??.10.1975 / Turku, Turku asema
??.10.1975 Joskus olen nimennyt tämän kuvan "Kellon alla" - olkoon edelleen. Lajissaan ensimmäinen CEmt 24001 odottelee iltaa ja matkaa Rovaniemelle. - Vuosi on "noin".
Kommentit
| 05.10.2010 23:09 | Lari Nylund: | Kuvassa näkyy hyvin Turun "puolikorkea" asemalaituri. Milloinkas tuo erikoisuus poistui? Joskus 1990-luvun puolivälissä kenties sähköistyksen saapuessa Turkuun? | |
| 06.10.2010 15:39 | Olli Aalto: | Oi sitä aikaa, kun katto oli kivihiilinoessa, päätyovi oli harmaa ja sinisissäkin pöhisi höyrylämmitys. | |
| 06.10.2010 21:02 | Markku Blomgren: | Tuota, oliko alkupään sinisissä höyrylämmitysmahdollisuus? Ymmärsin, että alusta oma öljylämmitin sekä sähkövastukset samassa 'pannussa'? Puuvaunuissahan oli/on kaiketi suora höyrylämmitys, eli höyry kulkee suoraan pattereissa vai oliko niissäkin lämmönvaihtimet? | |
| 06.10.2010 21:38 | Olli Aalto: | Kyllä näin. 50 kW pientalokattilassa kattilavettä kuumentaa öljypoltin sekä alkupään sinisissä oli myös tämä höyrylämmönvaihdin à la puuvaunut. 1970-luvun lopulla nämä sitten poistettiin Sr1:ien yleistymisen myötä. Tuolloin alkoi 1500V sähkönsyöttölinjojen asennukset vaunumuuntajineen, ja samaan taskuun lämmönvaihtimen tilalle asennettiin kattilavedenkuumennukseen neljä 220V 11 kW:n sähkövastusta, jotka voidaan kytkeä puoliteholle (22 kW) tai kylmemmillä ilmoille täysteholle (44 kw). Sähkö saadaan ensisijaiseksi termostaattien avulla: sähkö pitää kattilaveden sen verran kuumempana, ettei öljypoltin lähde käyntiin (ellei sähkölämmityskytkintä pistetä erikseen poikki esim. Dr16 tapauksessa, 1500V on kytkettävä myös kesäisin vaikkei sitä tarvittaisikaan jos siihen on mahdollisuus. 1500V:llä toimii kuitenkin kaikki vaunun sähkölaitteet jos se vain on kytketty). Eli jos vaunu tuntuu liian viileältä pakkasella, voi öljypoltin pöhähtää käyntiin ja avustaa. Alusta alkaen ei siis vanhemmissa ole sähkölämmitystä ollut. Puuvaunuista: Suora, ei-vesikiertoinen 1500V/220V sähkö- ja höyrypatterilämmitys oli pariovellisissa 94-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22601-22641. Näissä kulki pattereissa suoraan höyryä jota kuristettiin tarpeen mukaan venttiilillä. Kaikki muut puuvaunut olivat höyrylämmönvaihtimella (vastavirtakoje) ja puukattilalla. 1500V sähkö puukattilalla oli myös 94-paikkaisissa Ei 22560-22651 ja 83-paikkaisissa Ei 22293, 22294, 22300-22337 sekä EFi-vaunuissa 22371 - 22381. Viimeksimainituissa oli konnarinosastossa myös erillinen suoranlämmityksen kamina. (Poikkeuksia löytyy, Eikd ja A19 voitiin lämmittää myös öljypolttimilla. Museojunissa on 1500V käyttö kielletty.) Lähde: sinisiä koskevat tekniset käsikirjat, 1500V määräykset ja erinäiset opukset. (Käyttäjä muokannut 06.10.10 21:49) |
|
| 06.10.2010 21:53 | Ari Palin: | Olivatko CEmt-vaunujen päätyovet alun perin harmaat? 1980-luvulla ne olivat muistaakseni kokonaan siniset. Myöhemmin tuli sitten nykyinen kyljen maalausta noudatteleva sinivalkoväritys. | |
| 06.10.2010 22:17 | Olli Aalto: | Niinpä niin, sinisiähän ne olivatkin - joka ei vain mustavalkokuvasta välittynyt :) | |
| 07.10.2010 08:20 | Teppo Niemi: | Olli Aalloltahan tulee lähes täydellinen vastaus Markun kysymykseen. Mutta kun mennään aikaan ennen 1970-luvun puoliväliä, niin puukoristen vaunujen osalta siihen tulee pieniä tarkennuksia... Samoin Fo- (ja F) vaunuihin ei Ollin vastaus päde. | |
| 07.10.2010 11:10 | Tapio Muurinen: | Vaunun oleskelupaikka on vähän erikoinen, mutta tuossa sillä oli tapana huilailla. Sen ohi pääsi tarvittaessa taivuttelemalla vaihteista molemmin puolin, esim. tähän aseman eteen laituriin 1B. Myös huollosta ja varikolta pääsi kiertämällä 1A:lle, mutta tavallisesti vaunurungot tuotiin Vv15:llä painamalla tuolta kauempaa ratapihalta. | |
| 07.10.2010 15:07 | Olli Aalto: | Ääk, ei tainnut ihan noin mennä nuo 94-paikkaiset vesikiertoiset sähkö-Ei:t. Teppo voisikin korjata oikeat numerot... | |
| 07.10.2010 16:48 | Teppo Niemi: | 94-paikkaisissa Ei 22651-22660 (ex 22299, 22304, 22305, 22322, 22322, 22326, 22328, 22329, 22331 ja 22335) olivat siis neste-höyry keskuslämmityksellä (kattila + vastavirtakoje) + suora (ei-vesikiertoinen) 1500V/220V sähkölämmitys, kuten se oli myöskin 83-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22293, 22294, 22300-22337 sekä EFi-vaunuissa 22371 - 22381. ( | |
| 07.10.2010 17:34 | Olli Aalto: | Mielenkiintoista että näissä vesipatterillisissa olikin sähköpatterit vielä erikseen. Oletin sen olleen sinisten vaunujen kaltainen... | |
| 07.10.2010 21:37 | Markku Blomgren: | Nyt mennään jo nippelitietoihin, mutta kun tietäjät ovat 'paikalla': oliko puuvaunuissa kiertovesipumppuja vai jaksoiko vesi kiertää pelkästään lämpöenergian voimin? Mihin tuo lämmönvaihdin oli sijoitettuna, runkoon lattian alle vaiko johonkin kaappiin eteisissä kattilan tapaan? Ja lopuksi, mihin kondesaatit johdettiin, valutettiin penkalle vai pääsikö höyry niin voimallisesti kondensoitumaan noissa vastavirtakojeissa? | |
| 08.10.2010 08:15 | Teppo Niemi: | Johan Markku myrkyn lykkäs. Siihen täsmällisesti vastatessa täytyy mennä numerokohtaiseen tietoon, mutta yleistettynä: Puuvaunujen vesikeskuslämmitys on ´vapaakiertoinen', eli siinä ei ole kiertovesipumppua. Lämmönvaihdin on ollut sijoitettuna lämmityskomeroon, eli samaan kattilahuoneeseen, johon myös Siro-kattila on asennettu. Ja se oli ihan kattilan vieressä. laude valutettiin radalle alas johtavasta putkesta. | |
| 08.10.2010 09:33 | Tunnus poistettu: | Vesikeskuslämmitys toimii hanakasti ilman kiertovesipumppujakin, kunhan verkko on tehty kyllin paksusta putkesta. Tämän voi havaita helposti keskuslämmitteisessä talossa, jos pumpun jälkeen ei ole takaiskuventtiiliä. Patterit lämpiää iloisesti itsekseen.. | |
| 08.10.2010 13:02 | Olli Aalto: | Vapaakierrolla toimii kyllä ihan hyvin tosiaan korkeuserolla ja paksulla putkella. Sinisissä vaunuissakin on vapaakiertoventtiili, mutta puulämmitys on kielletty silloin ylikuumenemisriskin takia. Vapaakiertoinen lämmittää pumppukiertoista hitaammin ja on hyötysuhteeltaan huomattavasti kehnompi (pumppu jäähdyttää tehokkaammin). Ja tämä tietysti polttaa sähköä joo. Taloni lattialämmityksen kiertovesipumppu näyttää monitorillaan parasta aikaa syömäkseen sähkötehoksi 5W sekä samaa lukemaan myös lämpimän käyttövedenkierto ja patteriverkostokin vain 13W. Polttamalla hieman sähköä saadaan silti säästettyä roimasti energiaa. Höyrylämmityksellisen vaunun lämpötilaa oli mahdollista säätää säätämällä höyryn virtausta. (Käyttäjä muokannut 08.10.10 13:03) |
|
| 09.10.2010 00:02 | Kimmo T. Lumirae: | Muistelen kuulleeni sinisten vaunujen kohdalta, että ensisijainen lämmitysmuoto oli sähkö/öljy, mutta järjestelmän vikaantuessa lämmitys toimi myös ilman (akku)sähköä käyttämällä halkolämmitystä ja nesteen vapaakiertoa. Ja oliko vielä niin, että halkolämmitys oli vain makuuvaunuissa; päivävaunuissa ihmisiä voi aina pyytää siirtymään toiseen, lämpimään vaunuun, mutta makuuvaunuissa tästä voi aiheutua helposti mellakka... | |
| 09.10.2010 00:02 | Kimmo T. Lumirae: | Muistelen kuulleeni sinisten vaunujen kohdalta, että ensisijainen lämmitysmuoto oli sähkö/öljy, mutta järjestelmän vikaantuessa lämmitys toimi myös ilman (akku)sähköä käyttämällä halkolämmitystä ja nesteen vapaakiertoa. Ja oliko vielä niin, että halkolämmitys oli vain makuuvaunuissa; päivävaunuissa ihmisiä voi aina pyytää siirtymään toiseen, lämpimään vaunuun, mutta makuuvaunuissa tästä voi aiheutua helposti mellakka... | |
| 09.10.2010 00:07 | Kimmo T. Lumirae: | Edelleen: sinisten vaunujen alkuvaiheen ongelmiin kuuluivat nämä öljypoltinongelmat: vaunuissa oli saksalainen sähkömekaaninen, elohopeaa hyödyntävä vaihtosuuntaaja, jolla saatiin akkusähköstä tuotettua vaihtovirtaa, joka puolestaan muunnettiin 220 V:iin ja jolla saatiin käytettyä, paitsi hienoja ja moderneja loistevaloja, myös tuota öljypoltinta. Tähän asti kaikki hyvin, mutta tuo elohopeahärveli jäätyi umpeen, oliko 24 vai 26 pakkasasteessa ja asialle ei voinut mitään; vaunut pysyivät kylminä ja pimeinä kunnes pakkanen lauhtui. Ei vain tullut kenelläkään mieleen tilausvaiheessa...Sittemmin vaunuihin asennettiin elektroniset vaihtosuuntaajat. (Lähde: osittain vahvistamatonta juttupuhetta). | |
| 09.10.2010 00:32 | Tapio Muurinen: | Eräs muistomatka 1970-luvun alusta Helsingistä Turkuun illan viimeisellä vuorolla, ehkä jo P131 tuolloin. - Oli talvi. Juna oli veturivetoiseksi melko lyhyt, vain 3 sinistä vaunua. Yleisemmin taisi olla Porkkanarungolla. Pian lähdön jälkeen vaunu, jossa oleilin, alkoi selvästi jäähtyä. Konduktööri ei saanut lämmitystä toimimaan. Toisessa vaunussa oli sama tilanne. Talvivaatteita puettiin jo päälle. Konduktööri suositteli, että siirtyisimme kaikki ainoaan lämpimään vaunuun, johon sopisimme koko junan väki 100 matkustajaa. Suurin osa tekikin niin. Karjaan paikkeilla tästä ainoasta lämpimästä vaunusta sammuivat kaikki valot! Konduktööri, vanhempi herrasmies totesi, että ”tämä on nyt sellainen päivä, jolloin kana söi haukan”. Vaikka oli pimeää, niin vaunussa vallitsi uskomattoman hyvä fiilis ja lämminhenkinen tunnelma Turkuun saakka. | |
| 09.10.2010 19:30 | Olli Aalto: | Juu, kyllä halkolämmitystä on/oli Eht:ssä (ja siten myös ELht, uudempi Cht, Eipt, Chfy), Cmc:ssä, Rt:ssä ja ainakin vanhemmissa CEmt:ssä. Ja tuon määräyksen pumpun käymisestä halolla lämmitettäessä löysin ELht 23321:stä. Muissa niitä ei ole näkynyt. Vaihdettiinko nuo elektroniset vaihtosuuntaajat myös vanhempiin sinisiin myöhemmin vai onko (C)Eitin meluava keskusvalaistusinvertteri edelleen se sähkömekaaninen? Valaistuksen vaihtosuuntajahan oli vanhemmissa Rj-eteisessä; tuolloinhan jäätymisongelma koski kaiketi vain vaunun alla olevaa lämmitysvaihtosuuntaajaa, vai oliko sekin aikaisemmin mahan alla? Säästövalot antavat valoa joka tapauksessa koska ne toimivat suoraan akkujännitteellä. Taitaa olla kaikissa muissa sarjoissa paitsi CEi(f)t ja Ei(f)t (entä vanhempi EFit?) akkujännitteellä syötettävä lamppukohtainen elektroninen liitäntälaite, joka ajaa samalla invertterin, kuristimen ja sytyttimen asian. Voihan toki olla niinkin, että ne ovat myöhemmin vaihdettu vanhemmissa lamppukohtaisiksi. Uusissa ovat olleet alusta alkaen. Mene ja tiedä... (Käyttäjä muokannut 09.10.10 19:33) |
|
| 10.10.2010 22:34 | Kimmo Pyrhönen: | Kun yllä on nyt äärettömän suuri määrä tietoa, niin heitänpä tähän vain kommentiksi, että myös valokuvausteknisesti - rajaukseltaan ja asettelultaan puhutteleva kuva! |