20.05.1988 / Helsinki asema
20.05.1988 Kuvassa on junankaltainen siirtotyömassa joka on alkanut siirtyä kohti Ilmalan varikkoa (vai, onko oikea termi kalustonsiirto, tai mikä se nyt on?) Vaununkaltaista massaa työntää kaksi veturinkaltaista massaa. Kuvan massa saapui Helsinkiin 9.55 ja silloin se oli vielä aivan oikea juna nimeltään Botnia Express . Juna oli EXP 36 Vaasasta Sr1 3061+3092 ja vaunuja oli tasan viisi.
Kommentit
| 18.06.2010 16:07 | Olli Keski-Rahkonen: | Junankaltaisen massan etuosassa kelpasi matkustaa tyylillä joko Cx- tai Cht-vaunussa! Edellämainitussa taisi olla vielä oma toimistohytti sähkökirjoituskoneella ja faksilla varustettuna kiireisimpiä matkustavaisia varten. Matka-aika Vaasasta Helsinkiin taisi olla varsin kilpailukykyinen tähänkin päivään verrattuna? | |
| 18.06.2010 16:22 | Tunnus poistettu: | Että oikein telefaksilaite junassa! Olisipa mielenkiintoista tietää, millä tekniikalla vuonna 1988 saatiin faksit lähtemään junasta. Toisen ja kolmannen polven kännykkäyhteydetkään kun eivät toimi junassa kovin luotettavasti vuonna 2010. | |
| 18.06.2010 16:51 | Tuukka Ryyppö: | Voisiko olla, että faksi on toiminut vain asemilla? | |
| 18.06.2010 18:51 | Jarno Piltti: | Museoitu interkityn toimistohytti olisi aikamoista hiivattia. | |
| 18.06.2010 22:28 | Jouni Hytönen: | Alkuaikojen IC-junissa oli vielä tyyliä! Kaksi ykkösluokan vaunua oli normikäytäntö. Tässä vielä Rtx, Rx-vaunuja tuli konepajalta ulos vasta seuraavana vuonna. | |
| 18.06.2010 22:31 | Jouni Hytönen: | Jaa niin, tämähän on viimeisiä aikojaan EXP. | |
| 18.06.2010 22:37 | Lari Nylund: | Nimi Botnia Express kuvatekstissä tekisi kunniaa tälle oman aikansa kiskokiitäjälle. | |
| 19.06.2010 08:30 | Sauli Vähäkoski: | Aikataulu keväällä 1988 oli: Vaasa 5.40 - Seinäjoki 6.40 - Parkano 7.22 - Tampere 8.02-8.04 - Helsinki 9.55 (ei sunnuntaisin) ja Helsinki 15.00 - Tampere 16.53-16.55 - Parkano 17.38 Seinäjoki 18.20 - Vaasa 19.22 (ei lauantaisin). | |
| 20.06.2010 16:39 | Jarmo Pyytövaara: | Kunniallinen nimi: Botnia Express lisätty kunnialliseen tekstiin. | |
| 21.06.2010 10:19 | Tunnus poistettu: | Puhtaan spekulatiivisena pohdiskeluna, saattoi Cx-vaunun telefaksi toimia NMT-450 - verkon yli. NMT-450 - verkko avattiin pohjoismaissa 1981 ja se kattoi pian koko valtakunnan, mitä GSM - verkko ei tee vieläkään. 450 megahertsin taajuudella signaali kantaa nelinkertaisen matkan samalla lähetysteholla kuin 900 MHz taajuudella. Koska NMT - yhteys oli analoginen, analogisen puhelimen telefaksilaite kytkettiin yksinkertaisesti NMT-puhelimeen ja asetettiin siirtonopeus riittävän alas, esimerkiksi 2400 baudiin. Telefaksilaite on saattanut tarvita jotain lisäelektroniikkaa ajoittain katoavan kantoaallon tarkkailuun jottei jokaisen tunnelin kohdalla faksin lähetystä ole tarvinnut aloittaa uudelleen, vaan lähetys on saattanut jatkua siitä kohtaa, missä kantoaalto on vaimentunut kuulumattomiin. | |
| 21.06.2010 10:28 | Tunnus poistettu: | NMT-450 - verkkoa ei muuten koskaan hävitetty, vaikka NMT-puhelut loppuivatkin. Tänään samoja 1980-luvulla asennettuja tukiasemia käytetään langattomien nettiyhteyksien välittämiseen. Vanhojen analogisten radiolaitteiden jatkeeksi on vain rakennettu soveltuva digitaalitekniikka. On täysin kuluttajatekniikan luomaa harhaa, ettei vanha elektroniikka kelpaa mihinkään! | |
| 21.06.2010 17:31 | Reijo Salminen: | Noissa NMT-450 kolikkoautomaateissa oli sellainen varsin hyödyllinen feature, että niissä oli näkösällä ko. puhelimen numero. Jos/kun kolikot ja muut fyffet oli vähissä, pystyi kuitenkin ilmoittamaan vastapuolelle että soitas numeroon se ja se, ja sitten Bond-malliin vastata tulevaan puheluun. | |
| 29.06.2010 20:18 | Hannu Siitari: | Toukokuussa 1991 kävin kahden työkaverini kanssa tietotekniikan messuilla ja luennoilla Jyväskylässä ja matkat tehtiin tietysti junalla. Menomatkalla varasimme paikat IC-junan ykkösluokkaan, koska työnantaja maksoi ja koska noihin aikoihin ykkösluokassa aamiainen tai välipala sisältyi aina hintaan. Toimistohytin varasimme välille Tampere - Jyväskylä ja sen vuokra oli 100 markkaa. Pomolle piti tietysti lähettää telefaksi, kun sen ensin oli hytin kirjoituskoneella kirjoittanut - ja perille meni. En muista, että sitä olisi erityisesti minkään aseman lähellä yritetty lähettää. Aamun IC-juna lähti Helsingistä klo 6.30 ja tuli Jyväskylään 10.10 muistaakseni. Ma-to junassa oli vain 4 vaunua ja perjantaisin 6. Tampere - Jyväskylä väliä ei ollut vielä sähköistetty. | |
| 29.06.2010 21:26 | Jouni Halinen: | Vaikka olen itse työskennellyt faxsien ja koppareiden (niitä myyden ja huoltaen) kanssa yli 30 vuotta, niin pisti oikein mietityttämään että miten se faxi on liikkuvasta junasta ulos lähtenyt. Kun se on tiedossa että faxi kulki alkutaipaleensa NMT-450 verkossa, joka oli tosiaan analooginen, voidaan ajatella että prosessi oli aika tavalla samanlainen kuin lankapuhelussakin, osan matkaa faxi vain kulki ilmassa. Seuraava teksti on suoraa Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Faxi ” Faksia lähetettäessä lähettäjän kuvanlukija lukee alkuperäisen fyysisen dokumentin ja muuttaa sen digitaaliseksi kuvaksi, modeemi lähettää kuvan sähkösignaaleina puhelinverkkoa pitkin, ja vastaanottajan tulostin toisessa päässä tulostaa näiden signaalien perusteella kaksoiskappaleen alkuperäisestä dokumentista”. Eli faxi kulkee verkossa samalla tavalla sähkösignaaleina kuin normaali puhelukin, jossa ihmisen äänen sähkösignaaliksi muuttaa mikrofoni. Varmaan on kuitenkin tarvittu jonkinlainen ”puskurikortti” faxin ja NMT-450 väliin. (Käyttäjä muokannut 29.06.10 21:27) |
|
| 01.10.2010 11:33 | [Tunnus poistettu]: | Kaikkein vihatuin veturi minulla on ollut ennen ja nyt SR1, se veturi vaan on niin kuvottavan rumasti suunniteltu koriltaan, eikä mikään ihmekkään kun kelaa mistä se on alkujaan. On ne nii uskomattomia. | |
| 01.10.2010 14:06 | Topi Lajunen: | Vanhahkoon Reijon viestiin kommenttina: oli se numero näkyvissä ihan normaaleissa puhelinkioskeissakin. | |
| 19.10.2010 14:57 | Jukka Virtanen: | Ei tuo sr1 hassumman näköinen ole harmaa valkoisenakaan. | |
| 20.10.2010 18:32 | Jouni Halinen: | Kimmolle, ei se nyt aivan kaunokainen ole, mutta niinkuin vastedes kuollut Georg C. Ehrnrooth on sanonut "NL:län valtion ja kaikki siellä olevat kommarit hyväksyn koska ne/he ovat de facto (menikö oikein), mutta kaikki Suomen kommarit ovat Pexxxxxtä". Hänhän oli 1970/80 luvulla myös ainoa (lähes) ihminen joka uskasi vastustaa Urkkia. |