12.08.1988 / Turku
12.08.1988 H 375 on juuri lähtenyt Turusta Uudenkaupungin suuntaan pienen lähtökömytyksen saattelemana. Kalustona junassa on Dm9 5118+Dm9 5117. Porkkanoiden viimeiseksi työmaaksi normaaliliikenteessä jäi Turun ja Uudenkaupungin väliset henkilöjunat, joita liikennöitiin Dm9-sarjan kalustolla ilman välivaunua.
Kommentit
| 07.12.2009 10:57 | Tunnus poistettu: | Pätkittinkö noita yleisemminkin vai vain välivaunun vaurioitumisen takia, entä pystyikö ajamaan jättämällä toisen moottorivaunun pois? Varmaan teoriassa ainakin. | |
| 07.12.2009 11:08 | Teppo Niemi: | Kyllä pystyi ajamaan ilman toista moottorivaunua. Mutta jos mukana on välivaunu, joka on junan viimeisenä, niin siitäpä seuraa se, että välivaunun valin katkeaminen ei pysäyttäisi junaa, sillä M-johto olisi ehjä, koska viimeisen moottorivaunun yhteisajokytkin on oltava asennossa T, jolloin M-johto kiertää sitä kautta. Yleisimmin Dm-junia pätkittiin kun moottorivaunussa oli isompi vika tai joko välivaunulla tai toisella moottorivaunulla oli pyöräsorvikeikka Pasilan konepajan kuoppasorvissa. |
|
| 07.12.2009 11:25 | Esko Maasalo: | Ainakin teoriassa polttoainekulut pienenivät ellei kevennyttä painoa mitattu aina ulos parempana kiihtyvyytenä. Myös lopunajan Porkkana-linjoilla ei ollut tarvetta enemmille istuinpaikoille, tyhjiä tuoleja ei kannattanut turhaan kuljetella edestakaisin. Nämä olivat 80-luvun mini-Porkkanoita ! | |
| 07.12.2009 22:21 | Jarkko Korhonen: | Uljas juna aleni nopeasti paikalliskyyditykseen, joskin sellaiseksihan nämä Dm9:t penkkijakoineen alunpitäen ajateltiin. Lyhyt näillä oli elämänkaari muutenkin, vrt. esim. ei kovin paljon uudemmat Sm1:t. | |
| 07.12.2009 22:49 | Ari Palin: | Näissä mini-Porkkanoissa WC:istä tuskin tuli pulaa. Niitä oli nimittäin nelinkertaisesti lähijunakalustoon verrattuna! Kaikki neljä WC:tä sijaitsivat vaunujen välikön ympärillä, yksi jokaisessa kulmassa. Vielä Porkkanoitakin lyhytikäisemmiksi jäivät ainakin viimeisinä valmistuneet höyryveturit (Hr1- vai Tr1-sarjaa?), jotka valmistuivat vuonna 1957. Ne ehtivät olla vakioliikenteessä siis vain 18 vuotta. | |
| 08.12.2009 16:28 | [Tunnus poistettu]: | Ari; Rulla-Pekat eivät päässeet 18:sta ikävuoteen vakioliikenteessä. Niillä ei esim. ajettu vuonna 1969 ja vuonna 1972 kilometriäkään. Toukokuun 1968 jälkeen niillä oli vuonna 1968 vain pari lyhyttä siirtoajoa. Vuonna 1973 ne kävivät Kuopion konepajassa, mutta ajettiinko niillä vuonna 1973 muuta ajoa? | |
| 08.12.2009 22:33 | Ari Palin: | Meinasin ensin kirjoittaakin, että korkeintaan 18 vuotta, kun en ollut varma, ajettiinko kaikilla vuoden 1957 vetureilla höyryliikenteen loppuun saakka. Epäilin kuitenkin, ettei niitä olisi poistettu käytöstä ennen vuotta 1975. Mutta poistettiinpa sittenkin. Kiitos korjauksesta! Ja voihan noita alle 18 vuoden jääneitä vetureita olla vanhemmassakin kuin vuoden 1957 veturikannassa (onnettomuuksista tai muista vioista johtuneita yksittäisiä hylkäyksiä ei lasketa mukaan), ainakin 1950-luvulla valmistuneiden joukossa. En tunne höyryveturihistoriaa kovin hyvin. Muuten, mitä vetureita Vaasan radalla käytettiin vuonna 1974, kun höyryliikenne palasi sinne joksikin aikaa? | |
| 09.12.2009 00:08 | Eljas Pölhö: | Siellä oli käytössä Hr1 1020 ja 1021 sekä tavarajunissa Tr1 1054, 1057-1063 (1055 lopetti ajonsa 1971 sekä 1052, 1053 ja 1056 vuonna 1973). Vaasan radan henkilöjunien höyrykilometrit olivat maaliskuussa Hr1 2368km, huhtikuussa Hr1 4810km ja Tr1 74km, toukokuussa Hr1 3034km ja kesäkuussa Hr1 148km. Veturikohtaiset kilometrit (kaikki ajot) 1020 maaliskuu on "jossain", huhtikuu 2675km ja toukokuu 888km. Hr1 1021 maaliskuu "jossain", huhtikuu 2785 km, toukokuu 2227km ja kesäkuu 148km. Maaliskuun kilometrit ovat tietysti Pieksämäen papruissa, koska ne siirrettiin Kouvolan kirjoilta sinne 19.4.1973, ja vasta maaliskuun 1974 kuluessa Seinäjoelle. Mutta niitä ei nyt löytynyt tähän hätään. Viimeiset liikennepäivät taisivat olla 1020 = 15.5.1974 ja 1021 = 3.6.1974. | |
| 09.12.2009 00:32 | Eljas Pölhö: | Alle 18 vuoden jäivät (ilman onnettomuuksia) myös kaikki Vv12, Sv11 ja Hr11 yksiköt, samoin Dr15 siinä asussa. Myös muutama Trumanni (Tr2) jäi alle 18 vuoden työkauteen. 1960-luvulla oli pulakauden jälkeen niin suuri uudistusvimma päällä, että kaikki vanha piti saada kiireesti pois. Vielä hullumpaa se oli Englannissa, jossa uusimmat höyryveturit ja suuri joukko dieselvetureita sai tyytyä alle 10 vuoden työelämään. | |
| 09.12.2009 10:57 | Petri Nummijoki: | Tampellan 1955 valmistamat Hr1-veturit 1012-1019 jäivät myös alle 18 vuoden käyttöiän. Niillähän ajettiin jopa vähemmän, kuin 1957 valmistuneilla vetureilla 1020 ja 1021. | |
| 09.12.2009 11:45 | Tunnus poistettu: | Tuossa alun kysymyksessäni leikittelin vähän sillä ajatuksella, että olisiko yhdestä porkkanasta saatu kaksi erikokoista vähämatkustajaisen vuoron junaa. Tietenkin olisi saanut, jos yhteisajolaitteisiin olisi viritelty tarvittavat kytkennät, mutta tuo ei tietenkään ollut ajatus junaa suunniteltaessa. | |
| 09.12.2009 11:57 | Eljas Pölhö: | Pätkityt rungot sitten rengasreiteille, niin ei olisi tullut ongelmia kääntämisen kanssa. Esim Jns-Kv-Kuo-Jns tai Jy-Sk-Yv-Jy. :) | |
| 09.12.2009 12:05 | Eljas Pölhö: | Ja surullista kyllä, minulle nopeimmat Hr1-kyydit tarjonnut 1018 oli kaikkein lyhin käyttöaika, marraskuusta 1955 maaliskuuhun 1969. | |
| 09.12.2009 12:29 | Tunnus poistettu: | Kyllä minullakin oli tuo kulkusuunnan muutos mielessä, vaikka en sitä ruvennut tässä yhteydessä liikaa pohtimaan. Ja onhan hoita menetelmiä, eri juttu sitten, onko 'yksipäisestä' junasta mitään hyötyä ,jos se teettää ylimääräistä sähläystä. | |
| 09.12.2009 13:03 | Teppo Niemi: | Mutta tuo moottorivaunujen kytkentä / irroitus takapäistään ei ole ihan niin yksinkertainen juttu. Siinä tarvitaan työkaluja, jakaria ja pajavasaraa ainakin. Dm8 osalta työkalujen tarve on vieläkin suurempi. Ja Dm8 välikytkimien kytkemisestä voisi todeta, että 'hieromiseksi' se tahtoi helposti menemään. | |
| 09.12.2009 13:16 | Tunnus poistettu: | Niin ymmärsinkin, koska nuo junat oli kaiketi suunniteltu kokonaisuuksiksi ja pilkkominen tuli kyseeseen vain isojen huoltojen ja korjausten vuoksi. Mukavaa kuulla asiaa tuntevan kommentit. | |
| 09.12.2009 18:02 | Juhani Pirttilahti: | Kyllähän 2- ja 3-vaunuinen porkkana toimii keskenään yhteen ja erimittaiset yksiköt voi ajaa yhtenä junana. Mutta yksinäinen vetovaunu ei junaan liitettynä toimi suoraan vaan tulee kelkkana perässä. Yksivaunuisen 'yksikön' voi kyllä tarvittaessa kääntää kääntöpöydällä... ;) | |
| 09.12.2009 19:42 | Topi Lajunen: | Ja kelkkana ei saa perässä tulla, kun pitää olla jarrullinen. | |
| 10.12.2009 08:47 | Teppo Niemi: | Mitä toi Pirttilahti oikein puhelee. Kyllä se toimii joko junan viimeisenä tai jopa keskellä (Dm9). Yhteisajokytkimen asennotkin ovat normaalit. Ainoastaan erillisajokytkin pitää kääntää, jos yksinäisen mootorivvaunun moottori on käynnissä. Tällaisia siirtoja on ollut. | |
| 10.12.2009 16:28 | Juhani Pirttilahti: | Porkkanassa M-johdinta syöttää "aina" viimeinen vetovaunu YA-kytkimen kautta (T-asennossa). Yhteisajokytkin ei T-asennossa kytke ohjauspiirejä, eli mikäli kytketään yksinäinen veto viimeiseksi ohjaamopäät vastakkain, ei sinne tehonsäädöt ja jarrutukset tule muuttamatta kytkentöjä liitäntäkeskuksen kaapista. Mutta niin kuin Teppo aivan oikein sanoo, toisinpäin perä edellä tai keskellä junaa se yksinäinen toimii ihan normaalisti. (Käyttäjä muokannut 10.12.09 16:33) |
|
| 11.12.2009 23:29 | Ari Palin: | Kiitos Eljakselle seikkaperäisestä höyryselvityksestä! Mitkä olivat ns. Rulla-Pekkojen numerot? | |
| 12.12.2009 00:34 | Eljas Pölhö: | Rulla-Pekkoja olivat vain kaksi viimeistä eli 1020 ja 1021. Juuri ne Vaasan radalla piipahtaneet. Rulla-Ristoja olivat neljä viimeistä Tr1-veturia eli 1093-1096. Kaikki Rulla-Pekat ja Rulla-Ristot valmistuivat 1957. | |
| 12.12.2009 18:05 | Ari Palin: | Koska nimenomaan Rulla-Pekkoja käytettiin Vaasan radalla vuonna 1974, ne pääsivät siis 17 vuoden ikään asti vakioliikenteessä. Tämä vastaa tuolla viestiketjun alkupäässä olleeseen pohdintaan vuoden 1957 vetureiden käyttöiästä vakioliikenteessä. | |
| 14.12.2009 16:13 | Eljas Pölhö: | Juhani tuossa edellä kysyi, josko 1020 ja 1021 käytettiin 1973 muuhun kuin konepajamatkoihin. Unohtui vastata, että käytettiin toki, jopa matkustajajunissa. Yksi erikoisemmista 1020 tekemistä töistä oli RUK:n juna Haminasta Kouvolaan 22.11.1973. | |
| 07.03.2017 17:10 | Esa J. Rintamäki: | Kuoppasorvi ei ole nykyajan tuote, vaan jo vanha keksintö. Joskus muinoin sorvattiin sorvilla käsisyötöllä (kuin pesäpallossa). Joku älypää keksi syöttöruuvin, josta tuli menestys. Nykyaikaa on esim. numeerinen ohjaus, jonka avulla työn laatu ainakin paranee huomattavasti. Puhumattakaan nopeudesta verrattuna ryytyneeseen maanantaikrapulasta kärsivään sorvariin... (Käyttäjä muokannut 07.03.17 17:11) |
|
| 27.12.2018 03:21 | Timo Humalisto: | Keskustelusta herää kysymys, että olisiko porkkana periaatteessa toiminut kahdella välivaunulla: veto-väli-väli-veto? | |
| 27.12.2018 11:09 | Teppo Niemi: | Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla. |