28.10.2010 / Kirkkonummi, Tolsa
28.10.2010 Näkymä Tolsan itäpäästä Jorvaksen suuntaan. Maisema muuttunee muutaman vuoden kuluessa, kun Tolsan seisake on tarkoitus siirtää tälle suoralle. Taustalla Heikkilän tulo-opastimet.
Kommentit
| 30.10.2010 01:40 | Ari Palin: | Näyttäisi kuvasta katsoen siltä, että myös opastimet joudutaan siirtämään johonkin suuntaan, kun Tolsan seisake siirretään. Opastimia ei voitane jättää keskelle seisaketta. Voidaanko ne sijoittaa uuden seisakkeen ja Heikkilän vaihteiden väliin vai pitääkö ne siirtää uuden seisakkeen Kirkkonummen puoleiseen päähän? Silloin Heikkilä-nimi kaiketi poistuisi liikennepaikkaluettelosta ja sekä seisake että vaihteet kuuluisivat Tolsan liikennepaikkaan. | |
| 31.10.2010 04:16 | [Tunnus poistettu]: | Tarkoitatko, Ari, että opastinta ei voi sijoittaa laiturin kohdalle? Miksi ei? Ja yhtä hyvinhän Tolsan seisake voisi kuulua Heikkilän liikennepaikkaan - vai voisiko? | |
| 31.10.2010 15:04 | Topi Lajunen: | Jonkun suunnitteluohjeen mukaan opastimen sijoitusta lauturialueelle tulee välttää. En tiedä kuitenkaan perusteluja tähän. Mikäli seisake siirrettäisiin vaihteita suojaavien opastimien taakse, ei olisi perusteltua erottaa liikennepaikkaa osiin, vaan koko paikka olisi yksi yksittäinen liikennpaikka, luultavasti siis nimeltään Tolsa. | |
| 31.10.2010 15:13 | Teemu Sirkiä: | Siitähän syntyisi vähän outo tilanne, jos pitäisi pysähtyä puoleen väliin laituria punaisen opastimen eteen. Lisäksi jos juna pysähtyisi niin, että opastin jää junan keulan taakse, niin JKV unohtaa opastimen aja-tiedon, minkä seurauksena pitäisi ajella hiljaa seuraavan opastimen (toisto)baliisille asti. Sinne voi olla matkaa useita satoja metrejä, koska toistobaliisien määrä on rajallinen. (Käyttäjä muokannut 31.10.10 15:15) |
|
| 31.10.2010 15:30 | Topi Lajunen: | Punaiselle pysähtyminen aiheuttaa kieltämättä erikoisen tilanteen, mikäli junalla on tarkoitus asemalle pysähtyä, siinä on yksi hyvä syy. JKV ei sen sijaan olisi suuri ongelma - onhan monessa paikassa jo nyt pitkä matka seuraavalle pääopastimelle. Nimittäin, seuraavan tolpan ajonsallivan opasteen unohtaminen ei pakota ajamaan koko matkaa tolpalle (tai toistobaliisille) hiljaa, vekotin kun ei unohda etäisyyttä tolppaan. Toistobaliisi on usein sijoitettu siten, että tyypillisillä matkustajajunien jarrutuskyvyillä ja hyvän kelin asetuksella vauhtia voi baliisilla olla vielä n. 80 km/h, mikäli tolpan valvontanopeus on tyypillinen 35 km/h. Ymmärtääkseni järjestelmä sallii opastimelle kaksi toistobaliisia, joista toinen on usein tuossa "80:n" paikassa, ja toinen voi olla vaikkapa henkilölaiturin lähtöpäässä. | |
| 31.10.2010 22:15 | Ari Palin: | Pertti: Toki Tolsan seisake voisi kuulua Heikkilän liikennepaikkaan. Sillä ei kuitenkaan silloin voi olla omaa nimeä liikennepaikkaluettelossa vaan siellä olisi mainittu vain yksi Heikkilä, joka käsittäisi sekä vaihteet että laiturit. Sitä en tiedä, voisiko kaupallinen nimi kuitenkin olla Tolsa. Jos ei, niin silloin on parempi, että koko liikennepaikan nimi on Tolsa. Matkustajat kuitenkin ovat oppineet tuntemaan seisakkeen sillä nimellä. Tolsan seisake voisi kuitenkin olla Heikkilän liikennepaikan osa, jos se jaettaisiin osiin. | |
| 31.10.2010 22:19 | Ari Palin: | Opastimien sijoitusasiassa hain sitä, että jos laiturit sijoitettaisiin opastimien eli Heikkilän liikennepaikan rajan molemmin puolin, olisi epäselvää, kuuluisivatko ne samaan liikennepaikkaan kuin Heikkilän raiteenvaihtopaikka vai olisivatko itsenäinen seisake. Mutta nyt tarkemmin ajatellen Tolsa olisi tuossa tilanteessa itsenäinen seisake, esimerkkinä Hiekkaharju, joka ulottuu hieman Tikkurilan liikennepaikan sisään ollen silti itsenäinen. Sitä paitsi liikennepaikan rajan ulkopuolella ei voi olla alueita, jotka kuuluisivat liikennepaikkaan, mikä myös puoltaa itsenäistä seisaketta em. tilanteessa. Opastimien suojaaman liikennepaikan rajan on oltava opastimien kohdalla, joten sitä ei voi siirtää laiturien päähän. Siispä liikennepaikkahallinnan kannalta opastimet voitaisiin sijoittaa myös laiturien keskelle, mutta Topi ja Teemu kertoivatkin tuossa hyviä syitä, miksi se ei kuitenkaan ole hyvä idea. Opastimien siirtoa voi kuitenkin hankaloittaa se, että niiden etäisyys seuraaville opastimille saattaisi jommassakummassa suunnassa alittaa 1200 metriä. Silloin pitäisi mahdollisesti yhdistää kaksi opastinväliä yhdeksi esimerkiksi niin, että Kirkkonummen lähtöopastimet olisivat samalla Heikkilän tulo-opastimet. | |
| 01.11.2010 12:43 | Topi Lajunen: | Ainakin Kirkkonummen suuntaan voinee siirtää varsin vapaasti. Kirkkonummen lähtöpää kun on niin kaukana, ettei siellä ole edes Heikkilän esiopastimia, vaan esiopastimet ovat erikseen vasta vähän ennen Tolsan seisaketta. | |
| 01.11.2010 17:05 | Tuukka Varjoranta: | Muistaakseni opastimet sijottuvat Hiekkaharjussa aikalailla aseman keskivaiheille. | |
| 01.11.2010 23:49 | Jorma Rauhala: | Hiekkaharjun opastimet ovat kaupunkiradan laitureiden eteläpäässä. Raiteilla 3 ja 4 on niissä Tikkurilan liikennepaikan rajamerkkikilvet eli laiturialue opastinten pohjoispuolella on linjaa. Väliinjäävä raide 5 ja sen opastin eli pussiraide etelän suunnasta (P-junille) on ilman liikennepaikan rajan tunnusta, eli kuuluu siis Tikkurilan liikennepaikkaan. Siis raiteiden 4 ja 5 välinen laituri on juridisesti itäpuoleltaan Hiekkaharjua sekä länsipuoleltaan Tikkurilaa. Mutta tästä ei ole Liikenteen turvallisuusviraston ennakkopäätöstä voiko näin olla. Tuntuisi maallikosta siltä, että liikennepaikan raja ei voi olla keskellä yhtä laituria. Jos nyt alkaisi liikennöidä uudistettu P-juna, se ei Hiekkaharjuun tullessaan olisi kuitenkaan poistunut Tikkurilasta. |