27.03.1968 / Järvenpää, Järvenpää asema

27.03.1968 Henkilöjuna 213 oli jo jatkanut matkaansa Tr1 1078:n vetämänä Järvenpäästä päämääränään Toijala. Järvenpäässä Veto-Jussi oli koonnut junan peräpäähän lisättäviä tavaravaunuja tavaramakasiinin raiteilla ja siirtänyt ne junan perään. Henkilöjunan mentyä pienveturi palasi sivuraiteelle. Asematalokaan ei vielä tiennyt, että joidenkin vuosien kuluttua sekin joutuisi matkaamaan kohti länttä kauemmaksi matkustajajunien raiteista.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Järvenpää asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Järvenpää
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 14.02.2010 21:30
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Makasiini
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

14.02.2010 23:28 Jouni Halinen: Kyllä on maisema muuttunut, mutta onhan aikaakin kulunut 42 vuotta. Kun en asiaa paremmin tunne, niin kysyn, että mitä kaikkia "ajo(suunta)variaatioita" näin sekavassa vaihteessa on.
14.02.2010 23:53 Perttu Karttunen: Kuvasta suoran eteenpäin, ja sivulle tuonne missä tuo Veto-Jussi on. Vetojussin suunnasta pääsee kanssa joko "suoraan" tai sitten vasemmanpuoleiselle raiteelle ja oikenpuolimmaiselta raiteelta pääsee tähän vasemmanpuoleiselle, Meneeköhän lisenssi jos sanon että tämähän on ihan perus engelsmanni...
15.02.2010 01:10 Jorma Toivonen: Perus engelsmannihan tämä. Tänä lumisena talvena tulee mieleen eräs muistelo menneiltä ajoilta. Näitähän oli myös "käsikäyttöisenä", mm. Tammisaaren etelä-päässä - vielä oli yhteys alas satamaan. Lunta tuprutteli oikein kunnolla, matkattiin kohti Hankoa tavarajunalla, Tammisaaressa kohtaus Karjaalle menevän "paikun" kanssa. Juna tuli ja asemamies lähti valmistelemaan lähtökulkutietä harjan kanssa - tässähän kääntyy neljä kieltä kerralla päittäin, joten luutimista oli odotettavissa runsaasti. Kolme kieltähän tuosta löytyy helposti, mutta tuo neljäs kieli on hieman "sivussa" ja sehän tuotti ongelmia nuorelle asemamiehelle, ei löytynyt syytä miksei vaihde kääntynyt vaikka kuinka harjaili. Hyvähän se oli korkealta lämpimän "Hurun" päältä seurailla toisen puuhastelua, eihän meillä muutoin olisi ollut mitään kiirettä - myöhässä kuljettiin ja lisää jäätiin, mutta mieli alkoi tekemään lämmintä murkinaa rinnan alle Hangossa. Reilun puolen tunnin kuluttua viimein "hermo petti" ja täytyi "ulostautua" lämpimästä hytistä huomauttamaan kaverille, missä vika vaihteen kääntymättömyyteen piili - kaikki mahdolliset ja mahdottomat manaukset tuli kaverin suusta, jotka sadatteli vaihteen ylle - ei tainnut kulua viittä minuuttia, kunnes kulkutie kääntyi ja lukittui raiteelta kaksi kohti Hankoa. No, nämähän on näitä vanhan miehen turhia jorinoita....
15.02.2010 08:11 Jukka P. T. Ruuskanen: Eläpä Jorma suotta häpeile tarinaasi. Mukava ajankuvaus ja sattumus tosielämästä. Näitä on mukava lukea.
15.02.2010 10:28 Perttu Karttunen: Näitähän soisi lukea vaikkapa kirjan mukana, omanlaistaan rautatiehistoriaa tämäkin.
16.02.2010 01:40 Jaakko Tuominen: Voisko tonne keskustelupalstalle laittaa näitä pikku novelleita?
16.02.2010 09:53 Hannu Korpimäki: Jorman jutut liittyvät nimenomaan kuviin ja elävöittävät niitä mainiosti. Jorma, samalla tavalla eteenpäin, värit on.
16.02.2010 14:45 Jouni Halinen: Toi on aika ikävä kommentti "voisko ton..." (minne siellä?), Koska tämä "novelli" on 110 % ao. kuvaan kuuluva, siinä kerrotaan tämän erikoisvaihteen toiminnasta ammattimiehen kertomana. Tätä tarinaa sopii ihmetellä heti tai 50 vuoden kuluttua, jolloin viimeisetkin nyky vorkkilaiset ovat jo eläkkeellä tai ajelevat taivaallisilla junilla. Sivuillahan on selkeästi havaittavissa kahdenlaisia kommentoijia, "papat", jotka laveasti ja vuolaasti kertovat tarinoita menneiltä ajoilta, jotka täyttävät saman tien historian kirjoittamisen kritteerit ja "poikaset" jotka kommentoivat "4 sanalla" ”rupusen näkönen toi susi”, 50 vuoden kuluttua vorkkilainen (s. 2040) näkee ilman kommenttiakin että näin on (tilanteen voi vielä tarkistaa ”18678” muusta sutta esittävästä kuvasta, joista "372" on ko. yksilöstä. Mutta kuinka monta kuvaa silloin on tästä ”engelsmannista”, ao. kommentein ?). Lisäksi vielä, miksi tosta ”keskustelu” osiosta yritetään vääntää jonkinlaista ”roskista”, (esim. ”muut kuin rautatieaiheiset kuvat”, jossa ylläpito tuli hienosti vastaan) minusta se toimii nykymuodossaan oikein hyvin, eihän sitä ole kenenkään pakko lukea. Lopetan nyt, että ei mene ”novellin” puolelle. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu. Nimimerkki ”pappa 52 v”
16.02.2010 23:35 Jaakko Tuominen: Tarkoitin lähinnä sitä että sinne keskustelupalstalle voisi koota ns. kirjaston näistä tapahtumista jolloin ne löytää yksistä kansista helpommin kuin arvuutella että missä ihmeessä se tarina taas olikaan.
Tietenkin tämä kuuluu myös tänne.
Otsikkona voisi olla Tapahtumia ja sattumuksia rata-alueella. (perustetaan oma alue).
17.02.2010 16:22 Jouni Halinen: Tarkoitatko sitä että tuonne ”keskustelu” osioon perustettaisiin minimissään satoja (yhdessä "pötkössä" kirjasto hakkaisi mennentullen Päätalon tuotannon) eri aihealueita käsitteleviä (ala)foorumeita, kuulostaa kyllä hieman hankalalta, ja kun siellä ei ole minkäänlaista ”haku” mahdollisuutta, niin aika vaikeaa tulisi olemaan liikkuminen näillä foorumeilla. Eikö keskustelufoorumi ole tarkoitettu esim. sellaisille ”akuuteille” havainnoille jossa ei tarvita välttämättä valokuvaa tyyliin ”havaittu maalamaton Sami Keravalla, näkikö joku muu sen”, tai sitten havainnossa on suora linkki jonnekkin muualle. Kävin jossain vaiheessa s-posti keskusteluja ylläpidon (Japen) kanssa näistä kommenttiasioista ja sain ohjeeksi, että kommenteissa voi hyvin ”laveasti ja vuolaasti” keskustella ao. kuvaan liittyvistä ja myös liittymättömistä asioista. Itse pyrin usein hakemaan kuvista (varsinkin vanhoista) aihealueen ulkopuolisia yksityiskohtia, (kun en välttämättä edes tiedä että kuvassa on esim.” engelsmanni” , ”tikkari”? ” tai ”sa-3 kytkin?”?) ja jos minulla on niistä jotain fakta (ei mutua) tietoa niin sen kommentteihin kirjaan. Uskon että joku on niistäkin tiedoista kiinnostunut jos ei nyt, niin ehkä 50 vuoden kuluttua. Keskustelu aiheesta jatkukoon.
17.02.2010 16:42 Tuukka Ryyppö: Eiköhän kyse ollut nimenomaan siitä, että näitä kertomuksia rautateiden historiasta on todella mukava lueskella. Siksi olisi mukavaa, jos näitä kertomuksia voisi lukea keskitetysti yhdestä ketjusta tai yhdeltä foorumialueelta keskustelupalstalla. Nyt noita tekstejä ei oikeastaan muuten löydä kuin selaamalla kaikki yli 60000 kuvaa läpi, toivoen kommenteista löytyvän jotain erityistä. Se, että noita olisi kiva lukea selkeämmin järjestettynä ei tietenkään tarkoita, etteikö niitä saisi kuvien kommentteihin kirjoittaa. Kuvien kommentteihin ne kuitenkin tulevat vähemmällä vaivalla, jolloin kynnys niiden kirjoittamiseen on pienempi. Olisi joka tapauksessa ihan kiva idea kopioida näitä rautatiekertomuksia täältä myös tuonne foorumin puolelle. Onko siinä jotain tekijänoikeusongemaa, jos joku käy nuo viestit läpi ja käyttäjästä riippumatta pistää mielenkiintoiset foorumin puolella näkyville?
17.02.2010 18:44 Topi Lajunen: Tokihan Jounin väitteestä huolimatta Resiina-keskustelussa hakutoiminto on. Se löytyy sivun ylälaidasta, klikkaamalla hankalan kryptisesti nimettyä sanaa: "Haku".
17.02.2010 19:02 Jouni Halinen: Tuota hakutoimintoa "keskustelussa" on ollut havainnut ollenkaan, sitäkin siis voin alkaa hyödyntämään.
17.02.2010 19:22 Jaakko Tuominen: Juuri niin kuin Tuukka osasi ajatukseni selventää.
18.02.2010 14:43 Leo Herranen: Ylipäätään linkit keskustelurikkaisiin kuviin lyhyiden kuvausten kanssa voisivat olla ihan viisas veto. Sääli ettei kommenttihakua ole.
18.02.2010 14:47 Heikki Piirainen: Onhan, http://vaunut.org/haku#ko
18.02.2010 19:13 Pekka Porkkakoski: Toi engelsmanni on KRV43-270-1:9,514. Poistui varmaan seuraavana vuonna pääradan remontin yhteydessä. Engelsmannin kääntölaitteena taitaa olla Siemens S700-tyylinen lukoton masiina ja vaihteessa kiilalukot. Kiinnostavia ovat myös nuo sivuraiteen lähtöopastimet. Kuinka yleisiä kaksivaloiset lähtötolpat sivuraiteilla oikeastaan ovat olleetkaan? Kouvola - Mikkeli oli tunnetusti pitkä osuus, mutta miten muualla ja milloin nämä yleensä hävisivät? Kuvassa on kaikkea hauskaa. Pääraiteella on 32-metriset K60-kiskot ja raide-eristys ainakin 10 m opastimen takana. Vai onko lähempänä toinen? Ei saa selvää. Nykyisin pitää olla 0-5 m.
19.02.2010 02:50 Leo Herranen: Heikki: hups, niinpä onkin :)
04.03.2017 00:36 Esa J. Rintamäki: Eräs muistelo K60-kiskoista. Haapamäen entinen tallipäivystäjä Pekka Kinkamo kerran sanoi minulle että huonompi mies pystyy K60-kiskon päällä syömään eväänsä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!