykset ole mahdollisia. Myos metron nykyiset asemat lyhennetaan tuohon mittaan. Kulosaaren asemaa (jossa alkaa ensi vuonna iso remontti) todellakin lyhennetaan ihan fyysisesti purkamalla laituria sen itapaadysta, mutta muilla asemilla junan pysahtymiskohta rajataan tulevilla laituriovilla niin etta muulla osalla laituria laituriseinamat ovat umpinaisia (siis ilman ovia). Nyt on hankinnassa toistakymmenta uutta metrojunaa ja uudet, M300-junat, hankitaan nelivaunuisia yksikkoina, toisinsanoen ne tulevat olemaan neljan nykyisen metrovaunun mittaisia pitkia ja taysin lopikuljettavia potkoja. Modernit metrojunat ovat tallaisia ympari maailmaan. M300-junien valmistajaa ei tietenkaan ole viela paatetty, vaan hanke on paraikaan tarjouspyyntoasteella. |
|
| 12.11.2009 11:58 | Topi Lajunen: | Kun taas - kuten jokainen voi veturinkuljettajien työehtosopimuksesta lukea - veturikuskeilla osa palkasta tulee kilometrien mukaan. Näin ollen, jos työvelvoitteen määrä putoaa, se näkyy ihan suoraan palkassa. | |
| 12.11.2009 18:41 | Risto Vormala: | Mutta nayttaisi veturinkuljettajillakin palkan paaosa olevan kiintea palkkataulukon mukainen henkilokohtainen kuukausipalkka, jonka lisaksi maksetaan palkanlisia seka lisapalkkoita (joita nayttaisi olevan monenlaisia). Myos metrojunankuljettaja saa peruskuukausipalkkansa lisaksi erilaisia lisia mm. tyoaikakorvauksia, jotka korottavat kuukausittaista ansiota. Tasta johtuen erilaisissa tyovuorosysteemiessa olevien kuljettajien palkat ovat luonnollisesti erisuuruisia. Mutta perusliksa tulee siis aina. |