12.03.2010 / Europoort Rotterdam, Alankomaat
12.03.2010 Veturi 3 oli letkan ensimmäisenä.
Kommentit
| 28.03.2010 10:47 | [Tunnus poistettu]: | Ihme mytty. En parempaakaan adjektiivihtavaa sanaa keksinyt. | |
| 28.03.2010 16:25 | Eljas Pölhö: | Kannattaa katsoa kunnioittaen, sillä kuvassa on yksi veturiteollisuuden parhaista tuotteista kautta aikojen. Tätä 50-luvun versiota oli yksistään Englannin rautateillä yli 1000kpl ja päälle viellä teollisuuslaitoksille ja vientiin valmistetut. Hollannissa näitä oli 125kpl (ja 10 edellistä malliversiota). | |
| 28.03.2010 17:40 | Tunnus poistettu: | Paras vai kaupallisesti menestynyt? Kun en mitään tiedä, en voi kuin kysyä, mikä siinä on hyvää? Teho, kestävyys vai mikä? | |
| 28.03.2010 18:27 | Jarno Piltti: | Hytti on jokseenkin höyryveturihenkinen. | |
| 28.03.2010 18:51 | Jarno Piltti: | Mutta mutta, tämähän on Tuomas Veturissa esiintyvä pahisdiesel! | |
| 28.03.2010 19:01 | Tuukka Ryyppö: | Tämä kone on päätynyt RRF:lle Alankomaiden kansalliselta junayhtiöltä NS:ltä. Sen on mahdollisesti omistanut välillä joku muu firma. NS:llä on ollut tästä BR:n Class 11 -veturista johdetusta veturista kolme versiota: sarjat 500, 600 ja 700. 500 oli puhdas vaihtotyöveturi, josta puuttui täysin pääsäiliöjohto. 600 sisälsi pääsäiliöjohdon, mahdollistaen kevyiden tavarajunien vetämisen linjalla. 700-sarja tuotiin Englannista moottorittomana ja NS asensi niihin lättymaalaiset moottorit. Näitä vetureita valmistettiin NS:lle vuodesta 1950 lähtien. BR:n Class 11:a, johon ne perustuvat, valmistettiin 1945-1952. Class 11 puolestaan pohjaa vahvasti BR:n Class D3/7:ään, jota valmistettiin 1939-1942. Pitkät ovat siis juuret kapineella, eikä ihmekään jos höyryveturin ulkonäköä löytyy. | |
| 28.03.2010 19:02 | Tuukka Ryyppö: | Viimeksi kun vorkissa oli kuva Class 11 -tyyppisestä veturista, se sai arvonimen maailman rumin veturi :) | |
| 28.03.2010 19:05 | Tuukka Ryyppö: | Vielä tähän mukaan wikipediaa teille luettavaksi: http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Class_500 , http://nl.wikipedia.org/wiki/NS_500 , http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_11 , http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_D3/7 . | |
| 28.03.2010 19:32 | Eljas Pölhö: | Lisäyksenä Tuukan listaan vielä se tärkein versio, 08. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_08 | |
| 28.03.2010 19:37 | Eljas Pölhö: | Tämä oli siis paras kaikille osapuolille, tehtaalle myyntimenestys ja käyttäjälle erittäin luotettava työjuhta. Ei se ollut moottoriteholtaan kovin kummoinen, 350 heppaa noin pääsääntöisesti, mutta vetokyky oli hyvä. Paino oli luokkaa 50 tonnia, eli 10 tonnia enemmän kuin samantehoisessa Vv13:ssa. Edit. Tämä on ollut myös erittäin pitkäikäinen malli, simppeli kovaan työhön tehty rakenne. (Käyttäjä muokannut 28.03.10 19:40) |
|
| 28.03.2010 21:36 | Markku Blomgren: | Oliko noissa sama voimansiirto kuin BR Class 08:ssa, eli diesel-sähköinen? Selittäneen osan veturin koosta? Tätä vanhemmat/pienemmät brittijärjestelyveturit olivat pääsääntöisesti mekaanisella voimansiirrolla. | |
| 28.03.2010 22:04 | Eljas Pölhö: | Kaikissa Hollannin versioissa (500/600/700-sarja) oli sähköinen voimansiirto. Näitä on muuten ollut myös Tanskassa ja Ruotsissa. | |
| 28.03.2010 23:45 | Jorma Toivonen: | "Puskinlyhdyt" nostettu myös aika korkealle... Mikäli huonon eng.kielen taidolla ymmärsin, tässä olisi kaksi ratamoottoria (ehkä ensim.- ja kolmas-akseli ???) Tuossa Tuukan D3/7-linkissä vain yksi ratamoottori (?), veturissa myös sokko-akseli, josta voima välittyy "erikoisen näköisen" kiertokanki-systeemin välityksellä edelleen - siinähän nuo kytkintangot paremmin ymmärtää, mutta kaipa ne ovat tarpeelliset tässäkin voimien siirrossa kahdesta (?) suunnasta keskimmäiselle akselille. Mahtanee olla melkoinen "vemputin" tämäkin (vrt Vv13), eipähän suurin nopeuskaan kovin korkea ole. | |
| 29.03.2010 05:23 | Markku Blomgren: | Juu ei, 15mph eli n. 24 km/h, taitaa jopa Move 51:nenkin ohittaa? Kuitenkin noita ajettiin siirtoina, mahtanut olla mielenkiintoinen homma. Mainitaan vielä, että nopeampaa siirtoa (hinaus siis) varten kytkintangot piti irroittaa ja sijoittaa käyntisilloille, muuten saattoi olla vaara, että syntyi kytkintankospagettia... :) | |
| 20.12.2022 23:19 | Juhani Pirttilahti: | Veturin englantilainen lempinimi kuuluu "Gronk". Etymologia vahvistaa lempinimeä: siihen liittyy sekä äänimaailma käynnistettäessä että tehokkuus pieneen kokoon nähden. |