02.06.1977 / Hyvinkää asema

02.06.1977 "Elämä se on kuin Silk:kiä vaan.." Virkkalasta lähtenyt Lohjan Kalkin -sementtijuna matkalla kohti Suomen rakennustyömaita. Lohjan Kalkista juontuvat säiliövaunujen lk-lisäkirjaimet. Tässä ohitellaan Hyvinkään kääntöpöytää. Veturit ovat junassa oikein päin, jonka seikan heikkonäköisetkin huomaavat johtavan koneen etupäänmerkeistä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 05.05.2010 22:42
Junatyyppi
T:
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.05.2010 23:43 Juha Vuorinen: Sitten taas mennään: Kyllä olisi nättiä jos mentäisiin kopukat edellä, molemmista koneista siis. Vaikka toisaalta, mitäs väliä näillä kehitysmaavetureilla on. Tässäkin olisi selvitty yhdellä oikealla dieselsähköisellä linjaveturilla. T: nimim. Kentänheikennys
06.05.2010 04:25 Markku Blomgren: Kuuluivatko kaikki vaunut samaan sarjaan vai oliko jokin jatkosarja koska osassa vaunuissa on selvästi suuremmat säiliöt? Kulkikohan sementtiä muilta tuotantolaitoksilta kuin tuolta Virkkalasta, esim. Lappeenrannasta? Eipä enään tämäkään kuljetustapa suomessa 'kannata' vaan on siirretty kumipyörille. Sama tosin koskee esim. perinteisempiä maa-aineksia, kuten vaikkapa soraa jota voitaisiin kuljettaa kauempaa junakuormina, mutta koska sitä saa 'halvalla' lähempääkin, niinpä... (Halvemalla siis ehkä kuljetuskustannuksiltaan muttei ympäristövaiktuksiltaan...mutta kuka niitä laskee.)
06.05.2010 07:30 Juha Kutvonen: Lappeenrannasta sementtiä kuljetettiin Soi-vaunuilla: http://vaunut.org/kuva/23101
06.05.2010 08:58 Hannu Haitto: Joskus tuolloin isän työreissuilla mukana ollessani muistan kuinka pari tai kolmivedossa sammutettiin johtoveturin kompura. Saatiin näin työympäristöä hieman hiljaisemmaksi.
Tuosta hiemän eteenpäin on muistaakseni Hyvinkään tulo-opastin, radiolla tarkistettiin / pyydettiin tolpaan väriä jo hyvissä ajoin, näin voitiin laittaa usvaa putkeen kotiin (Riihimäkeä) päin palaillessa.
(Käyttäjä muokannut 06.05.10 09:05)
06.05.2010 09:11 Teemu Sirkiä: Tässähän ollaan jo Hyvinkäällä Hangon radan ratapihalla, eli tulo-opastin on ohitettu jonkin aikaa sitten. Edessä on sen sijaan lähtösuunnan pääopastin kohti päärataa, joten siihen on hyvä saada väriä, ettei tarvitse lähteä tuosta ratapihalta sitten kiihdyttelemään uudelleen pysähdyksen jälkeen. Juna taitaisi olla muuten nykyään museon aidan sisäpuolella.
06.05.2010 11:18 Hannu Haitto: Niinpä taitaa olla. Tuosta hieman eteenpäin on vanhat makasiinit radan varressa, jossa laitapuolen kulkijoilla oli tapana nappaila alkoholin korvikkeita.
06.05.2010 11:27 Topi Lajunen: Aikoinaan tosiaan kompuran vissiin pystyi sammuttamaan moninajossa, kun laturi oli kiinni pääkoneessa. Nykyään laturi on kiinni kompuran koneessa, joten loppuu vähitellen virtanen.
06.05.2010 11:42 Jussi Liimatta: Teemu: Vaikea selittää tuon aidanpaikkaa mutta oletan että yksi raide olisi purettu ja aita on sen päällä joten juna olisi ulkopuolella. Vertailun vuoksi : http://mrgdae.galleria.fi/kuvat/150609_1​40246_22.jpg .
06.05.2010 12:34 Tapio Muurinen: "Silkkejä" olivat myös nämä aikaisemmat http://vaunut.org/kuva/58477?m=1&tag0=11​%7CSilk%7C Myös Kolarin Äkäsjokisuusta kuljetettiin "pöly" Soi-vaunuilla. Kolarin sementtitehtaasta yleisesti puhuttiin, mutta en muista poltettiinko siellä sementtiä, vai jalostettiinko vain jatkokäyttöön.
(Käyttäjä muokannut 06.05.10 12:38)
06.05.2010 14:48 Kimmo Pyrhönen: Komea on juna. Tässä taisi välillä olla vakioveturina myös Dr12/Hr12? Silk-vaunuja oli 2- ja 3-akselisina.
06.05.2010 18:35 Jorma Toivonen: Mikäli kuvassa on Kirkniemen aamujuna (1806 / 1813), niin omalle kohdalle osui aina 2xVv15, myöhemmin 2xDv12 vetovoimaksi - kerran Dr13. v.1978 alkaen ajettiin Kirkniemestä Karjaalle lepäilemään (1806/1827), joskus saattoi päästä Krn:kin takaisin, ellei Karjaalle/-lta ollut vaunuja. Iltapäivisin oli usein kulussa ylimääräinen 1824/1829 ja siinä saattoi olla veturina Vv15, 2xVv15, Hr12, Hr13, myöhemmin 2xDv12.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!