16.07.2010 / Riihimäki asema

16.07.2010 Saneerattu sr1 3071

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Riihimäki asema
Kuvaaja: Henri Karhu
Lisätty: 26.02.2010 22:52
Muu tunniste
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

30.09.2012 08:42 Toni Lassila: Lisäyksenä, kaikki Sr1:t on saneerattu, tämä on saanut vain uuden värin pintaansa, ja konepajakäynnin.
Saneeraamaton kone oli mm. yhdellä valonheittimellä, puna-kelta värityksellä yms...
30.09.2012 11:29 Teemu Tuomisto: Miten tämä näyttää jotenkin oudolta :D. Vai onko minun päässäni vikaa. :D
30.09.2012 18:19 Topi Lajunen: Toni, eri tasoisia saneerauksia on tehty useampia vetureiden elinkaaren aikana. Mainitsemasi suuren saneerauksen jälkeen tämä on saanut ainakin kiinteät sivuikkunat. Ja luultavasti myös ohjaamon äänieristysparannuksen.
30.09.2012 18:28 Toni Lassila: Kyllä tiedän!
Oli Isot Koneet-lehdessä juttu konepajalta, ja siellä oli viherrettäviä susia täyskorjauksessa.
Ne olivat purettuja ohjaamoltaan ja konehuoneeltaan.
30.09.2012 18:32 Topi Lajunen: Jep. Kaikkia Sr1-vetureita ei siis ole saneerattu uusimpaan versioon. Kuvan veturi on itse asiassa hieman välimalli, sillä sittemmin samalla konepajakäynnillä muihin vetureihin on lisätty oveen luukku. Myös ilmeisesti tuulettimien ja kompressorin moottorit on tarkoitus korvata oikosulkumoottoreilla.
30.09.2012 19:09 Juhani Pirttilahti: Nykyäänhän saneeraus ei ole terminä edes käytössä. Tilalla ilmeisesti sanonta "laajennettu huolto".
30.09.2012 19:23 Oskari Kvist: Topi: Eikös tuulettajan ja kompressorin moottorit ole nykyäänkin saneeraamattomissa vetureissa oikosulkumoottoreita, joskin 1-vaiheisia? Ja nyt nuo päivitetään 3-vaiheisiin, ja niitä tullaan syöttämään taajuusmuuttajalla?
30.09.2012 20:18 Topi Lajunen: Kiitoksia korjauksesta, taitavat vanhemmatkin olla oikosulkumoottoreita. Olikohan siten, että ovat teknisesti kolmivaihemoottoreita, mutta yhtä vaihetta ei syötetä ollenkaan, ja kahta syötetään samasta vaiheesta, mutta toista viivästetysti?
30.09.2012 21:12 Toni Lassila: Tässä ei ole logoa keulassa vieläkään. On todella kalpean näköinen.
30.09.2012 21:52 Mikko Mäntymäki: Samantien ajomoottorit voisi päivittää oikosulkumoottoreille esimerkiksi 1000kW moottoreille.
30.09.2012 22:19 Topi Lajunen: ...jolloin pitäisi päivittää myös kaikki tehoelektroniikka ja ehkä myös muuntaja.
30.09.2012 23:23 Oskari Kvist: Muistaakseni ihan vanhimmat (?) taisivat olla yksivaihemoottoreita, http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C​3%B6moottori#Yksivaiheinen_vaihtos.C3.A4​hk.C3.B6moottori , tiedä sitten olivatko käynnistyskondensaattorimoottoreita vai käyntikondensaattorimoottoreita. Veikkaan että käynnistyskondensaattorimoottoreita, sillä käyntikondensaattori tuossa n. 30 kW:n moottorissa olisi aika suuri.

Ajomoottorien oikosulkumoottoreiksi päivittäminen olisi varmaan liian iso ja hankala projekti. Kyllähän sillä tehoa, vetovoimaa ja "kontrollia" saataisiin varmaan lisää, mutta aika kannattamaton homma se olisi, eteenkin kun näidenkin telit ja rungot alkavat olla elinkaarensa loppupäässä. Investointikustannuksia ei koskaan saataisi kuoletettua.
30.09.2012 23:24 Mikko Mäntymäki: Tai suurempi tehoisilla tasavirtamoottoreilla. Eräässä keskustelussa tuli ilmi että muuntaja on ylimitoitettu nykyisille moottoreille. Tietenkin vain jos päätasasuuntaajat 1 ja 2 kestävät lisäkuorman.
(Käyttäjä muokannut 30.09.12 23:26)
01.10.2012 00:16 Kimmo T. Lumirae: Tosi lienee, että tässä mielessä Sr1:ssä olisi "päivitysvaraa", kuten Mikko ehdotti; en ole sitä tullut koskaan tuolta kannalta ajatelleeksi.

Nykyisten ajomoottoreiden tilalle voitaisiin vaihtaa 4 kpl 1100...1200 kW moottoria, joille jäähdytysilma saattaisi hyvinkin riittää, koska länsimaiset eristeet kestävät kuumenemista aivan eri tavalla kuin se, mikä lie maatushkan kutoma sukka, mitä nykymoottoreissa käytetään, ja josta onnettomasta materiaalista johtuu moottorien herkkyys ylikuumenemiselle. Eli länsimoottorit kuumenevat tietysti samaan malliin mutta ne eivät hajoa kuumetessaan ja tässä on vissi ero.

PTS 1 ja 2 eivät todennäköisesti kestä nykyistä oleellisesti suurempaa kuormaa ja ne olisi vaihdettava; saman tien voitaisiin siirtyä sarja-ajomoottoreista vierasmagnetoituihin Ruotsin Rc:n tapaan; tästä ratkaisusta on ollut paljon myönteisiä kokemuksia (tai Sm 1-2 tapaan, miten vain). Tai sitten taajuusmuuttajat ja oikosulkumoottorit.

Mutta muutostyö olisi pitänyt tehdä 15-20 vuotta sitten. Sr1 on "menossa pataan" aivan näinä aikoina ts. jos Sr3 -protot nähdään radoillamme 2014 ja sarjakoneet 2015-16 niin ensiksi romutettavilla ykkösillä on elinaikaa enää kolme, neljä vuotta. Ja silloin ei enää lähdetä toteuttamaan kymmenien miljoonien remontteja.

Ne tuuletinmoottorit ovat siis alun perin neuvostotuotteita; kolmivaiheisia 40 kW moottoreita, joissa oli, eiköhän se ole nimeltään käyntikondensaattori, jolla saadaan kolmanteen vaiheeseen syötettyä sähköä 90 asteen vaihe-erolla. Kunnolla toimiakseen moottori tarvitsisi 120 asteen vaihe-eron ja siksi moottorin teho putosi 27 kW:iin. Ensimmäinen päivitys oli vaihtaa moottorit Strömbergin moottoreiksi, joissa oli napaparin vaihdon mahdollistava käämitys (korjatkaa joku tietävämpi, jos alkaa mennä metsään. Kiitos. ) Tällä mahdollistettiin tuulettimien käynti puolinopeudella, jolloin teho oli muistaakseni 2,5 tai 3,5 kW ja ääni huomattavasti hiljaisempi. Ja nyt niitä siis päivitetään taajuusmuuttajakäytölle.
01.10.2012 00:36 Mikko Mäntymäki: Tuo taajuusmuuntimien käyttö on kätevää koska moottorin teho nousee tarpeen mukaan toisin kuin työharjoittelupaikalla jossa oli puruimurin kaksivaihe käynnistyksellä toima moottori. Puuntyöstökoneissa on usein että ensin kytketään moottori Y-asentoon kun moottori saavuttaa täyden kierrosluvun niin siirrytään kolmio-asentoon jolla tehdään työ.

Hervannan ammattioppilaitoksen maalaamossa oli taajuusmuuttaja käyttöinen maalauskaasujenpoistoimuri kätevää, toisin oli työharjoittelu paikalla jossa imuri kävi täydellä teholla siellä sai olla tulpat korvissa.

Tuuletin moottoreissa tuo taajuusmuuntaja on kätevä jos se sidotaan käytettettävään ajomoottorivirtaan ja moottorinlämpötilaan.

No nämä esimerkit ovat pienoismalleja verrattuna veturikäyttöön.
(Käyttäjä muokannut 01.10.12 00:45)
01.10.2012 08:23 Petri Nummijoki: Oliko muuten Sr1:n alkuperäisten tuulettimien toimintaperiaate erilainen, kuin nykyisten? Sellainen mielikuva on jäänyt jostain 80-luvun alkupuolelta, että siihen aikaan Sr1 rauhoittui vasta junan ollessa paikallaan, kun nykyään asemalle saapuvassa Sr1:ssä tulettimet saattavat vaimentua jo paljon ennen pysähdystä. Vai johtuuko juuri tuosta, että menevät nykyään puoliteholle ja alun perin moista mahdollisuutta ei ollut?
(Käyttäjä muokannut 01.10.12 08:26)
01.10.2012 09:19 Juhani Pirttilahti: Muistelen kuulleeni, että noiden Sr1:n ajomoottoreita on huoltojen yhteydessä eristetty uudestaan lakalla.
01.10.2012 10:56 Kimmo T. Lumirae: Näin oli, Petri. Veturin ollessa käyttövalmiina tuulettimet huusivat aina täysillä, koska puolinopeusmahdollisuutta ei ollut. Ja nykyään, ellei kuljettaja käytä sähköjarrua asemalle tullessaan, tuulettimet ovat hyvin todennäköisesti puolinopeudella asemalle saavuttaessa. Poikkeuksena tietysti tilanne, jossa ajomoottorit ovat ylikuumentuneet: tällöin tuuletus pelaa täydellä teholla eikä tuuletusta voi lopettaakaan (muuta kuin avaamalla pääkatkaisijan).

Tuuletuksen säätö tarkkailee ajomoottorivirtaa, ja täysi teho käynnistyy jo melko pienellä virralla. Arvelisin, että täyden tehon tuuletuksen toiminta on aikaviiveellä lämpötilaseurannan sijaan, ja tuuletus palautuu puoliteholle melko nopeasti, kun veto on loppunut. Tuulettimet ovat niin hiljaiset puoliteholla, että ainakin nuorempi kuljettajapolvi näkyy jättävän puolitehon päälle junan seistessä asemalla, kun perinteisesti tuuletus on katkaistu kokonaan.

Täyden tehon tuuletuksen saa myös manuaalisesti päälle. Tätä toimintoa käytetään sähköjarruvastusten puhtaaksi puhaltamiseen lumesta sekä tietyillä keleillä kosteusongelmien välttämiseksi.
01.10.2012 16:44 Mikko Mäntymäki: Tuulettimet muistaakseni menee täydelleteholle virran ollessa 300-500A.

Jos ajomoottorit käyvät kuumana niin ohjeiden mukaan tuuletusta ei saa katkaista, ellei sitten sähkökatko yllätä. Tätä ei löydy ohjekirjasta vaan ajomoottorien lämpötilavalvonnan ohjeista.

Jotka aikoinani scannasin JPG muotoon jos esimerkiksi tulipalo tuhoaa arkiston niin on ainakin sähköiset versiot tuplana. Pitäkää tiedot esim havaintopäiväkirjat vähintään kahdella ulkoisella kiintolevyllä, koska ulkoiset kiintolevyt on helpompi napata mukaan kuin koko paperi arkisto.

Minulla on avast virusckanneri jonka suojataso on koti, kannattaisko se nostaa korkeimmalle tasolle? Ja lisäksi onko ohjelma tarpeeksi tehokas rautatieharrastajan käyttöön?
03.03.2017 18:58 Esa J. Rintamäki: Minun mielestä kaalihäkki pysyy kaalihäkkinä vaikka sillä olisi neljän tuuman maalikerros päällään...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!