23.08.2009 / Akaa, Toijala

23.08.2009 Allekirjoittaneelle Veturimuseon kokoelman helmi: Vr/Dv11 1805 alkuperäismaalauksessaan.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toijala (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Akaa
Kuvaaja: Jukka P. T. Ruuskanen
Kuvasarja: Kesä 2009
Lisätty: 14.01.2010 00:52
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

14.01.2010 15:15 Petri P. Pentikäinen: Oikein hoyryveturifontti ja kaikki!
14.01.2010 15:51 Alex Chudoba: Multippeliajolaitteetkin! Tämänhän voisi siis kai teoriassa kyteä parivetoon 1991:n kanssa.
14.01.2010 16:15 Tunnus poistettu: Multippeli, kuulostaa aivan krooniselta sairaudelta. Mistä tämän pariveto-option voi tunnistaa ulkoisesti?
14.01.2010 16:30 Hannu Heino: Numeron päällä olevasta yhteisajokaapelin liittimestä, yhteisajo voisi olla vaikeaa vv15:sta kanssa, on ne laitteet sen verran erilaisia.
14.01.2010 17:05 Alex Chudoba: Eikös Vr11 ja Vv15 eroa lähinnä vaihteiston osalta, joka myöhemmin vaihdettiin 1804:ään ja 1805:een? Siis tämä vastaisi lähes täysin alkupään Vv15:ta?
14.01.2010 17:18 Jorma Toivonen: >Tähän taidettiin vaihtaa museoinnin yhteydessä takaisin SRM-vaihteisto - mikäli muistan oikein. Yhteisajoa varten Vr11:ssä tarvittiin kymmenen ilmayhteyttä koneistojen ohjaukseen, Vv15:ssa selvittiin vain viidellä ilmaletkulla - taisi vielä olla niinkin, että mikään yhteys ei vastannut toista, joten edes teoriassa tuo, ennen käytetty termi, multippeliajo ei onnistuisi.
14.01.2010 17:42 Tunnus poistettu: Mutta värit ovat hyvät. En pysty sanomaan, ovatko ihan alkuperäisen kaltaiset, mutta tuollaisina nuo veturit muistan.
14.01.2010 18:15 Jukka P. T. Ruuskanen: Ja museon infotaulussa kerrottiin, että 1805:n voimansiirrossa on jotain ongelmia vaikka päämoottori onkin käyttökuntoinen, joten parivetohaaveet ovat huomattavasti kauempana.
14.01.2010 18:59 Tapio Muurinen: Veturinvihreää, vähän päivänpolttamaa, pölyä ja nokea pintaan, niin sellainenhan se... http://vaunut.org/kuva/19612
14.01.2010 19:20 Jorma Rauhala: Olisivatkohan nuo Letraset-numerot tyystin väärällä fontilla tässä "alkuperäisen" värin saaneessa museokoneessa? Kannattaisi korjata.
15.01.2010 21:54 Marko Anttila: Mikäs siinä, onnistuuhan korjaaminen, jos on tietoa mikä ja millainen on oikea tapa.
15.01.2010 23:04 Petri P. Pentikäinen: Asjaankuuluvanmalliseen fonttitunnelmaan pääsee vaikkapa näistä http://vaunut.org/kuva/11159 http://vaunut.org/kuva/11160
15.01.2010 23:15 Jorma Rauhala: PPP:n ja aiemmin TM:kin linkkaamiin kuviin viitaten, niissä kuvissa on oikea vanha (höyry)veturifontti näkyvissä, eikä mikään Letraset, mitä lienee nyt päihin liimattu. Mutta eihän Haapamäelläkään taida olla keulissa oikeita fontteja vastaavissa koneissa, jos nyt oikein muistan. Paperikaupan Letrasetejä vaan tai sitten ultramoderneja malleja ja epähistoriallisissa kohdissa.
16.01.2010 14:22 Juhani Pirttilahti: Numeroiden koko ja malli selviää Valmetin piirustuksesta n:o D402660. Pitääpä tutkia löytyisikö tuota mistään.
05.02.2010 22:15 : nalle.
19.02.2012 10:07 Topi Pikkarainen: Voin jo sieluni korvin kuulla: "Moks!" "Ai saamari, kato ny vähän millon ton oven avaat!!!"
26.10.2012 15:34 Toni Lassila: Mahtanut olla mielenkiintoinen papatus kompuran pyöriessä, sillä näissä käytettiin ilmajäähdytteista ja kaksisylinteristä(!) Deutz A2L514-dieselmoottoria apukoneena. Osassa vetureista oli Perkins P3-diesel, Valmetin NT8-kompuralla.
Onkohan tässä yksilössä apukoneena Deutz vai Perkins?
26.10.2012 16:53 Tommi K Hakala: Sopii hyvin, sehän on veturimoottori ollut muutoinkin... http://feldbahn.forumieren.com/t397-ebay​-deutz-mit-schoma-noch-in-luhrsbockel-im​-einsatz -on mahtanut olla tuo pariveto melkoinen konsertti : )
07.02.2015 11:19 Jaakko Aumala: https://www.flickr.com/photos/vapriikki/​16434748235/in/set-72157650212141580/lig​htbox/
07.02.2015 11:32 Tapio Muurinen: Oli se vaan komia, kun tuollaisen ensi kerran näki (v.1962).
07.02.2015 12:06 Kimmo T. Lumirae: Kiitos linkistä, Jaska, upea kuva! Saman sarjan kuvia, mutta pikkiriikkisellä esikatseluresolla tihruttiin, kun toisella foorumilla keskusteltiin Vr 11:n alkuperäisvärityksen yksityiskohdista. Tuosta selviää kyllä hienosti kaikki. Tosin tietoon tuli esim. että eri yksilöt oli heti tehtaalta maalattu eri tavalla; esim. pyörät saattoivat olla toisessa veturissa veturinvihreät ja toisessa linkkikuvan mustat tai syvänharmaat.
07.02.2015 12:17 Mikko Nyman: Muistanko oikein, että Vr11:n ja Dv15:n nakit olivat vaihtokelpoisia Pikku-Jumbon pyörien kanssa? Muistini mukaan meille ainakin kansakoulussa olisi näin opetettu.
07.02.2015 12:20 Jimi Lappalainen: Kuva orginaaliresoluutiolla: https://www.flickr.com/photos/vapriikki/​16434748235/sizes/o/
07.02.2015 12:22 Tommi K Hakala: Lokomon tuntien, vanhoja osia ja piirustuksia on hyödynnetty viimeiseen tippaan...
07.02.2015 14:01 Kimmo T. Lumirae: Vr 11 :han oli tavallaan Nallen esisarja: siinä oli vielä höyryveturimalliset viheltimen käyttövivut sekä muutamia muita eroja, joita korjattiin seuraavaan valmistussarjaan onnettomaksi osoittautuneen vaihteiston lisäksi. Paha kyllä, sarjamerkintätavan akselipainorajaa muutettiin juuri noina vuosina ja siksi Vr 11 ja Vv 15 äkkinäisen korvaan kuulostavat hyvinkin erilaisilta vetureilta; todellisuudessa eroahan oli hyvin vähän. Ja tämän uuden tavarajunakelpoisen dieselvaihtoveturin valmistusmäärä oli mukavan pyöreä 100, josta siis Vr 11 muodosti 15 veturin mittaisen esisarjan.

Jonkun historiankirjoituksen mukaan Nallen syntymiseen vaikutti erityisesti Hr 11:n karmeat kokemukset ja päätettiin: ei nopeakäyntisiä koneita, ei telivetureita eikä Mekydron vaihteistoja (jotka kaikki olivat jo normaalia arkea Saksassa, jonka veturisuunnittelua ja mallistoa muilta osin noudatettiin varsin pitkälle, paitsi 218...jaa, antaa nyt sen olla). Siispä tehtiin jäykkäkehyksinen veturi ja siihen hidaskäyntinen moottori ja Voithin vaihteisto. Sikäli tämä korjausliike oli tarpeeton/typerä, koska jo kolmen, neljän vuoden päästä päätettiin taas hankkia telivetureita nopeakäyntisillä koneilla.
07.02.2015 15:01 Mikko Herpman: Olikoon myös kanassa Vr1 samankokoiset pyörät?
07.02.2015 17:50 Jorma Toivonen: Dv16:ssa on sama vetopyörän halkaisija kuin Tk3:ssa Vr1:ssä, Dv15:ssa 9cm:ä pienempi. Pyörän renkaat saattaisivat olla vaihtokelpoiset, mutta eivät pyörät (kammen tappi, vastapaino).
07.02.2015 18:44 Raimo Harju: Tämän vierelle sopis toinenkin helmi, arvaako kukaan, mikä se olis.
07.02.2015 20:09 Jimi Lappalainen: Sr2 ;P
07.02.2015 20:22 Raimo Harju: Väärin!
07.02.2015 20:38 Ville Hautamäki: Turvatarroitettu Dr16 tietenkin. :)
07.02.2015 20:43 Toni Lassila: Hr11?
07.02.2015 20:51 Topi Pikkarainen: Naispuoleinen henkilö.
07.02.2015 21:03 Oskari Kvist: Tässä on kyllä todelliset turvavärit.
07.02.2015 21:08 Petri Nummijoki: Vr11- ja Vv15-vetureiden vetopyörien halkaisija 1180 mm on sama, kuin Hr12-vetureissa mutta tosiaan vasta Vv16-vetureiden 1270 mm on yhtä suuri Tk3- ja Vr1-3-vetureiden kanssa.

Kun Vv15- ja Vv16-vetureiden pyörien halkaisijat tulivat puheeksi niin oliko näissä vetureissa havaittavissa minkäänlaisia eroja kulkuominaisuuksissa? Voisi ajatella, että Vv16-vetureissa kulku heikkenisi vauhdin kasvaessa aavistuksen maltillisemmin suurempien pyörien ansiosta mutta toisaalta voisi olla niinkin, että veturi toimisi pienemmillä pyörillä paremmin, jos se on sellaisille alun perin mitoitettu.
08.02.2015 00:46 Jorma Toivonen: Varmaan moni voisi paremmin kommentoida eroavuuksia sarjojen (Dv15/Dv16) kesken. Riihimäellä yleisesti käytettiin 1970-luvulla Dv15-sarjan vetureita tavarajunissa - varsinaista "vemputtamista" oli matkan teko tuolloin tavarajunissa (sn 75) - Dv15 "veti viimeisiään". Mikäli konepajalta tai kierrosta poiketen junaan sai Dv16-sarjan veturin (erittäin harvoin), oli se jo pientä luksusta. Sn:llä pienemmät kierrokset MAN:ssa, äänimaailma hivenen erilainen. Aikataulun mukaiset junapainot laskettu Dv15-vetureille, joten lisääntyneellä satakunnalla lisähevosvoimalla oli käyttöä junan liikuttamiselle. Varsinaisessa vaihtotyössä (johon Dv15-sarja oli suunniteltu) ei mielestäni suuria eroavaisuuksia sarjojen kesken ollut, ehkä 15 oli hivenen 16:a vikkelämpi - ei käytännön eroa.
08.02.2015 09:18 Raimo Harju: Niimpä niin, kyllähän Toni ja Topi hyvin tiesivät, mitä miehen mielessä liikkui.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!