??.07.1973 / Kiuruvesi, välillä Kiuruvesi–Pyhäsalmi

??.07.1973 "Vasten auringon siltaa, säteet myöhäiseen iltaan..." - Ylivieskan järjestelijä T6306 Iisalmesta on matkalla kohti Pyväsalmea. Kiuruvesi jäi taakse pari kilometriä sitten. Sieltä otettiin vaunuja mukaan. Seuraavaksi samanlaisia liikkeitä Pyhäsalmessa, jossa kohdataan iltalättä H595. Ylivieskassa ollaan vähän jälkeen puolenyön. Siellä veturi, Tr1 1039, ja miehet levolle.

Kuvan tiedot
Välillä: Kiuruvesi–Pyhäsalmi Kuvauspaikka: Kiuruvesi
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 19.04.2010 23:47
Junatyyppi
T: 6306
Muu tunniste
Rautatieinfra: Opastin
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

20.04.2010 00:53 Mika Hakala: Kumma on tämä uus-nykyajan vanha kansa, heillä tuskinpa taisi olla koulutus ongelmana. Mutta kun viisaudet kääntyvät aina muodin mukaan, milloin Mette Maaritti pukeutunut lyhyt hameiseen tai brittein vastaava pitempään...
Pystyykö Suomi olemaan enään itsellään, kun maata hallitsee korkeasti koulutetut, mutta näköjänsä sitä tarvinneet tollot, jonka mielestä herkästi syttyvä, tai muuten hapettuva joutaa kuljettaa erillään, oli vaunu sitten puuta tai ei.
20.04.2010 10:23 Artturi Lähdetie: Oivoi mitkä värit! Tekee taas mieli heittää digikamerat nurkkaan ja ladata rulla Kodachromea Nikon FE:hen.
20.04.2010 10:39 Tapio Muurinen: Ei mikään huono ajatus. - Minäkin käyn vielä välillä ulkoiluttelemassa jotain neljästä Canonistani. - Tämä on kuvattu Minoltalla, mutta siitä meni valotusmittari, eikä kannata korjata.
20.04.2010 10:53 Kimmo Pyrhönen: Tämä kuvaa hyvin veturin arkista taivalta. Mentävä on, oli yö tai päivä, vastamäki tai myötäle. Valo leikkii tässä hyvin ja korostaa oivallisesti mm. niittitenderin muotoja.
20.04.2010 10:58 Kurt Ristniemi: Minkähänmittaisella objektiivilla kuva lie kuvattu? Meinaan kun ylikäytävän kohdalla rata näkyy tekevän aikamoisen ylös-alas -notkahuksen. - No oli objektiivi mikä hyvänsä, niin muuta rataa korkemalla ylikäytävn kohta joka tapauksessa on. Mitähän varten?
20.04.2010 11:41 Tapio Muurinen: Luulen, että oli 100 mm:n Rokkor. Muut lasit, 35 mm ja 350 mm, eivät oikein passaa. Tosin tätäkin kuvaa olen vähän rajaillut ja korjaillut. - Noista koholla olevista ylikäytävistä; nehän olivat hyvin yleisiä heikosti pohjustetuilla maanteillä. Kun tiet olivat aurattuja, niin routa pääsi painumaan syvemmälle, kun muualla ympristössä. Sitten vähitellen koko tie nousi ja rata sen mukana. Samaa tapahtuu vieläkin. Hyyryläinen käy sitten koneella nostelemassa ylikäytävän molemmin puolin. Lätällä kun ajoi vauhdikkaasti, n. 90-100 km/h, niin ylikäytävän kohdalla kivasti "hypäteli"
20.04.2010 13:11 Seppo Romana: Mieletön tunnelma! Minkä verran junalla on tässä vauhtia? Olet saanut ilta-auringosta huolimatta hyvän syväterävyyden ja silti liikkeen pysäytetyksi.
20.04.2010 13:38 Tapio Muurinen: Arvelisin ettei enempää kuin 40 km/h. Kiuruveden asemalta on pitkää nousua n. 1,5 km. Tässä ollaan jo jonkun matkaa seuraavassa myötäleessä; reilut 2 km on tultu lähdöstä.
20.04.2010 15:44 Joni Lahti: Voihan myrkky näitä Tapion kuvia! Mikä lienee taika, mutta tässäkin tunnelma on käsin kosketeltavissa! Risto parka vetää taakkaansa Ylä-Savon mäkisistä maisemista kohti Pohjanmaan lakeuksia. Ja horsma kukkii .... (onko muuten horsmaa?) Voisi olla heinäkuun puoliväli? Pisteitä kuvalle 10 +++!
20.04.2010 16:48 Tunnus poistettu: Noissa kuvissa on melko tärkeä se pointti, että kuvat on otettu filmille. Silloin kun käytettäviä ruutuja oli rajallisesti, piti vähän suunnitella eikä roiskia vain sinnepäin. Kuitenkin hyvä kuva vaatii taitoa kuvaajalta. Ei se synny itsestään.
20.04.2010 19:20 Harri Haavisto: Hieno kuva ja hieno tunnelma jota valittu "ääniraita" loistavasti tukee. Rupesi nimittäin muistissa soimaan Katri Helenan tulkinta tuosta kommentin alussa mainitusta kipaleesta. Se ei tosin ole ihan kuvan oton aikainen, mutta riittävän lähelle kuitenkin.
21.04.2010 09:02 [Tunnus poistettu]: Tuossa radassa oli aikaisemmin kaikenlaista hyppyriä kuten ylikäytävän kohdalla näkyy. Maaperä on routivaa savikkoa ja talvi nosteli ylikäytävien kohdat koholle kuten Tapio totesikin.Ehkä ratapohjakin antoi raskaan liikenteen alla hieman periksi ja vanhat K60 kiskot elivät omaa elämäänsä. Iisalmi-Pyhäsalmi väli koskotettiin joskus 60-luvun puolivälissä kai Helsinki-Riihimäki väliltä tuoduilla K60 kiskoilla.Tuolla välillä sn oli 100,siis Ilm-Phä. Horsma aloittaa kuvassa kukintaansa. Noilla seuduilla oli muutamassa paikoin radan varren horsmissa valkoiset kukat, liekö yleistä? Ilta-aurinko kultaa hienosti Ristoa ja junaa.
21.04.2010 11:37 Tapio Muurinen: Majapaikkamme oli tästä noin puoli kilometriä junan tulosuuntaan, aivan radan varressa. Tilan nimi oli "Savikko". - Horsmahan siinä heloittaa ilta-auringossa. Kasvitieteen approbaturin "tukevalla" pohjalla voin sanoa, että on niitä albiino-horsmia, vaikka ei ole omalle kohdalle sattunut.
21.04.2010 14:11 Joni Lahti: Maitohorsma ( Epilobium angustifolium) –kuulostaa rentun ruusukin fiiniltä latinaksi - on raivaajalaji ja kukkii oikeastaan koko kesän. Se valtasi ennen hakkuuaukiot sekä teiden ja ratojen varret hyvin tehokkaasti. Nyt kun katsoo junan tai auton ikkunoista ainakin Etelä-Suomessa Oulun alapuolella, tilalle on tullut lupiini (Lupinus polyphyllus), joka lienee karkulaiskasvi. Mielestäni se ei sovi yhtä hienosti ratojen koristeeksi kuin vanha kunnon horsma. – Väliä Iisalmi-Ylivieska tuli kuljetuksi lättähatulla nuoruudessa. Juna pysähteli maitolaitureillakin ja tonkkia otettiin kyytiin. Meno oli toista.
21.04.2010 14:45 Timo Svärd: Eihän tässä osaa sanoa mitään, kerrassaan upea.
22.04.2010 06:22 Tunnus poistettu: Horsmasta tunnetaan erilaisia värimuunnoksia ja voi se olla aito albiinokin. Horsma leviää siementen lisäksi hyvin voimakkaasti juuriversojen avulla ja niin ollen kokonainen alue valkoista horsmaa voikin olla yhtä ja samaa kasvia.
22.04.2010 07:03 Risto Itkonen: Riston tenderi on niitattu, joten se on ilmeisesti vanhempia Ristoja olisikohan ellei peräti numero 1033, jonka näin samana vuonna usein Pieksämäellä. Pieksämäellä oli tuolloin vielä lämpimänä ajossa useita Ristoja.
22.04.2010 08:04 [Tunnus poistettu]: Niitä valkeita horsmia oli siellätäällä puska tai pieni alue. On ehkä levinneet siemenestä ja alue on ollut sitten samaa kasvia. Iisalmea lähimmät olivat Koljonvirran sillan luona olevassa kaarteessa sisäkurvin puolella, siis Iisalmen puoleisella rannalla. Junatkin on saattaneet levittää siemeniä mukanaan, viimeiset länteen päin näin Lavapuron luona.
Noissa Ristoissa tenderit olivat konepajassa vaihtuneet ristiin, joku niittitenderi irroitettiin teurastukseen menevästä veturista Iisalmessa kun niitä lähti Ohenmäestä.Onhan Riston tendereitä ollut UkkoPekassakin ja varmaan päinvastoin.
22.04.2010 19:22 Tunnus poistettu: Vaikka tämä nyt taas menee ihan sivuun aiheesta, pitää jatkaa tätä botaniikkaa: Kaikkien niiden kulkureittien varrella joissa mm viljaa jne on kuljetettu, on maastoon levinnyt monien vieraiden kasvien siemeniä ja se on rikastuttanut maisemaa tai vihastuttanut toisia. Erityisen merkittäviä ovat satamat, mutta myös radanvarret, varsinkin sellaiset vanhat, jotka oli aikoinaan soralle perustettuja.
22.04.2010 20:53 Tapio Muurinen: Jatketaan vain sivuaiheesta; nimenomaan vieraslajien levittäjinä rautatiet olivat hyvinkin tärkeitä. Silloin, kun oltiin osa laajaa Venäjänmaata, tänne tuli paljon itäisiä lajeja epäpuhtaan viljan joukossa, sellaistahan se vilja silloin oli - satamat, varuskunnat ja radanvarret kukoistivat uusista tulokkaista.
22.04.2010 21:06 [Tunnus poistettu]: Kerronpa nyt Tapsan iloksi: Käytiin toissa kesänä Haminassa opastetulla kierroksella Bastionin ympäristössä. Opas kertoi valleilta löytyvän sellaisia kasveja joita ei muualla Suomessa tavata, Venäjän aroilla kylläkin. Sieltä on aikanaan tuotu heiniä kasakoitten hevosille ja muistot reilun sadan vuoden takaa elävät yhä Haminan valleilla.
24.04.2010 00:40 Tapio Muurinen: Antsa lähetti palautetta, että hänen aikanaan Ylivieskan suuntaan ajettiin parittomilla. Tämä iltajärjestelijä oli silloin 6317 ja vähän myöhäisempi 6319. Palatessa Iisalmeen oli 4312. Näin tosiaan oli. Minulla on graafinen aikataulu nro 140, voimassa 3.6.1973 alkaen. Siinä tämä lähti Ilm klo 20:00 ja palasi seuraavana päivänä numerolla 4321 klo 18:07. Se koksijuna ajoi lastissa tämän paikan ohi yöllä klo 3 jälkeen numerolla 2052.
19.11.2010 11:30 Kimmo T. Lumirae: Kerrassaan upea ja tunnelmallinen kuva. Voi miltei haistaa viilenevän kesäillan tuoksut, joihin sekoittuu ratapölkkyjen aromi ja aivan kohta kivihiilisavu. Mutta mieleeni tuli myös, että tällaisesta kuvasta pienoisrautatieharrastajat näkevät märkiä unia; Risto, suursäiliövaunu ja Gb, matala kiskoprofiili ja messinkisyövyte-vihellysmerkki, valaistus etuoikealta lämminsävyisellä hehkulampulla...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!