03.07.1987 / Välillä Lieto–Käyrä

03.07.1987 Vanha uskollinen 2203 on päässyt kiellosta huolimatta viemään P109:n postivaunun kera Tampereelle. Huolimatta 11 vaunun taakasta kohta eläkkeelle siirtyvä veturi jaksoi kiskoa aika haipakkaa (96 km/h) tätäkin junaa. Pikkaisen myöhässä ollaan koska kello löi 21.34 kuvanottohetkellä.

Kuvan tiedot
Välillä: Lieto–Käyrä Tasoristeys: Ravikko [Tasoristeyspalvelu]
Kuvaaja: Esko Maasalo
Kuvasarja: Taas Huru-kuvia
Lisätty: 22.09.2010 20:55
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

22.09.2010 22:06 Tero Virta: Huru+Pot+ 3 * Cemt ja sitten Fot jne...
Oliko aikanaan yleistä että Fot oli vakiovaunu Turun yöjunassa?
22.09.2010 22:51 Ari Palin: Onkohan Fot kulkenut tässä junassa Pieksämäelle asti ja siirretty sieltä Kajaanin suuntaan menevään junaan?
22.09.2010 23:53 Markku Blomgren: Mihinkäs aikaan tää lähtikään Turusta, 21.xx? Tai siis Turun Satamasta? Ajettiinkos tämän edellä Rovaniemen makuuvanut omassa junassaan vai kulkivatko ne tämän Joensuulaisen mukana?
23.09.2010 10:07 Jouni Halinen: Olitko Esko tehnyt jonkinmoisen "mittaradan" noiden puhelinpylväiden välille, kellottanut ajan, ja sitten vaaan taulukosta tarkastanut paljonko ao. sekunttimäärä on junan tuntinopeutena.
23.09.2010 10:50 Esko Maasalo: Joo, ihan oikein mietitty! Mittarata oli kalibroituna tasoristeyksen kohdalla olevan tolpan (neljäs vaunu kuvassa) ja kuvan vasemman reunan 'takana' piilossa olevan seuraavan tolpan välille. Mittasin sen 30 m teräsmitalla pariinkin kertaan ja tein sitten taulukon valmiiksi 1 km/h välein ja sitten vain kellolla aika niin nopeus tuli tietoon saman tien. Joskus mittasin pitkän junan etupään ja takapään nopeuden ja sain arvioitua tässä loivassa (oliskohan n. 6 prom) mäessä jopa pienen nopeuden vähenemisen. Eihän se sen monimutkaisempaa ollut; kerran kyllä tuli ajatuksiin asentaa 'infrapunaportit' sopivasti radan varteen ja näin olisi tullut yöllisetkin junat kirjattua (nopeus, kulkusuunta ja pituus). Silloin oli vähän hankalampaa ja kalliimpaa kuin tänä päivänä.
23.09.2010 11:43 Robert Sand: Ja tulevaisuudessa olisi ehkä mahdollista lukea myös RFID-tiedot niin tulisi vielä junan kokoonpano kirjattua.
23.09.2010 13:07 Esko Maasalo: Niinpä kai, jos sellaisia vehkeitä jostain käsiinsä saisi pienellä rahalla. Tässä vanhassa tekniikassa olisi puhuttu muutamista sadoista markoista antureihin ja ne olisi voinut vielä ehkä sijaita oman tontin puolellakin.
23.09.2010 13:29 Tapio Muurinen: Junan lähtöaika Turusta oli 21:10. Tämäkin juna vaihteli "tunnuksiaan" niin, ettei mukana pysynyt eläväerkkikään - jokohan olisi ollut kesällä 1987 P101. Tämä ei lähtenyt tuolloin satamasta, vaan laivamatkustajat tulivat asemalle Helsingin junan kyydissä. Rovaniemen autovaunu ja makuuvaunu tulivat jo pari tuntia aikaisemmin P111:n mukana.
23.09.2010 19:13 Esko Maasalo: Tapio muistaa näitä lonkalta melkein oikein, mutta itse on päästävä muistiinpanojen luo ja todettava että syksyllä (27.9. alkaen) tämä juna oli jo tosiaan P101, lähtöaika Turusta 21:10 ja satamasta niin kuin Tapio tuossa kertoo. Aikaisemman junan numero oli vielä tuohon syyskuun päivään asti P107 ja sen jälkeen P111.
23.09.2010 19:25 Esko Maasalo: Löysin tarkan mitatun matkan tolppien välille, jos jotakin kiinnostaa: 232,2 m eli esim. 100:n nopeudella matkaan menee 8,4 s tai meni, koska tolppia eikä 'mittaakaan' enää ole ollut pitkään aikaan radan varressa.
23.09.2010 23:38 Tapio Muurinen: Minulla on hirveän huono muisti, apuvälineisiin piti turvautua. - Joko tuosta mutkasta oli semafori kaadettu, kun ei silmä oikein erota. Kymmenkunta vuotta aikaisemmin tuli heitettyä pyörälenkkiä tuolta aseman sillan yli Vanhan Tampereentien kautta, ja aina piti tarkistaa mitä semafori näyttää. Ei ollut aikaa jäädä odottelemaan, saati että olisi ottanut kameran mukaan.
24.09.2010 07:02 Esko Maasalo: Kyllähän se semahvoori tuolla puhelintolpan takana on vielä pystyssä. Ristiinnaulittiin vähän ennen kaatamistaan olikohan se vähän ennen sähkön kytkemistä. Siitä tapahtumasta on kuvia ja sitten kun se makasi ratapihan laidalla. Joskus harmitti noitten puhelintolppien olemassaolo kun aina sattuivat kuvissa jotenkin eteen. Sitten tulivat sähkötolpat ja tietysti samalle puolelle ja sellainen avaruuden ja tilantuntu katosi maisemasta. Puhelinpylväät ovat näin jälkikäteen katsottuna aika hauskoja yksilöitä kaikki, sähkötolpat kloonattuja häkkyröitä!
24.09.2010 10:58 Hannu Korpimäki: Todellakin puhelinpylväät olivat yksilöitä: samat langat tolpissa kilometritolkulla, mutta välillä kiinni poikittaisorsissa, välillä suoraan tolpassa. Esimerkkinä tämän kuvan ensimmäinen ja toinen tolppa. Ihmettelin jo silloin ja ihmettelen edelleen: onko olemassa mitään teknistä syytä miksi samojen lankojen kiinnitystä vaihdettiin tolpasta toiseen?
24.09.2010 11:33 Teppo Niemi: Johojen vuorottelu ylikuulumis- yms seikkojen välillä. Eli johtoparin johtimet vorottelevat keskenään ja mikäli kyseessä on vielä ns. keinoyhteysjohto tai kyseessä on kantoaaltojohtimet, niin kaikki neljä johdinta osallistuu vuorotteluun. Lisätietoja löytyy vanhoista puhelinverkkojen rakennusmääräyksistä
24.09.2010 13:19 Kimmo Pyrhönen: Kiitos Teppo, nyt taas humanistikin viisastui. Moiset tyylivaihdokset eivät siis johdu asentajien loputtoman urakan edessä tehdystä pienestä piristyksestä. "Hei jätetään tuosta taas orsi väliin!"
24.09.2010 15:23 Olli Aalto: Samahan on kolmivaihejärjestelmissä. Niissä on myös tällainen. Täysvaihevuorottelussa kaikki kolme vaihetta vaihtavat paikkaansa keskenään, osavaihevuorottelussa vain kaksi.
24.09.2010 17:28 Niila Heikkilä: Talvisin oli lankoihin kertyvä huurre avojohtojen pahin vihollinen. Pitkillä yhteysväleillä ja etenkin kanavointitaajuuksien vuosi vuodelta noustessa alkoi huurteen aiheuttama vaimennus ja läpilyönti tuntua ja huonontaa kuuluvuutta. Oli tavallista että liikkeellä oli esim. resiinalla liikkuva huurteenpoistopartio, joka kalautteli rautakangella pylväisiin ja pudotti langoista huurretta. Riippuen kuinka kauas ajassa mennään taaksepäin, mutta monesti tavallisissakin puhelinyhteyksissä kävi niin että kaukopuhelun kummassakaan päässä ei saanut huonon kuuluvuuden takia sanoista mitään selvää, vaan keskus tuli apuun ja toimi asian välittäjänä.
24.09.2010 20:03 Olli Aalto: Muistuukin tuosta Niilan kommentista mieleen, kuinka aikoinaan ihmiset ollessaan auringonvarmoja siitä että keskus oli kuuntelemassa puheluja, saattoivat he arkaluontoisemman asian ollessa kyseessä tiuskahtaa "keskus pois kuuntelemasta!", vaikka toki keskuksen virkailija toivottavasti yritti vain auttaa.
03.04.2014 17:51 : Ja kuvan tasoristeystä ei olekaan enää olemassa. Poistettiin ilmeisesti 1999-2000 sähköistyksen aikoihin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!