05.04.1988 / Pori, Ruosniemi
05.04.1988 Tässä vielä kolmas kuva Ruosniemen aemalle romutettavaksi tulleista Ristoista. Skannattu negatiivista tasoskannerin filmikannella.
Kommentit
| 24.11.2009 11:57 | Tunnus poistettu: | Tässä on jotain surrealistista - tunnelma on kuin höyryvetureiden helvetissä. | |
| 24.11.2009 14:06 | [Tunnus poistettu]: | Mitä lienevät numeroiltaan? Näyttävät olevan lähes nykyaikaisinta mallia uudenmallisine paineentasausventtileillä varustettuine luisteineen.Onkohan "kuorsausventtiilit" varaosina vaiko romutuksessa otettu messinki erilleen? Ilmapumpun höyrynsäätäjä näyttää myös irroitettuneen. | |
| 24.11.2009 15:18 | Tapio Muurinen: | Jungin valmisteitako nuo? | |
| 24.11.2009 18:57 | Eljas Pölhö: | Tr1 1063, 1068, 1069 ja 1072 hinattiin Haapamäeltä Ruosniemeen 3-4.12.1987. Jungin vetureita kaikki. Viimeiset kaksi jollain lailla olemassa olevaa olivat kai 1063 ja 1068, joten ne voisivat olla "ehjimmät" näistä. | |
| 24.11.2009 19:09 | [Tunnus poistettu]: | Vietiinkös ne Virtain-Parkanon kautta Ruosniemeen? | |
| 24.11.2009 19:16 | Eljas Pölhö: | Vietiin Tampereen kautta. | |
| 24.11.2009 20:40 | [Tunnus poistettu]: | Onkohan noitten Jungilaisten kattiloita kotimaisilla rungoilla vai pidettiinko ne erillään? | |
| 24.11.2009 21:27 | Eljas Pölhö: | Kyllä Jungin kattilat kiertyivät myös muihin. Ainakin 1049, 1090 ja 1096 ovat kantaneet Jungin kattilaa. | |
| 24.11.2009 21:36 | Eljas Pölhö: | Varastovetureista Jungin kattila oli 1977 seuraavissa kotimaisissa: 1037, 1038, 1049, 1052, 1082, 1090, 1092 ja 1096 sekä Hr1 1021 (vieläkö siinä on kattila 5205, mikä on Jungin tekemä?). Jungin kattiloiden numerot olivat 5201-5206 ja 5301-5314. (Käyttäjä muokannut 24.11.09 21:38) |
|
| 24.11.2009 21:42 | [Tunnus poistettu]: | Kuinkahan identtisiä nuo muut osat on; pyöräkerrat lähinnä, onko niitä vaihdeltu ristiin? | |
| 24.11.2009 21:47 | [Tunnus poistettu]: | Vanhat kuljettajat joskus kertoivat että Jungin kattiloiden lesteri (vetopuhallin) olisi paremman mallinen ja siten kattilan veto olisi parempi.Tosin eikö Suomessakin ole lesterin suunnittelu osattu; se Kylämäen malli oli kai Ranskassakin hyväksi havaittu? | |
| 24.11.2009 22:00 | Eljas Pölhö: | Kyllähän noita osia aika paljon on vaihdeltu vetureiden kesken. Joskus 60-luvulla, kun romuvetureiden kanssa oli tunnistusvaikeuksia, alettiin rapsuttamaan pyörästöihin ym meislattuja numeroita ja niistä ottamaan vinkkiä mikä yksilö voisi olla kyseessä (esim. eniten pyöriä veturista x, niin se oli ykkösvaihtoehto). Kattila 5205 oli alunperin veturissa 1065 ja 1021 sai sen 28.8.1962 Hyvinkään konepajalla (tai jonkun päivän ennen, koska tuo on katsastuspäivä). Kylälän vetopuhallin oli ilmeisen hyvä kansainvälisestikin ajatellen, mutta VR ei sitä käyttänyt kuin kokeeksi. Syynä erimielisyys siitä kuuluuko Kylälän saada korvaus patentistaan vai ei. | |
| 24.11.2009 23:07 | Tuukka Ryyppö: | Eikös tuossa ala olla aika tulkinnanvaraista, että mistä veturista oikeastaan on kyse? | |
| 24.11.2009 23:30 | Eljas Pölhö: | Ei sen enemmän tulkinnanvaraista kuin dieselvetureissakaan tai uusissa sähkövetureissa. Ei moottorit pysy samoissa vetureissa koko aikaa ja uusimmat veturit rakennetaan palasista, joita voi vaihdella eri vetureiden kesken konepajakeikkojen yhteydessä. Joissakin maissa kattila on muodostanut höyryveturin identiteetin, mutta useimmiten kehys on määräävä osa. Uusimmissa vetureissa se on numerokyltti, tai jos sellaista ei ole, niin kulloinenkin maalimerkintä. | |
| 25.11.2009 16:56 | [Tunnus poistettu]: | Jos vetureissa käytettäisiin prosenttilukuja mitkä on alkuperäistä niin vois olla aika pienet luvut.Sähkövetureihinkin on telit ja ajomoottorit vaihtuneet moneen kertaan, samoin muuntaja ja useimmat apulaitteista.Kori numeroineen pysynee samana. Korjaustoiminta tehdään niin että veturi puretaan ja toisesta veturista aiemmin tulleet,valmiiksi korjatut ja tarkastetut laitekokonaisuudet asennetaan mahdollisimman pian kunnostettuun koriin. Tällä saadaan veturin konepajalla oloaikaa lyhyemmäksi ja mahdollisimman pian liikenteeseen takaisin.Kierrossa on siis veturin "sisuskaluja" muutamat enemmän kuin vetureita.Höyryvetureihinkin oli varastokattiloita,Kuopiossa Suonsaaressa niitä aikaisemmin voi nähdä junan ikkunasta. | |
| 09.03.2017 01:46 | Esa J. Rintamäki: | Kylälä kyllästyi jossain vaiheessa VR:n asenteeseen ja tarjosi keksintöään Ranskaan. Siellä tunnettu veturisuunnittelija Andre Chapelon kehitti sitä edelleen: tuloksena Kylchap-vetopuhallin. Kerrotaan että kun Kyösti Kylälä viritteli nimikkoveturiaan (Viipurin varikolla) niin VR käski sinetöidä savupesän ovet ettei Kylälä pääsisi käsiksi vetopuhaltimiin... |