??.04.2004 / Helsinki, Helsinki asema
??.04.2004 Sr1-veturin ajopöytä.
Kommentit
| 04.04.2004 03:08 | Kimmo: | Miten pääsit tonne? | |
| 04.04.2004 08:52 | Risto Hyvärinen: | Varmaan ovesta! | |
| 04.04.2004 09:42 | Nikolas: | Juu, ovi on helpoin tapa päästä tuonne. Saahan sitä ikkunankin kautta tulla... | |
| 04.04.2004 10:40 | Jarkko: | Juu, ovestahan mä tulin ja itse veturimies sanoi että "Haluutkos tulla sisälle?" tyyliin. | |
| 04.04.2004 11:34 | Janne: | Veturiin haluaville tiedoksi, että sinne päästäkseen täytyy olla virallinen veturilupa, jota ei ihan helpolla anneta. | |
| 04.04.2004 11:39 | Jarkko: | Enpä minä ainakaan tarvinnut mitään lupaa. | |
| 04.04.2004 12:58 | Juhana: | Janne, veturissa _matkustamiseen_ täytyy olla se lupa... | |
| 04.04.2004 17:44 | Christian: | Joo, mutta jos kuljettaja itse ehdottaa ja antaa luvan, niin hänen vastuullaanhan se silloin on | |
| 04.04.2004 19:10 | b,: | Niin jos veturi on "parkissa" ja kuski pyytää kyytiin, niin mitäpä luvalla tekee...? | |
| 06.04.2004 19:07 | juippi: | jep. ehkä ovesta on kuitenki helpoin tulla ovesta. riippuu vähän siitä onko vuori kiipeilijä vai veturikuski. heko heko!!!!!!! |
|
| 07.04.2004 00:19 | Risto Hyvärinen: | Sr1:ä ei ole kattoluukkua ja väittäisin, että jos olisi, niin siitä sisään tuleminen aiheuttaisi kaikenlaista muuta harmia. Ovessa muistaakseni on avautuva ikkuna, joten jos ei mitään muuta tekemistä ole, niin voi varmaan kiivetä siitäkin sisään, mutta edelleen väittäisin, että oven avaaminen on helpoin tapa mennä ohjaamoon sisälle. | |
| 07.04.2004 07:51 | Nikolas: | Heh heh :) Jos haluaa paikallaan olevaan veturiin ottamaan pari kuvaa, yksi hyvä paikka on yksinkertaisesti Helsingin rautatieasema. Ei muuta kuin etsit sieltä veturin joka ei vähään aikaan ole liikkumassa siitä mihinkään, ja koputat ovea. (Tai ikkunaa jos luulet mahtuvasi siitä sisään... ;)) 80% todennäköisyydellä sinut päästetään käymään ohjamossa jos siellä on kuski paikalla. |
|
| 08.04.2004 12:21 | ..: | rhyvarin oletko 14 vai 15 vuotias? nää sun kommentit kertoo jotenki , että kyseinen ikä vois olla mahdollista..! vai oletko muuten vaan niin lapsellinen. | |
| 08.04.2004 15:46 | rhyvarin: | Mitä se sulle kuuluu? | |
| 08.04.2004 15:52 | AnttiL: | Nimetön: Kirjoittaisit omalla nimellä etkä nimettömänä. | |
| 06.05.2004 16:21 | Jani: | Mää oon oppimu ajaa veturia 15 vuatiaana eikä kukaa oo ikinä mittää luvista puhunu etkä sää mahu sr1 oviikkunasta sisää ko on nii äluttömä piäni =) | |
| 12.05.2004 20:10 | Antti: | Sr1:ssä ei ole ovessa mitään ikkunaa, toinen sivuikkuna avautuu ja siitä ei mahu sisään eikä ulos. Konehuoneen pyöreistä ikkunoista pääsee hätätilassa ulos rikkomalla sen. Kyllä veturissa saa käydä tutustumassa asemalla mikäli lähtöaika ei ihan minuutin päässä ole, paljon sitä käy varsinkin pienempiä poikia isän kanssa kahtomassa..ja niin pitääkin.! | |
| 12.05.2004 21:42 | Juhana K: | Taitaa monelle isällä olla se lapsi vaan tekosyy päästä veturin ohjaamoon. Pojat on poikia ikään katsomatta :) | |
| 23.06.2004 20:22 | Antti: | Kyllä kohta pääsee ohjaamoon..ja saakin olla ihan kyllästymiseen saakka..elokuussa alkaa kurssi! =) | |
| 23.06.2004 21:08 | Christian: | Onneksi olkoon Antti! :) | |
| 24.06.2004 08:54 | -: | Wau! Onnea! | |
| 21.03.2020 01:04 | Petri P. Pentikäinen: | Hieno homma, että oveen koputukseen suhtaudutaan noin ystävällisesti, ja tietysti päästetään katsomaan. | |
| 13.01.2024 10:28 | Timo Haapanen: | Kuskit tietää, mutta tämä maallikko ei. Mitä tarkoittavat kirjaimet A ja K suunnanvaihtajassa? | |
| 13.01.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki: | Mittarissa 28 kilovolttia? Onko se ajojohdon jännite tosissaan vaiko "Nitshevoo, hutoi bolshevik"-mittaritarkkuus? Eikös tuo ratti ollut alunperin isompaa mallia? Onko Sr1-sarjassa koskawn ollut Hasler & Bern nopeusmittaria? Entä jarrut? Knorr D2b kuljettajaventtiilinä kuten Huru 12:ssa? Nyt olisi lievä kurssitus paikallaan... |
|
| 13.01.2024 13:10 | Timo Salo: | Esa, tai sitten samassa piuhassa on raskas Sr2-juna suorittamassa sähköjarrutusta... :-)http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 (Käyttäjä muokannut 13.01.24 13:49) |
|
| 13.01.2024 14:00 | Topi Lajunen: | Timo, [A]utomaattikäyttö ja [K]äsikäyttö. Automaattikäyttö lisää tehonsäätöelektroniikkaa väliin, esimerkiksi nopeusasettelu poistaa pehmeästi ajomoottorivirrat asetetun nopeuden lähestyessä, ja pehmentää muutoinkin virtojen nousua ja laskua. Käsikäytöllä ohjataan ajomoottorivirtoja suoremmin, virrat reagoivat virransäätöpyörän liikkeisiin rivakammin. Esa, ratti oli juu alun perin isompi. Oli Hasler. On Knorr kuljettajaventtiilinä. |
|
| 13.01.2024 16:12 | Timo Haapanen: | Kiitos Topi kansantajuisesta selityksestä! | |
| 13.01.2024 16:14 | Timo Haapanen: | Iso ratti http://vaunut.org/kuva/73362?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | |
| 13.01.2024 16:15 | Timo Haapanen: | Ja Hasler http://vaunut.org/kuva/455?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | |
| 13.01.2024 19:32 | Petri Nummijoki: | Onko käsisäädöstä todellista hyötyä jossain tilanteessa? Teoriassa kai käsisäädöllä virrat olisi mahdollista nostaa arvoon 1450 A, kun automaattiohjauksella maksimi olisi 1400 A mutta jos ylivirtareleet todellisuudessa sallivat enintään 1200-1300 A http://www.vaunut.org/kuva/162036 niin eroa ei käsisäädön ja automaattiohjauksen välillä liene. Käsisäädöllä kentänheikennys ei kytkeydy, joka voisi hillitä moottoreiden ryntäämistä ympärilyönnin tapahtuessa mutta lieneekö merkittävä asia, kun Sr1:ssä kentänheikennys ei ole muutenkaan portaaton? Se nyt tietysti voi auttaa jotain, jos ympärilyöntitilanteessa vetovoiman säätäminen onnistuu käsikäytöllä nopeammin. | |
| 13.01.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne: | Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa. | |
| 14.01.2024 10:25 | Ari-Pekka Lanne: | Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa. | |
| 14.01.2024 10:51 | Timo Salo: | A-P: Onko jännitteen nousua havaittavissa, jos "kaveri" jarruttaa tehokkaasti sähköllä? Teoriassa pitäisi olla, vallankin jos ajolankaa on pitkälti välissä... (Jarrutus generoi liike-energiasta sähköä verkkoonpäin. Siittä ei ole ainakaan minulla hajuakaan millaisella sähköteholla Sr2 tai Sr3 jarruttaa? Max. megawateissa?) (Käyttäjä muokannut 14.01.24 10:59) |
|
| 14.01.2024 11:17 | Ari-Pekka Lanne: | Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa. | |
| 14.01.2024 11:54 | Timo Salo: | Olen aina kuvitellut, että kuskit jotka ajavat esim. Tampere-Rauma-Tampere väliä isoilla tavarajunilla, niin jarrutukset muodostuu tavaksi samoissa paikoissa ja menetelmillä. Jos vaikka itse odotat valoja Siurossa Nokiallepäin, niin jarruttaako vastaantuleva juna aina samalla tavoin, vai onko se asia kuskin päässä/käsissä? Siinähän olisi hyvä seurata mitä tapahtuu ja omasta jännitemittarista ehkä parhaiten oman hyötyjarrutuksen aikana...Olen pikkuhiljaa alkanut oppia, kuinka iso merkitys tuollaisella hyötyjarrutuksella voi olla. Omassa pompannapissa on mittari mikä kertoo milloin ladataan/ajetaan sähköllä/bensamoottorilla. Kuitenkin esim. kesäaikaan ajosuhde sähkölle on iso. (50-60%) Siitä voisi vetää johtopäätöksen, että kuinka iso energiansäästö saavutettaisiin käyttämällä mahd. usein hyötyjarrutusta. Muuten tehot menevät lämpönä taivaantuuliin kuten Sr1:ssä. | |
| 14.01.2024 12:04 | Ari-Pekka Lanne: | Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut. | |
| 14.01.2024 12:11 | Ari-Pekka Lanne: | Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole. | |
| 14.01.2024 12:22 | Timo Salo: | Pahus, tuota en tullut edes ajatelleeksi... Vetureissa kun ei ole mahdollisuuksia "nastapyöriin". Tuollaisissa "tehonsiirroissa" kitkan pitää olla hyvä! | |
| 14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne: | Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. |