??.07.1964 / Valkeala, Honkala
??.07.1964 Tämän junan kai vielä voisi nimetä "Lentäväksi kalakukoksi". Hiekkaisen radan pölytessä Ukko Pekka ponnistelee myöhässä olevan raskaan pikajunansa kanssa kohta ohitettavan Honkalan seisakkeen kohdalla.
Kommentit
| 27.05.2010 14:59 | Jonne Seppänen: | heinäseipäät ja helmapellit, kyllä se on kesä! | |
| 27.05.2010 19:18 | Jarkko Korhonen: | Entäpä tuo aivan ensimmäinen teräskori. Näyttää että siinä on nuo pyöränaukotkin helmapellitettyjä. Mitä ihmettä? | |
| 27.05.2010 19:54 | Olli Keski-Rahkonen: | Näin oli muutamassa plootussa 60-luvun alkupuoliskolla. Eka vaunu on Fo, täyshelmaplootu vois olla Cit ja kolmantena vissiin Rk tai Eik? | |
| 28.05.2010 00:05 | Tapio Muurinen: | "Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkelj. Siipilöeissä loesti raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko". - Ei tähän mittee ossoo sannoo; kaekki on kohillaa. | |
| 28.05.2010 01:27 | Eljas Pölhö: | Kalakukossa oli Rk aina Eikt tuloon saakka, ja pian taas uudelleen. Ei "koskaan?" Eik. Ravintola- ja kahvilavaunujunat vaunusarjoittain 60-luvulla voi kopsata mun blogista, jos ne kiinnosta http://poelhoe.blogit.fi/ Tuohon täyshelmaplootuun, että eikö Cit kulkenut junissa P31/P32 Helsingin ja Turun sataman välillä? Junissa P75 ja P76 oli CEit (ainakin toisessa rungossa :) vielä 1964). Kv-Kuo-Kv junaparit P75/P72 ja P71/P76 olivat Hr1 1020 ja 1021 heiniä tuolloin, ja vain jomman kumman ollessa kattilanpesussa tai huollossa, oli junissa muu Hr1. Sikäli todella harvinainen kuva kyseiseltä ajalta. Aiemmin mainitussa blogissa on myös mm Esslingenien alkuperäiset taarat ja niistä voi ehkä päätellä missä on ollut helmapellit ja missä ei. | |
| 28.05.2010 01:41 | Eljas Pölhö: | Kuvan toisen vaunun tuuletusikkunoiden järjestys ei kyllä vastaa CEit-vaunua, vaan taitaa se sittenkin olla Cit, koska 1. luokka oli edessä Kouvolasta pohjoiseen. Keltainen viiva tuli vasta myöhemmin helpottamaan tunnistusta. | |
| 28.05.2010 09:04 | Juha Kutvonen: | Tietääkseni täyshelmaisia Essejä oli kaksi: CEit 2653 ja Eit 23010. Kuvan vaunu lienee siis toinen niistä. | |
| 28.05.2010 09:53 | Risto Itkonen: | Olikohan Hr1 vakioveturi P75:ssä vuonna 1964? Minulla on muistikuva, että junaa veti usein myös Hr12 Kuopioon saakka, jossa eteen tuli Hv1-3, koska Kuopiosta eteenpäin oli 32kg/m kiskotus. | |
| 28.05.2010 11:39 | Petri Nummijoki: | Eiköhän Cit ollut alun perin myös täyshelmainen. Esimerkkinä on kuva http://vaunut.org/kuva/32042?m=1&t=2201. Myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/38733?u=832&m=1&paik=helsinki on täyshelmainen vaunu konduktöörivaunun ja ravintolan välissä ja varmaankin Cit, koska sitä on paljon P31/32:ssä käytetty. Onko kyllä erinomaisen mielenkiintoinen kuva P75:sta tämä. | |
| 28.05.2010 13:19 | Petri Nummijoki: | Olisiko Riston muistikuva kuitenkin yöjunasta P71? Tai sitten juhlapyhien ruuhkaliikenteestä P75:n osalta, jolloin P75:ssa on saattanut olla lisävaunujen vuoksi Hr12 vetämässä Hr1:n sijaan. P75 ei nimittäin kulkenut tuohon aikaan Kuopiota pohjoisemmaksi kuin juhlapyhinä ainakaan vanhojen aikataulujen mukaan. Joissain 50-luvun aikatauluissa on tosin merkintä, että P75:sta jatkaisi vaunuja henkilöjunana Kuopiosta pohjoiseen mutta siihen aikaan Hr12-vetureita ei vielä ollut ja Kouvola-Kuopio-välilläkin vetäjänä oli todennäköisesti Hv2 tai Hv3. | |
| 28.05.2010 20:21 | Eljas Pölhö: | Minullakin on kyllä muistikuva, että myös P75/P72 Kv-Kuo-Kv kulki jonkun aikaa Hr12:lla, mutta en yht'äkkiä muista vuotta. Olisikohan ollut keskikesää, jolloin tavaraliikenne oli pienimmillään, oli vuosi sitten mikä tahansa. | |
| 29.05.2010 09:07 | Simo Toikkanen: | Tapio Eonsuun muistiinpanojen mukaan kokohelmapelleillä oli varustettu myös Eit-vaunut 23007 ja 23008. Tätä tukevat myös Eljaksen keräämät taaratiedot. Näistä päättelemällä voisi vetää vielä sen rohkean johtopäätöksen, että helmapeltivaunuja olivat myös CEit 2654 ja Eit 23009. | |
| 25.11.2012 11:11 | Kari Haapakangas: | Onpas ilkeä maakivi pellossa. Varsinainen niittokoneen teränsyöjä :o | |
| 03.05.2014 20:36 | Raimo Harju: | Mahtoiko niittokoneen hampaat noin suurta suupalaa pystyä haukkaamaan. | |
| 04.05.2014 00:26 | Tapio Muurinen: | Tätä kuvaa katsoessa tunteet nousevat pintaan, melkein itku tulee. | |
| 04.05.2014 01:25 | Jorma Toivonen: | Vanhat muistot muistuvat kirkkaina mieleen (heinäseipäistä). Aamulypsyn jälkeen seistiin setämiehen kanssa saran päässä tutkaillen päivän urakkaa, nuorukaisen silmään melkein kyynel kihosi katsellessa niitetyn heinän määrää - tuosta ei taaskaan selvitä kahteen (puoleentoista) mieheen. Eiväthän nuo pinta-alat lopulta kovin suuria olleet pienviljelijän tiluksilla. Mutta "iltalypsyyn" mennessä oli jo useampikin seiväs täyttynyt kuivatusta odottelevasta heinästä - ei ehtinyt perehtymään näköetäisyydellä olleen Riihimäki-Lahti rata-osan liikenteeseen. "Poikamiestaloudessa" ravinnon saannin takasi kahvi, kaupan pulla ja leipä - heinäpellolla nesteytyksen hoiteli meijeriltä paluukuormassa ostettu piimä, jota hieman jatkettiin vedellä (oivallinen janojuoma varmaan nykyäänkin helteellä?) - plänikkä pysyi sopivan viileänä sarka-ojassa. Mutta, mutta, ken ehti kääntämään taaskin vaihteen täysin sivuraiteelle?? | |
| 04.05.2014 09:01 | Hannu Siitari: | Olen matkustanut tässä päivä-Kalakukossa Kouvolasta Mikkeliin juuri kesällä 1964 ja ensimmäistä kertaa teräsvaunussa. Ikää ei minulla silloin paljon ollut, mutta muistan, kuinka vanhempani ihmettelivät, että onko tämä ensimmäisen luokan vaunu. No ei ollut ja tilaakin oli. Laulussa ja elokuvassa Kalakukko on yöjuna. | |
| 04.05.2014 23:11 | Reino Kalliomäki: | Tulee mieleen laulun sanat :"mistä tunnet sa kotimaan..." vaikka taitaa olla laulu lahden eteläpuolelta | |
| 05.05.2014 19:58 | Tapio Muurinen: | Lämmittäjä on lisännyt juuri neljä lapiollista Ukko-Pekan kyltymättömään pesää. Savu värjäytyy hetkeksi mustanpuhuvaksi. Voi vähäksi aikaa istahtaa avoimen ikkunan ääreen vilvoittelemaan ja ihailla kesäistä maalaismaisemaa. Lämmittäjä ja kuvaaja huomaavat toisensa - kädet heilahtavat. | |
| 06.05.2014 01:03 | Jorma Toivonen: | Vai ehtii istahtamaan hetkeksi ja vielä kättään heiluttelemaan... Muistuu mieleeni ensimmäinen tutustumiseni höyryveturin lämmittämiseen täysin vihreänä lämmittäjänä (kolmas mies), tavarajuna Riihimäeltä Kouvolaan (Tr1 1082, 890tn:a) - heittelet muutaman kihvelin silloin tällöin (ei ehtinyt välillä puolta "norttia" imaista - onneksi vuoron mukainen vanhempi kolleega paikkaili saannoksiani). Paluumatkalla (Kv-Ri, Tr1 1051) miehistö laittoi poikasen koetukselle Lahden jälkeen, jonne juna tuolla kerralla jäi ja matkaa jatkettiin pelkällä veturilla - yksin sain hoidella lämmittäjän tehtävät vailla opastusta (jonkin matkaa). Vaikka kuinka viskoin hiiltä Riston ahnaaseen pätsiin, alkoi "viisari" kaatua lämmittäjän päälle - missähän saa...an välissä ehtii tuon imurin käynnistää, "sutarin" aukaista rullatessa, hiiltäkin pitäisi heitellä, rataa ja opasteita tarkkailla... peilaa poju lapiolla mikä kulma "palaa puhki" (sinne hiilet) ja paskat, millä ihmeellä nokisella lapiolla peilailet? | |
| 06.05.2014 13:29 | Tapio Muurinen: | Ilman romantisointia; nuorukaisen oppivuodet olivat kovia, mutta tehokkaita. - Eikö vain kuvassa Jorman kollega "roiku" ikkunassaan käsivarret paljaaksi käärittyinä. | |
| 31.03.2023 15:50 | Tuomas Pätäri: | Tämä mielettömän hieno Honkalaidylli tuli sattumakuvana. Olen nähnyt ruudun ennenkin, mutta nyt täytyi ottaa kynä käteen ja kehua. Kyllä on maaseutu heinäseipäineen kaunis ja tarjoaa hienon miljöön komealle junalle. | |
| 31.03.2023 18:43 | Jarno Piltti: | Heinäseiväs on muuten yllättävän uutta tekniikkaa, wikipedian mukaan yleistyivät koko maahan vasta toisen maailmansodan jälkeen. | |
| 31.03.2023 19:22 | Rainer Silfverberg: | Kuvausvuosi 1964? Näyttää ihan "Höyryveturimatkat 1009:n junalta! | |
| 05.04.2023 17:24 | Jorma Rauhala: | Jos on heinäseiväs uutta maataloustekniikkaa, niin olivat myös maitolaituritkin. Ensimmäiset 1930-luvulla, ensin pelkkinä avoimina lavoina, ja vasta sotien jälkeen 1940-luvulla tehtiin niihin kopitkin sääsuojaksi. Käyttöaika noin 30 vuotta koko instituutiolla. | |
| 06.04.2023 09:10 | Jouni Hytönen: | Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja? | |
| 06.04.2023 09:33 | Teppo Niemi: | Mitenkäs lienee Pienosrautatiekerho ry:n arkisto tai Rautatiemuseon ja Suomen Rautatiehistoriallisen seuran kokoelmat. Jostakin olen aikoinaan kopioinut itselleni tuon ajan kaukojunien vaunujärjestyksen. Siitä tosiaankin löytyy muutama todella mielenkiintoinen vaunukierto, vaikkei niitä ole merkitty ollenkaan niin tarkaan kuin mitä 1990-luvulla oli merkitty. Sen sijaan Helsingin vakinaiset seisontaraiteet tuossa oli merkitty. |
|
| 06.04.2023 12:56 | Petri Nummijoki: | Vajaan 13 vuoden takaiseen keskusteluun Hr12-vetureiden käytöstä Kouvolan ja Kuopion välisissä pikajunissa niin olisiko kesä 1963 ollut se, jolloin Hr12-vetureita käytettiin näissä junissa juhlapyhien ulkopuolellakin? Ainakin on havainto, että 2.8.1963 olisi P75 ja seuraavan yön P72 vedetty Savon radalla veturilla 2201. Kesä 1963 voisi olla siinä mielessä luonteva, että silloin Hr13-vetureita saatiin Savon radan tavarajuniin Hr12-vetureiden tilalle. Ehkä Hr12-vetureita ei uskallettu vapauttaa Kouvolan kierroista heti Hr13-vetureiden saavuttua ja niitä olisi työllistetty jonkin aikaa täyteajona Kouvolan ja Kuopion välillä pikajunissa? | |
| 24.03.2024 17:52 | Teppo Niemi: | Ja kuva on myös yksi osoitus siitä, httä höyryveturit vetivät myös teräskorisia vaunuja sisältäneitä matkustajajunia. Olen ymmärtänyt, että etenkin ulkomaisille harrastajille että myös nuoremmille kotimaisillekin on syntynyt mielikuva, että teräsnoriset vaunut ovat yksittäisiä vaunuja lukuunottamatta poikkeuksia. |
|
| 25.03.2024 13:19 | Petri Nummijoki: | Jos on sellainen käsitys, että teräsvaunu höyryvetoisessa junassa oli poikkeuksellinen tapaus niin se on tietysti väärä kuva: http://www.vaunut.org/kuva/63109, http://www.vaunut.org/kuva/102762, http://www.vaunut.org/kuva/147557. Mutta jos tarkoitetaan, että yksittäisiä teräsvaunuja on esiintynyt höyryjunien vakirungoissa mutta tämmöiset useamman teräsvaunun ryhmät ovat olleet poikkeuksia niin sitten lähestytään jo tulkintaa, mikä poikkeukseksi mielletään. Onko poikkeus sellainen, jota ei ole koskaan esiintynyt vakituisesti missään vai myös sellainen, joka on ollut arkipäivää jossain mutta marginaalia pikajunien kokonaismäärästä? Junassa P11/12 Helsinki-Imatra oli kai muutaman kuukauden teräsvaunuja vakituisesti jo 1961 ja sitten uudestaan 1964 muutaman kuukauden, ennen kuin juna siirtyi heinäkuun lopulla 1964 Hr13-vetoiseksi. Olisiko tämä ainoa 1960-luvun pikajuna, joka ehti olla koko matkaltaan höyryvetoinen teräsvaunuja sisältävän rungon kanssa? Kuvan P75/76 sai kai teräsvaunuja noin kesäaikataulukauden 1964 alusta mutta Helsinki-Kouvola-välillä tämä oli siihen mennessä ollut dieselvetoinen jo muutaman vuoden ja Savon radallakin muuttui dieselvetoiseksi vielä vuoden 1964 kuluessa. Yöjunissa P71/72 ja P81/82 ehti ilmeisesti jonkin aikaa olla teräsvaunuja silloin, kun Kuopio-Kontiomäki ja Pieksämäki-Joensuu menivät vielä höyryveturilla. Mutta onkohan P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna, jossa useampi teräsvaunu + höyryveturi ehti olla arkipäivää useamman vuoden ajan? Siihen teräsvaunuja tuli syksyllä 1961 ja höyryvetureiden käyttö päättyi toukokuussa 1966. Silti tälläkin jaksolla höyryveturia käytettiin 1961 vain Seinäjoen pohjoispuolella, kesästä 1962 lähtien (ainakin useimpina viikonpäivinä) enää Ylivieskan pohjoispuolella ja kesästä 1963 lähtien vain Oulun pohjoispuolella. |
|
| 25.03.2024 13:41 | Rainer Silfverberg: | Jos käsitettä "teräsvaunu" laajennetaan koskemaan SNTL:n teräskorisia matkustajavaunuja niin silloin pitää lisätä Helsinki-Vainikkala -junia aika monen vuoden ajalta. | |
| 25.03.2024 14:52 | Petri Nummijoki: | Helsingin ja Kouvolan välisellä osuudella SNTL:n vaunut kuljettavat junat olivat pääsääntöisesti dieselvetoisia jo kesäaikataulusta 1959 alkaen. Oli siinä joitain poikkeuksia. Kesät 1960, 1961 sekä aikataulukauden 1962-1963 ajan kulkivat SNTL:n vaunut idän suuntaan erillisellä junalla (P9), joka oli höyryvetoinen. Sen jälkeen Helsingin suuntaan tultaessa siirrettiin SNTL:n vaunut P2:sta P10:een, joista jälkimmäinen taisi olla vuoden verran höyryvetoinen SNTL:n vaunujen kanssa ja sen jälkeen vielä pari vuotta sunnuntaisin höyryvetoinen. | |
| 25.03.2024 14:55 | Teppo Niemi: | Ja taitaapi tuo P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna Hv-sarjan veturilla vedetty juna, jossa useampi teräsvaunu, vai löytyykö tuohon kategoriaan muita junia. (Juhani Katajisto yms ovat kuvanneet kyllä Hv-vetoista Parikkala -Savonlinna yöjunaa jonka kokoonpanoon kuului yksi Eit-vaunu. Muiden vaunujen ollessa CEm ja EFi). (Käyttäjä muokannut 25.03.24 15:28) |
|
| 25.03.2024 15:51 | Petri Nummijoki: | P71/72 oli kai Hv2-3-vetoinen Kuopion ja Kontiomäen välillä noin kesäaikataulun 1966 alkuun asti ja ainakin Turistissa mainitaan siinä olleen 1965-1966 teräsvaunuja. Pieksämäen 600-sarjan Hv3-vetureita ei ollut 1966 enää liikenteessä mutta jossain Katajiston kirjassa oli havainto, että Seinäjoen 900-sarjan Hv3-veturi olisi ollut lainassa tuolla suunnalla. Sikäli Hv3-veturikin olisi vielä vuoden 1966 puolella mahdollinen. | |
| 25.03.2024 16:44 | Jouni Halinen: | Tämä näyttää pikkukuvassa ihan ns. koulutaululta, höyry ja silleen. http://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu | |
| 25.03.2024 22:37 | Jorma Toivonen: | Tuliko jossainvaiheessa ehdotus/määräys (?) puu-/teräsvaunujen sijoittelusta omiksi ryhmiksiin junissa? | |
| 25.03.2024 23:36 | Petri Nummijoki: | Olisiko tullut vasta 1970-luvun lopulla silloin sattuneiden useamman vakavan junaonnettomuuden myötä? Esim. tässä vuodelta 1974 olevassa kuvassa on vielä melko sekalainen vaunujärjestys: http://www.vaunut.org/kuva/32911 | |
| 26.03.2024 00:42 | Rainer Silfverberg: | Puuvaunujen käyttö väheni ja loppui sitä mukaa kun teräsvaunuja saatiin niiden tilalle. Puuvaunuja käytettiin 1980-luvulla pikajunissa vain täydennysvaunuina esim viikonloppuisin. Silloin oli tosin yleistä että ne olivat junan päissä, yleensä Helsingistä lähtiessä keulilla ja palatessa hännässä, mutta ei niillä sijoituksella ollut turvallisuuden kanssa tekemistä. Yöjunissa puisia makuuvaunuja saattoi olla junan keskivaiheella, samoin matkatavaravaunuja, mutta viimeiset puumakuuvaunut taisivat kulkea 1980. |