10.08.1978 / Pohjankuru

10.08.1978 Porkkanajuna Dm8 porhalsi kohti Helsinkiä. Rata kääntyi vasemmalle kohti silloista uutta, ikäjärjestyksessä toista Pohjankurun tunnelia, joka myöhemmin, uudempien rataoikaisujen jälkeen on jäänyt vailla käyttöä. Ensimmäinen tunneli näkyy taustalla sähköpylväiden välistä. Ykkösraiteessa näkyy merkillinen mutka. Olisiko kakkosraiteen varrelle tehdylle välilaiturille haluttu riittävästi leveyttä ja ykkösraidetta sekä päälaiturin reunaa siirretty kappaleen matkaa asemataloon päin. Vaihteet ja opastimet asetettiin ja lukittiin keskitetysti asematalon edustan kampiasetinlaitteella. Mekaanisia johtoja kiristimineen näkyy vasemmassa laidassa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pohjankuru (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 05.12.2009 15:12
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Makasiini, Tunneli, Turvalaite
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.12.2009 15:35 Tunnus poistettu: Hienoa historiallista kuvaa. Ennen kuin edes olin lukenut kuvatekstin, kiinnitin huomioni tuohon mutkaan. Todennäköisesti siinä on joitain laiturijärjestelyjä suunniteltu ja tunnelratkaisut ovat oma lukunsa.
05.12.2009 17:35 Tapio Muurinen: Pohjankuru oli aina mielenkiintoinen seutu junan ikkunastakin katsottuna. Joskus näkyi tuttuja laivoja laiturissa. Kaikista kolmesta tunnelista on tullut matkustettua, uusimmasta vähiten.
06.12.2009 22:54 Jarkko Korhonen: Olisikohan tuolla VR:n Lattaraudat 1200L:t oikeassa laidassa kuvaa?
10.03.2012 15:08 Samppa Maunuksela: Pikku epäilys noihin idänlahjoihin autoilevalle Euroopalle. Kumpikaan ei liene 1200L, tuli valikoimiin vasta 1982 perus 1200:n jäätyä pois. Etummainen lienee selvä 1200, voi olla myös 1300 mutta takemmasta puuttuu kävyt puskurista. Lienee siis kuvanottovuoden mallia ja 1300 koneella. Ennenkuin joku ehtii riemastua että 1300 oli mallia S eli nelivaloilla - alunperin se on ollut tässä korissa 1500:n saadessa kunnian olla nelivaloilla. Ladan malli-ideologia on kaikkineen sangen mutkikas, oma lukunsa vielä eri versiot kulloiseenkin vientimaahan.
07.03.2017 18:10 Esa J. Rintamäki: Ladan moottoreista sen verran että 1200:n moottorista kehitettiin 1500:nen (nokkaketju) ja 1300:sta sitten "loistoversion" 1600:nen (kuminen hammashihna nokkahihnana). Muun muassa Englantiin viety malli kantoi mallinimeä Lada "Riva". Vietiinpä Kanadaankin Ladoja, ne varustettiin siellä maahantuojan toimesta automaattivaihteistolla, USA sai olla ilman Zhigulia. Olen kerran koeajanut Lauttasaaren Konelassa myytävänä ollutta käytettyä Lada 2104:ää, jossa oli Suomessa asennettu automaattivaihteisto. Merkiltään vaihteisto oli muistaakseni ZF eli sama jota käytettiin Opeleissa. Sen 2104:n moottori oli 1500:nen, joten pienemmissä ei puhti ilmeisesti olisi riittänyt. Lauttasaaren kaduilla pyörittäessä se vaihteisto toimi kuin unelma. En tullut ostaneeksi sitä, koska minulla oli suht tuore tuskanpunainen 2104 manuaalisella lootalla. Ladan hyvistä puolista mainittakoon edullisen hinnan lisäksi tehokas lämmityslaite sekä mukavat istuimet. Minkä länsi- tai kaukoitäauton olisi saanut samaan hintaan uutena takuineen kaikkineen ja johon mahtui viisi täysikasvuista aikuista kyytiin? Vielä kun muistetaan japanilaisten suunnitelleen istuinergonomian käyttämällä japanilaista vakioapinaa... Minulla ollut "lujaa laatua" oleva 2104 jätti välille kaksi kertaa, mutta takuun avulla siitä selvittiin. Monta kertaa huvitti kun moottoritiellä ajettaessa jonkun länsiivalmisteen ohi, niin heikkoa itsetuntoa poteva kuski kosti ohitukseni pyrkimällä vuorostaan minusta ja 2104:stäni ohi... Hyi olkoon, tein syntiä ohittamalla itäautolla jonkun Tojotan, Volvon, Fiatin jne. Enää minä en tarvitse autoa, mutta kaikesta päätellen edelleenkin on autoilijoita joden mielestä liikenteen pitäisi sujua hintajärjestyksessä...
07.03.2017 18:23 Esa J. Rintamäki: 1980-luvun puolivälin tienoilla joku sankari asensi tavalliseen Ladaan turbon ja tuhri sen valkoisella maalilla. Muistan kuulleeni juttua kuinka taksikuskit jäivät suu auki ihmettelemään liikennevaloista lähdettäessä kun näennäisen "viaton" Lada jätti heidät mersuineen kuin enon veneestä. Ei se Turbo-Lada ollut sitten pitkäikäinen, kun muita paikkoja (voimansiirtoa, perää, vetoakseleita) ei oltu vahvistettu kohonnutta tehoa vastaamaan Itsekin näin sen Helsingin kaduilla pyörimässä.
07.03.2017 18:46 Heikki Kannosto: Apinateoria saattaakin selittää joidenkin japanilaislaitteiden niukahkon mitoituksen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Japaninmak​aki
07.03.2017 20:09 Eero Aro: Minulla oli 80-luvun puolivälissä Fiat 125. Ladahan perustui Fiat 124:ään, 125 oli pikkuisen tehokkaampi malli. Siinä oli mm. kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja levyjarrut kaikissa pyörissä. Tehoa oli 108 hv.

Koska 125 näytti Polski Fiatilta, niin kaikki muut liikenteessä pitivät sitä Ladana.

Säästän teidät muilta muisteloilta, mutta kerron sen, kun tulin Tampereelta Helsinkiin päin moottoritietä. Hämeenlinnaa ohittaessa näin, että rampin yläpäästä lähti kiukkuinen Datsun 100 Puukenkä kiihdyttämään. Kaverilla oli selvästi aikomus ohittaa "Lada" välittömästi ja jättää minut haistelemaan pakokaasuja.

Kaveri saikin minut kiinni ja laittoi vilkun vasemmalle ja siirtyi ohituskaistalle. Silloin päättyi rajoitus ja 120 rajoitus alkoi. Lähdin ajamaan niin kuin normaalistikin, nostin nopeuden 120:een. (No okei, ehkä nostin sen "pikkuisen" yli. :-) ) Datsun roikkui sitkeästi ohituskaistalla, mutta jostain syystä se rupesi jäämään taakse, eikä ohittanutkaan minua. Ajeltiin sillä lailla jonkin matkaa. Kun Puukenkä alkoi olla melkein taustapeilissä näkymättömissä, niin näin, että kaveri laittoi vilkun oikealle ja palasi reunakaistalle.

Fiatin lämmityslaite oli aivan surkea Suomen oloihin, tehty lähinnä Välimeren maiden viileisiin iltoihin.
07.03.2017 21:49 Esa J. Rintamäki: Minun kokemukseni mukaan Ladan huonoina puolina oli "prostoi"-laatu, (eräällä Helsingin kaupungin energialaitoksen työntekijällä oli valkoinen 1200 farmari. Sillä oli ajettu paljon, ellei peräti 150 000 km ellei enemmänkin, eikä moottoria tarvinnut avata korjaamista varten, laatu oli ilmeisesti riippuvainen hyvästä onnesta), huomattavasti isomman auton kääntöympyrän säde ja huonosti toimiva kaasuttimeen lisätty polttoaineen syötön katkaisu, kun jalan nosti kaasulta. Mainittakoon vielä virranjakajan yläpään laakerin taipumus irtoamiseen, oli tyyppivika. Sanottakoon vielä että auton paikan se täytti, ainakin parkkipaikalla. Olen sitä mieltä että Ladan ajo-ominaisuudet ajettaessa kolmeakymppiä Helsingin Kaivokadulla ruuhkassa ovat aivan yhtä hyvät kuin huomattavasti kalliimmalla autolla... 2104:n ja 1600:n mittaristo oli monipuolinen. Nopeusmittarissa ollut virhe ilmeisesti täytti ison maan isot toleranssit: 80 km/t mittarinopeudella jäin muiden jalkoihin, 100 km kohdalla pysyin muiden tahdissa ja moottoritiellä 120 km/t paahdettaessa muut jäi minusta jälkeen. Huolto.pelasi hyvin ja Konelan asiakaspalvelun ystävällisyys löi kaikki muut laudalta kirkkaasti, eikä varaosat olleet kalliita. Minun mielestäni esimerkiksi Veho saisi ottaa oppia Konelasta, mitä tulee asiakaspalveluun (minulla on ollut kaksi Honda Civiciä) ja varaosien hinnoitteluun. Minun saamani kokemuksen mukaan Veho on lyhennys sanasta "Vellihousu". Kaiken kaikkiaan Ladaan ei kukaan koskaan voi suhtautua välinpitämättömästi.
22.05.2020 23:05 Jukka Viitala: Ratavaltiolla ja valtiolla tuli ajettua niin paljon Ladoilla, että täytyy kommentoida...

Mulla oli ekana autona -83-85 Lalli 1200 -72, jossa oli FIAT-tekstit joka pultinkannassa ja puskurissa tosi tuhdit pystykävyt. Sen kone palveli toisessa Ladassa mallia -79 vuosina -86-90. 1300 vakiokokoon vuonna 1984 porattuna 76->79 mm kunnes paperinohuisiin sylintereihin tuli särö ja vesi lensi... koneessa oli yli 100 heppaa, tarjosi hyvän vastuksen isommilleen hyvällä päällä ollessaan, silloisilla kaasareilla kulku oli kiinni auringonpilkuista ja kuun asennoista...

Niin, Ladaan sai myös isolohkoa. Suunnittelija oli korottanut lohkoa 7 mm ja silloisilla suikkapäillä oli joku salainen mitta, jolla tsekattiin lohkon korkeus liian hyvin kulkeneista Ladoista (ja Voorteista, Taunuksessa oli sama kikka), vaikka sokea Reettakin olis nähnyt lohkosta numerot 2101/2103 eli 1200/1500. 1200 oli alkuun ilman jarrutehostinta joten moottorinvaihto oli syntiä.

1300/1600 tuli -76 tai vuotta myöhemmin, samaan aikaan sylinterikansiin tuli valuleima 21011, puristussuhde laski matalasta 8,8 matalampaan arvoon 8,5 neukkubensan takia. Hyvä aihio turbolle, jos siistii teolliset karkeudet (ja vaihtaa männät).

1300 on siis 1200L:n esikuva, puskureissa pienet kävyt, C-pilareissa poistoilmaventtiilit ja meillä suomiverhoilu eri toppauksilla kuin 1966 Fiatissa. 1200L tuli muistaakseni 1977 tuolla pienemmällä koneella... alkuperäisessä oli 67 heppaa, kannen muutos pudotti tehot 60 nurkille, mutta 1300:ssa oli 65... 3 mm suuremmalla sylinterillä.

Jälkikäteen naurattaa naapurin Ladapelaukset, hän vaihtoi -72 Ladaansa 1500-kuutioisen koneen ja voimaa oli prkl, kunnes Lada hyytyi kuopissa... syynä oli 7 mm korkeampi lohko ja 1200-mallin virranjakaja, jonka poorit hädintuskin yltivät väliakselin rattaalle, isommissa kuopissa sytytys meni sekaisin. 1500:sen jakaja korjasi ongelman.

Mä opin jousiprikan merkityksen Lada-aikoina. Virranjakaja on mallia Magneti Marelli, jossa jumalatonta bakeliittista lähetyssaarnaajaa pitelee 2 pikkuista ruuvia, joiden alla jousiprikat. Jossain vaiheessa konehuoneesta kuului pam ja sitten ei mittään, kun kierrätin yli 5500... konehuone täynnä bakeliittia ja tulpanjohtoja, jakajan kansi räjähti. Kolmannella kerralla joku wanha FIAT-asentaja sanoi, että kierrä ne lähetyssaarnaajan ruuvit mekaanikon meisselillä sormenpäillä kiinni ja käytä uusia jousiprikkoja joka kerta. Vika ei tule esiin vakioautoissa, mutta mun kone kiersi yli 8000...
22.05.2020 23:58 Jukka Viitala: Ladalla tuli jaettua jousiprikkoja, eli kiskoankkureita läjäpäittäin työkaverin avolava-Mossen poismenon jälkeen. Raideleveys oli vähän kapea, mutta Lada kiipesi hienosti K43-kiskon yli vrt Mosse, joka jäi usein ristiriipuntaan ja vastassa Dr14... silloiset 165/80-13 neukkurenkaat ei juurikaan huonontuneet, vaikka ajoi ratapihan läpi poikittain. Yleensä ankkurijako tehtiin resiinalla, mutta joskus oli hoppu... niitä meni siis 4 kpl/ 22 m kisko eli laatikollinen/ lähtöraide.

Työnkuva oli silloin kiskojen lypsäminen eli jatkosrakojen säätö, sekä kiskon ankkurointi. Mä en tiedä, mikä perustava virhe Dr13-kalustossa oli, kuoppiahan niiltä jäi monesti, mutta ne työnsivät kiskoja altaan kunnes pultit tulivat vastaan. 16 mm jatkosrako kuullostaa isolta junan alla. 80-luvun leppeinä kesinä mitta oli muistaakseni 6 mm 22 m kiskoilla 20 asteessa. Ratapihalla. Linjalla voi olla väljempää, pätkäkiskojen lämpökäyrä voi lopettaa koko liikenteen... jos sellaista olisi siis.

Liikennettä tai lämpöä...

Pätkäkiskoradoilla ei ole lämpöongelmia, ellei kunnossapito ole laiminlyönyt jatkosrakojen tasausta.

Hitsatuilla kiskoilla lämpölaajeneminen sidotaan rakenteeseen. Kuka keksi raidesepelin? Onko meillä oikeanlaatuista raidesepeliä?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!