??.??.1967 / Kouvola

??.??.1967 Nostos & algos - tunnelmiontia höyrysavujen seassa. Ehkä sunnuntaiehtoopäivänä Kouvolan varikolla joskus 1967-69. Kuvassa lämpimänä neljä "Kanaa": Vr1 663, 668, xxx, xxx, joku Jungin "Risto" Tr1 (numerosta ei saa selvää), "Paikku" Pr1 762 ja koivujen alla näkyy vielä Kanan pyrstö; jälkimmäiset ehkä kylmiä. - Kuvausvuodessa vähän väljyyttä, mutta tuon Riston ja Paikun mukaan suurinpiirtein noin.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kouvola (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 07.04.2010 21:18
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

07.04.2010 22:20 Perttu Karttunen: Oijoijoi! Onpas mahtava kuva kerrassaan!
08.04.2010 17:45 Tunnus poistettu: Antrasiitti haisee tänne asti, vaan voipa joukkoon yrittää vieno puunsavukin. Puuta käytettiin tiettävästi varsin yleisesti tulen sytyttämisessä vaikka ei halkovoimalla olisi ajettukaan.
11.04.2010 22:53 Tapio Muurinen: Vienoa koivuklapin tuoksua voisi aistia, jos noista jotain ylöslämmitettäisiin esim. kattilanpesun jälkeen. Yleisesti Kouvolassa ajettiin noihin aikoihin hiilellä. Tenderin perällä oli aina klapipino, ja hytissä kirves, jolla veistää lastuja pilkkoa pieniä syttöjä tarvittaessa. Kanat ovat todennäköisesti vain lyhyellä tauolla viikonloppuna, jolloin kaikkia päivystäjiä ei tarvittu. Mopassa palaa siementuli, jota tallipäivystäjä käy välillä valvomassa ja lisäämässä muutaman lapiollisen, ettei pääse sammumaan. Paine on pudonnut muutaman baarin alle työpaineen, josta se on vajaan tunnin sisällä nostettavissa, kun lähdetään yöksi ratapihalle. Ristollakin luultavasti sama tilanne.
12.04.2010 00:48 Jorma Toivonen: Pienenhkö tarkennus tuohon Tapion tekstiin, "suuremmilla" varikoilla esim. Kouvola, Tampere, Pasila tallipäivystäjä oli suuri herra, istui lasikopissaan ja lakki kourassa sai mennä luukun taakse ilmoittautumaan työvurolleen - ei liikahtanut työvuoronsa aikana paikaltaan. Seuraavaksi, täysin eri rakennuksessa, hoitelivat huoltokuljettajat vetureiden siirtelyt ja "koneiden jakelut" lähteville miehille, huoltolämmittäjää harvoin sattui näkemään, hän se kiipeili vetureiden päällä ja huolehti "seisonta-lämmityksestä". Toki pienillä varikoilla tehtäviä yhdisteltiin...
12.04.2010 09:21 Tapio Muurinen: Oho! Lakki kourassa pyydän nöyrästi anteeksi kaikilta tallipäivystäjiltä :-). Vanhaksipa piti elää, että vääräuskoisuus selvisi. Hierarkia oli tosiaan järkkymätön. Huoltokuljettajista enemmänkin olen kuullut, mutta vähemmän huoltolämmittäjistä. Isoilla varikoilla, missä saattoi olla kymmeniä vetureita, välissä liikkui tummia hahmoja; joskus kuului tulipesän luukkujen kolahduksia ja hiililapion kahahduksia, kun pesän nurkkaan lensi pari-kolme lapiollista. Kohta savu hetkeksi tummeni, muuttuen sinertävän kautta vienon vaaleaksi. - Henget siellä olivat liikkeellä!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!