25.03.2010 / Turku asema

25.03.2010 Onko tuo oranssi hakanen tosiaan ainoa side veturin ja neljän IC905:n vaunun välillä?

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Pekka Soininen
Lisätty: 27.03.2010 00:28
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

27.03.2010 00:52 Jorma Toivonen: Tosi on!!! Ja kyllä kestää... Onhan noita joskus luiskahdellut pois paikoiltaan, mutta useimmiten pysyy paikallaan - ulkonäöstään huolimatta. Usein ongelmaksi muodostui jumittuneen apulenkin pois saanti SA3:n "kidasta", ei auttanut laukaisu - joskus "irtolenkkien tönäisy", viimeinen keino napakka isku rautakangella "oikeaan paikkaan", jos ei sekään auttanut, oli edessä ongelmia...
27.03.2010 01:01 [Tunnus poistettu]: Tää on kyllä Willison-kytkin, eikä sen 3:s variantti SA3, lukekaas mitä lukee kytkimessä!
27.03.2010 01:24 Tuukka Ryyppö: Mä pistän tämän kanssa kyllä nyt vähän hanttiin ja sanon että Santerin väite on puutaheinää. Suuri ja mahtava Internet tuntuisi olevan sitä mieltä (eli samaa mieltä kuin sinä), että SA-3 on Willisonin alatyyppi. Tämän logiikan mukaan SA3 /on/ Willison-kytkin.
27.03.2010 01:38 Topi Lajunen: Neljä matkustajavaunua on vielä melko kevyttä tavaraa tuolle apulenkille. Samalla oranssilla mokkulalla vedellään tavarajunia, joiden kokonaispaino tonneissa on nelinumeroinen.
27.03.2010 01:47 Topi Lajunen: Ja vielä vähän konkreettisempi vertaus. Apulenkin suurin sallittu käytettävä vetovoima on 350 kN. Tämä vastaa sitä, että apulenkistä laitettaisiin roikkumaan 35 tonnia, eli vaikkapa täydessä lastissa oleva sora-auto. Tai pari-kolme bussia.
27.03.2010 01:55 Mika T. Polamo: Eiku 36 tonnia. (Tuliko saivarteluenkka?)
27.03.2010 02:46 Topi Lajunen: Ehkä tuli, vaikka et puuttunutkaan siihen, ettei laskelmani sisältänyt tietoa mittauspaikasta. (Kuun pinnalla voisi roikottaa toistakymmentä bussia.) :)
27.03.2010 08:28 [Tunnus poistettu]: SA3:ssa on Stalinin korva mutta kenenkähän korva on tuossa Willosonissa? Willisonin?
27.03.2010 13:32 Pekka Soininen: Ei tuntunutkaan mitenkään vaikealta ajatella, että lujuus jatkuvalla, tasaisella kuormalla olisi mikään ongelma. Mutta että rakenne ei murru, kun juna aina jonkin verran tempoilee, se on ihmeellistä. Vanhan ajan koukku on helpompi ymmärtää. Eihän yksin vierimisvastus kiskoilla kummoinen ole.
27.03.2010 19:54 [Tunnus poistettu]: Hmm, ketä oli joku Etelävaltioitten merkittävä johtaja? Nimetään se sellasen mukaan, kun WILLISON oli konfederaatiossa käytössä ;)
28.03.2010 02:00 [Tunnus poistettu]: Oliko? En minä ainakaan muista ketä-nimistä Etelävaltioiden johtajaa?
28.03.2010 17:26 Olli Aalto: http://vaunut.org/kuva/1706 siinä vielä kytkentä SA3:n ja ruuvikytkimen koukun välillä. Siinä mielessä hieman ärsyttävä kapine, kun aiheuttaa nykimistä vaunuissa koska väliä ei voi kiristää vaan on aina jonkin verran löysä. Välttää voi jos viitsii, kun ei lähde aivan hanat kaakossa liikkeelle ja sitten jarrutettaessa "kokoaa" junan esim. sähköjarrulla, jolloin löysätkin välit puristuvat kasaan. Sen jälkeen sitten tasaisen voimistuvaa jarrutusta itsetoimijarrulla. Joku kuljettaja arvosteli tätä viritystä nimellä romurauta.
28.03.2010 18:01 Topi Lajunen: Välin puristamisen lisäksi voi tehdä myös toisin päin, eli roikottaa veturia jarruttomana, ja jarruttaa vain vaunuilla. Tyylejä on kuskista ja kalustosta riippuen monia.
28.03.2010 21:43 Markku Blomgren: Käyttääkös junajarru (itsetoimi- vai suoratoimi...öö) myös veturin jarruja jarrutukseen vai voiko ne 'polkaista' irti? Höyryvetureissa oli, tai ainakin kanassa oli poljin jolla sai veturin jarrut irti erikseen mutta vaunu(t) jatkoi jarruttamista.
28.03.2010 23:34 Jorma Toivonen: Itsetoimijarrun (veturi + juna) voi vetureissa "polkea" irti, suoratoimijarrulla jarrutetaan vain veturia - irroitusventtiili ei (yleensä) poista tätä jarrutusta. Irroitusventtiilin toimintaa hoidellaan polkimella, Sr1-protoissa ehdotuksena taisi olla käsikäyttöinen irrotus - mutta taidettiin muuttaa "normaaliksi" jo ennen koe-ajoja ? (Olikohan alkupään yksilöissä jäänteenä "nimetön kytkin" "alarivissä" - enpä muista enää).
28.03.2010 23:58 Topi Lajunen: Sr2:ssa "käsi-irrotin" sitten toteutuikin. Oikeaa peukaloa koukistamalla painuu itsetoimijarrun kahvassa oleva painike pohjaan, ja irrottaa itsetoimijarrun aiheuttaman sähkö- tai paineilmajarrutuksen veturissa (kumpi nyt tilanteesta riippuen onkaan päällä tai tulossa päälle). Jorman viestissä jäi mietityttämään tuo "yleensä", onko jossain kalustossa irrotuspoljin (tai vastaava) irrottanut suoratoimijarrutuksenkin?
29.03.2010 00:23 Jorma Toivonen: Eipä ole kokemusta "tästä uudesta" kalustosta - näin saatoin arvellakin, mutten uskaltanut julkituoda asiaa... Alkupään Vv15-sarjassa muistaakseni oli "mekaaninen" irrotuspoljin, jolla pystyi poistamaan suoratoimijarrun - tosin "ratilla" sen sai paljon nopeammin pois. Muistaakseni "alkupään" Hr12-sarjassa oli myös mekaaninen poljin - tässäkin sai jarrusylinterin paineet, toisellakin keinolla, (todella) nopeasti poistumaan ulkoilmaan. "Höyrymiehet" voivat varmaan selventää "omissa koneissaan" suoratoimijarrun toimintaa - suoratoimijarruahan ei monessa sarjassa edes tainnut olla? Korjata saa vapaasti vanhojen aivojen muisteloita - en jaksa (=viitsi) enää tässä vaiheessa alkaa tarkastella "putkistojen kulkua".
29.03.2010 09:38 : Höyryissä irrotuspoljin on mekaaninen ja putkitettu suoraan jarrusylinterin putkeen, joten kyllä se irroittaa myös suoratoimijarrutuksen. Suoratoimijarruja löytyy Hr1, Tr1 ja Vr3 sarjoista. Jälkiasennettuja on muissakin sarjoissa (Muistaakseni ainakin Pm Vr1). Korjauksia otetaan täälläkin vastaan...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!