27.08.2010 / Kuopio, välillä Kuopio tavara–Sorsasalo (uusi)
27.08.2010 Liikenne seisoo ja kolme siltaa tekee kunniaa pienen purtilon lipuessa niiden edestä. Autojonossa nykyajan hektisten ihmisten pinna kiristyy muutamien minuuttien liikennekatkon takia. Osa kiroaa veneilijät, kanssa-autoilijat, sillat ja sillanaukaisijat helvettiin. Näille huviveneille siltoja auotaan vain tasatunnein, ei kuitenkaan vilkkaimman aamu/iltaliikenteen aikaan. Ammattiliikenteelle (mm. rahtilaivat, uitot) sillat avataan milloin vain.
Kommentit
| 28.08.2010 14:34 | Perttu Karttunen: | Nuo sillat herätti edesmenneessä seeferissäni aina ihmetystä kun vanhempien kanssa ajettiinyli autolla joskus tuosta, sillan kannesta lähtevä ääni oli sen mielestä varsin erikoinen. | |
| 28.08.2010 14:38 | Olli Aalto: | Ja se ääni lähtee nimenomaan noista avattavista, ei muista. | |
| 28.08.2010 22:07 | Simo Virtanen: | Tokihan ääni on erilainen kuin asfaltilla ajettaessa. Siltojen kohdallahan ajetaan tuolla kuvassa näkyvällä teräs"verkolla". | |
| 29.08.2010 00:08 | Mikko J. Haaranen: | Vaahtosammuttimen kokoisena kakarana tunsin nuo läppäsillat nimella HUU-sillat - juuri tuon erikoisen äänen takia. Myöhemmin opin noista silloista, että sateella sillan kansi on melko liukas ainakin moottoripyörän alla. Muutaman kerran tuli koettua sangen mielenkiintoisia hetkiä, kun suht' lyhytrunkoisen Kawasaki Z650SR:n takarenkaan ote lipesi kannella ja alkoi pyrkimään sivulle! | |
| 29.08.2010 00:16 | Oskari Kvist: | Nämä sillat ovat Länsi-Saksalaisen insinööritoimiston suunnittelemia, ja samoja siltoja käytettiin myös Saimaan kanavalla. Kun näistä "Saksanseisojista" ensin täällä saatiin käyttökokemusta, kannen avauksen mekaniikan suunnitteluvirheitä kerettiin korjata ennen niiden valmistumista Saimaan kanavalle. | |
| 29.08.2010 01:22 | Jimi Lappalainen: | Pari ääninäytettä eräältä hurinasillalta. Se ei ole tällainen avoritilä. En osaa oikein selittää millainen pinta on. Käyn vaikka päivällä ottamassa kuvan. Äänitys sillalta: http://stadilainen.1g.fi/kuvat/%C4%E4net/Silta.mp4/full Äänitys auton kyydistä: http://stadilainen.1g.fi/kuvat/%C4%E4net/Sillan+yli+ajo.mp4/full |
|
| 29.08.2010 11:04 | Tapio Muurinen: | Mitenkäs tuo sähköradan ajojohto - nouseeko se sillan mukana vai oliko langaton väli? Ei ole tullut sillä silmällä katsottua. | |
| 29.08.2010 11:33 | Juhana Konttinen: | Tuosta saanee käsitystä ajojohdon toteutuksesta: http://vaunut.org/kuva/557 ja http://vaunut.org/kuva/4670 (Käyttäjä muokannut 29.08.10 11:35) |
|
| 29.08.2010 13:25 | Pasi Utriainen: | Made in DDR, vm. 1964. Ihan eivät ehdi viisikymppisiä viettää, sillat poistuvat viimeistään 2013, ehkä jo 2012. Siltojen avausautomatiikkaa on toki uusittu, viimeksi noin 10 vuotta sitten. Romukauppiaalle olisi satoja tonneja rautaa näissä, mm. kunkin sillan nostokoneiston päähammasrattaan halkaisija on noin 3 m. | |
| 29.08.2010 15:04 | Simo Virtanen: | Sillanvartijan koppikin lienee saatu kaupantekijäisiksi Itä-Saksasta. Koppalakkinen konepistoolimies vain puuttuu katolta. | |
| 01.09.2010 00:29 | Oskari Kvist: | Lainaan Suomen sisävesiväylät-kirjaa: "Vasta 1960-luvun puolivälissä Kallantie uusittiin ja Päivärantaan rakennettiin tien ajoradoille laivaväylän kohdalle kaksi Länsi-Saksassa suunniteltua rinnakkaista läppäsiltaa. Ensimmäinen silta valmistui vuonna 1966. Scherzer-tyyppisessä sillassa oli aluksi vakavia ongelmia. Esimerkiksi siltaa suljettaessa ulokepää iskeytyi laakereita vastaan niin suurella voimalla, että se ponnahti takaisin ylöspäin jopa puoli metriä. Siltakoneistoon jouduttiin tekemään suuria muutoksia, jotka kestivät useita kuukausia." Eli Made in W. Germany. (Käyttäjä muokannut 01.09.10 00:34) |
|
| 01.09.2010 00:53 | [Tunnus poistettu]: | Tämä Kallansilta-juttu ei nyt aukea mulle mitenkään; olen yrittänyt miettiä ja vääntää ja kääntää mielessäni, notta kuinka noi sillat oikein nousevat? En ymmärrä tästä kuvakulmasta siltojen nousufunktiota ensinkään, sillä noiden väliin jää kuitenkin tästä kuvasta nähtynä tuo sillankaide, joka erottaa motarin kulkusuunnat toisistaan. | |
| 01.09.2010 01:29 | Topi Lajunen: | Ei jää väliin. Kaide nousee mukana. Ks. http://www.tiehallinto.fi/pls/julia/docs/15878.JPG Jos tarkoitat kuvassa näkyvää keltaista kaidetta, niin se on kokonaisuudessaan silta-aukon tällä puolen. | |
| 01.09.2010 07:47 | Oskari Kvist: | Samaa siltatyyppiä (Scherzer) käytettiin myös Saimaan kanavalla sulkujen avattavina siltoina, joskin täältä saadut käyttökokemukset johtivat siihen, että kiirellä viime tingassa Wärtsilä tarjoutui suunnittelemaan käyttökoneiston ja sen mekaniikan niihin kokonaan uudestaan. Se osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, ja ne sillat toimivat edelleen moitteitta. | |
| 01.09.2010 09:25 | Niila Heikkilä: | Mainitaanko siinä kirjassa onko Taipaleen kanavan nostosilta Varkaudessa samaa tyyppiä? Se on valmistunut myös ajanjaksolla jolloin Saimaan syväväyliä uudistettiin nykymuotoonsa. | |
| 01.09.2010 10:21 | [Tunnus poistettu]: | En edelleenkään oikein ymmärrä, että miten tuon sillan yli voi ajaa kaksipyöräisellä? Luulisi renkaiden vajoavan noihin rakoihin, sillä tuskin tuossa sillan kannen päällä mitään pleksiäkään on. Vai onko siinä sitten jonkinlainen tiuhahko teräsristikko? Päättelin tämän siitä, että sillan läpi katsottuna taustan pilvet näyttävät tummemmilta kuin sillan sivuilla olevat pilvet. | |
| 01.09.2010 11:08 | Olli Keski-Rahkonen: | Heh, on siinä tiuha teräsristikko :) Korkkareiden kannat varmasti uppoavat ristikosta läpi, mutta ajoneuvolla siitä pääsee. Vastaavat kansirakenteet ovat aika yleisiä ulkomailla, esim. Yhdysvalloissa. | |
| 01.09.2010 11:19 | Tero Korkeakoski: | Reposaaren maantiesilta on samanlainen, lienee samaa tekniikkaakin kun on samoihin aikoihin valmistunut. Samanlaisen hurinan se pitää kun siitä ajaa ylitse. Varmasti se on suunniteltu painon keventämiseksi, asfaltoitu sillankansi painaa huomattavasti enemmän. EDIT: Korjaan, se on valmistunut jo -56 ja on ollut melko varmatoiminen viime vuosiin asti, tosin huomattavasti vähemmän käytetty. (Käyttäjä muokannut 01.09.10 11:20) |
|
| 01.09.2010 15:36 | Oskari Kvist: | Niila: "Kantatien (70) kohdalle rakennettiin Scherzer-tyyppinen läppäsilta." Eli samaa Länsi-Saksalaista suunnittelua sekin. Siellä tosin ei kohdattu samanlaisia ongelmia mitä Kallansilloilla, rakenne on hieman erilainen, ns. kiikkustuoli. | |
| 01.09.2010 17:00 | Olli Aalto: | Eli asfalttipinta on Taipaleessa. Ajojohdossa on siis erotusjakso sillan kohdalla, ja sillan yllä on jännitteetön elementti virroittimelle jotta sitä ei tarvitse laskea. Suomen pisin erotusjakso, vai löytyykö pidempiä? (Käyttäjä muokannut 01.09.10 17:01) |
|
| 01.09.2010 19:03 | Topi Lajunen: | Tilapäisiä erotusjaksoja on ollut huomattavankin pitkiä, erinäisten työmaiden kohdalla. Pysyvistä tuo lienee pisin. | |
| 01.09.2010 19:55 | Pasi Utriainen: | Mitäs mää nyt horisen...ajatus oli Länsi-Saksassa, mutta sormet kirjoitti DDR ja vuosilukuja on näemmä turha yrittää muistella ulkoa. Niin, maantiesiltojen kansi koostuu pienistä teräsritilöistä, jotka on kiinnitetty pultein noihin ohuimpiin pitkittäispalkkeihin. Pultit löystyvät ja katkeilevat ajan kanssa, jolloin teräs pääsee hakkaamaan terästä. Tämä aiheuttaa nykyään kolinaa/räminää. Savon Sanomien sivuilla on muuten mielenkiintoinen kuvasarja siltojen vaiheista, parissa kuvassa näkyy mm. sillan kupeessa sijainnut Puijonsarven seisake ja vanha varoituslaitos. http://www.savonsanomat.fi/video-kuva/kuvasarjat/kallansiltojen-vaiheita/494170 | |
| 02.09.2010 23:39 | Oskari Kvist: | Korjaan, toimintaperiaate onkin sama kaikissa Scherzer-tyyppisissä läppäsilloissa. Ne toimivat juuri tuolla kiikkustuoli-periaatteella, eli sillan kansi ei ole kiinteässä kiertoakselissa kiinni, vaan se on liikkuvassa kiertoakselissa kiinni. "Tälle siltatyypille on ominaista, että rakenteeseen kuuluu useimmiten vierintäsegmentit, jotka tukeutuvat betonirakenteessa oleviin vierintäratoihin. Siltaa liikutettaessa tapahtuu vierintäliike segmenttien kehää pitkin. Avaamisen yhteydessä silta vetäytyy samalla väylästä poispäin, joten väylän vaatima tila saavutetaan helpommin kuin kiinteäakselisessa läppäsillassa." "Päivärannan läppäsillat suunnitteli Ingenieurbüro (Ins.tsto.) Grassl, ja ne rakensi A. Ahlström Oy Varkaudesta." Lainaus Siltojemme historia-kirjasta. (Käyttäjä muokannut 02.09.10 23:43) |
|
| 12.05.2011 19:42 | Pasi Utriainen: | Vuoden 2011 avaukset alkoivatkin lupaavasti. Maantiesillat nousivat, mutta ratasilta ei, vaikka huollot oli tehty. |