19.10.2010 / Moskovan asema, Venäjä
19.10.2010 RZD:n Sapsanin peräpää. Loppuopasteena punaisten lyhtyjen lisäksi toimii esim. tuulilasinpyyhkijä tässä keskiasennossa, automaattisesti. Kun ajopöytä otetaan käyttöön, pyyhkijä siirtyy sivuun.
Kommentit
| 06.11.2010 00:41 | Juhani Pirttilahti: | Siemens lie saanut näinkin hienon automatiikan pelaamaan paremmin kuin eräs toinen lähes suurnopeusjunien toimittaja.. :) | |
| 06.11.2010 10:45 | Ilkka Hovi: | EVS2 ovat kaksivirtarunkoja 3kV DC /25kV AC 50 Hz ja niitä käytetetään myös Pietari - Moskova (Kursk) - Nishi Novgorod junissa. EVS1 rungot ovat 3kV DC. (Käyttäjä muokannut 06.11.10 10:50) |
|
| 06.11.2010 11:01 | Ilkka Hovi: | Äsken, vaan ei nyt, onnistui tuon kaupungin Nishni Novgorod nimi korjata melkein kokonaan. Minnehän se muokkaa - palikka hävisi? (Käyttäjä muokannut 06.11.10 11:02) |
|
| 06.11.2010 16:17 | Tuukka Ryyppö: | Se on joka tapauksessa "Nizhnij" tai "Nizhni" (tai venäläisittäin kirjoitettuna "Nizhniy"), ei "Nishni". | |
| 06.11.2010 16:52 | Heikki Piirainen: | Ja suomeksi ”Nižni”. | |
| 06.11.2010 18:59 | Jorma Rauhala: | Suomen kieleen ja aakkosiin ei kuulu mitään ž-kirjaimia, eli nimi ei ole todellakaan suomeksi mitään muotoa Nižni... Epäselvissä tapauksissa kutsuttakoon kaupunkia edellisellä nimellä Gorki (Aleksei Maksimovitsh Peshkov eli taiteilijanimi Maksim Gorki, sosialistisen realismin aloittaja neuvostokirjallisuudessa). | |
| 06.11.2010 20:59 | Timo Valtonen: | Ohje: http://www.kotus.fi/?s=2554 | |
| 06.11.2010 21:30 | Jorma Rauhala: | Lähes kymmenen vuotta vanhaa tietoa. Nimi on siis kunnon perussuomeksi ja suomalaisin aakkosin edelleenkin Nishni Novgorod. | |
| 07.11.2010 16:19 | Topi Lajunen: | Ohoo, lähes lempiaiheeni! Hyvä että satuin paikalle, niin saadaan tämäkin asia päätökseen ja oikealle tolalle. :P Eli, kaupunkihan on kyrillisillä kirjoitettuna "Ни́жний Но́вгород". Suomenkielisessä tekstissä käytetään kansallista translitteraatiota (SFS 4900), jolloin saadaan "Nižni Novgorod". Kyllä, ж-kirjaimen vastine on juurikin ž. Sananloppuinen й häviää translitteraatiossa. Ž ei löydy suomen aakkosista, sillä se on z-kirjaimen muunnelma. Se kuitenkin on osa suomen kielen oikeinkirjoitusta, löytyen esimerkiksi sanasta "maharadža", joka vaikka lainasana onkin, on aivan silkkaa suomea. Tässä suhteessa kirjain on vastaava kuin w, joka sekin virallisesti on v-kirjaimen muunnelma. Mikäli hyvästä syystä tai vähän huonommastakin ei ž-kirjainta voida käyttää (tekniset esteet, laiskuus), voidaan se korvata kirjainyhdistelmällä zh, jolloin kaupungin nimi on "Nizhni Novgorod". Tuukan mainitsema "Nizhniy" ei ole oikeastaan venäläinen translitteraatio, vaan yksi monista anglosaksisista. Vaikka sillä ei ole aidosti virallista statusta, niin käytännössä on, koska sitä käytetään esimerkiksi venäläisissä passeissa, ja muissa vastaavissa virallisissa yhteyksissä. "Nishni" se ei missään tapauksessa ole, sillä sana sisältää _soinnillisen_ suhuäänteen, kun taas sh (š) on _soinniton_. Soinnittomalle äänteelle on kyrillisessä aakkostossa oma merkkinsä. Ero on kuitakuinkin sama, kuin englannin eläintarhaa tarkoittava "zoo" kirjoitettaisiin "soo", joka taasen on amerikkalainen rautatieyhtiö, joten näin päästiin näppärästi takaisin rautatieaiheeseen. :) | |
| 07.11.2010 21:17 | Jani Aas: | так плохо, я отправился в довольно квалифицированных русских слов. :p | |
| 07.11.2010 23:05 | Juhani Pirttilahti: | Pyyhkijän sulka on muuten aikas mielenkiintoisen mallinen. Lienee suunnittelussa tarkasteltu tarkoin kestävyyttä jäisissä olosuhteissa ja 250 km/h nopeudessa... | |
| 08.11.2010 19:23 | Arto Lopia: | Kyllä taas on googleviisautta paljon :D | |
| 08.11.2010 21:45 | Ari Palin: | "Y" näyttää olevan anglosaksisessa translitteroinnissa melkoisen monikäyttöinen kirjainen. Sillä voidaan ilmaista niin kirjaimet й ja ы kuin kirjaimien Я, Е, Ё ja Ю alussa oleva j-äännekin. :) | |
| 08.11.2010 22:38 | Tuukka Ryyppö: | Käytännössä tuo ei kuitenkaan aiheuta ongelmia. ы ja toinen vokaali eivät voi esiintyä peräkkäin, joten "ya", "ye", "yo", "yu" ja ukrainan "yi" ovat yksiselitteisiä. (poislukien vähäinen määrä lainasanoja ja vastaavia tyyliin "Joensuu" (Tässä tapauksessa toki translitterointi J:llä, mutta mites vaikka kiinasta lainattaessa?)) Sanan alussa tai lopussakin asia on selvä, koska toinen noista kirjaimista voi esiintyä vain konsonantin ja toinen vain vokaalin edellä tai perässä. Yleisesti ottaen y:n merkitys on tuossa translitteroinnissa lähes poikkeuksetta selvä, eli ongelmaa ei aiheudu. Jos venäjää joskus aletaan kirjoittaa latinalaisin aakkosin, toivon kyllä j:n ilmaantuvan käyttöön.. | |
| 18.11.2011 22:16 | Raimo Harju: | Kun muut eivät ole huomaavinaan,niin totean että tyylikkäitä matkustajia. | |
| 18.11.2011 23:13 | Topi Lajunen: | Emme anna mahdollisen naiskauneuden häiritä hyvää siirtokirjoituskeskustelua. :) | |
| 18.11.2011 23:30 | Jarkko Korhonen: | Karja-aura jotenkin kuin kyläsepän hitsaama tekele muuten hienoon ja viimeisteltyyn kokonaisuuteen. | |
| 19.11.2011 09:39 | Teemu Tuomisto: | Eikös tämä Sapsan ole vähän niinkuin Saksalainen ICE ellen ole väärin ymmärtänyt? | |
| 19.11.2011 11:10 | Tuukka Varjoranta: | Kyllä, näin on. (Käyttäjä muokannut 19.11.11 11:11) |
|
| 19.11.2011 12:26 | Topi Lajunen: | Ja vielä tarkemmin, se on vähän kuin saksalainen ICE3. | |
| 21.11.2011 20:37 | Tuukka Ryyppö: | Sapsan perustuu Siemensin Velaro-malliin, joka puolestaan on kehitelty löyhästi ICE3:een pohjautuen. Ulkonäöllisesti Velaro pohjaa ICE3:een lähes täysin, mutta tekniikan puolella kuitenin on eroja. Tässä kolme sisällöltään jokseenkin päällekkäistä wikipedia-artikkelia, joiden perusteella saa aikaan jonkinlaisen kokonaiskuvan: http://en.wikipedia.org/wiki/ICE3 , http://en.wikipedia.org/wiki/Siemens_Velaro , http://en.wikipedia.org/wiki/Velaro_RUS . | |
| 28.05.2012 15:36 | Leo Jussila: | Minkä takia venäläisissä junissa palaa takana vain kolme valoa? | |
| 29.05.2012 11:19 | Tuukka Ryyppö: | Se on turvallisuustekijä. Jos vierekkäin on vaikka kolme junarunkoa, joissa kaikissa on kaksi loppuopastinvaloa, niiden muodostama rivi valoja näyttää tältä: . . . . . . Tuossa ei voi mitenkään varmasti tietää, onko kyseessä ehkä neljä runkoa, joista laitimmaisista on kustakin yksi loppuopaste jonkin esteen takana näkymättömissä, vai onko niitä sittenkin kolme. Rautatietyöntekijä ehkä olettaa ne kolmeksi, mutta jos runkoja onkin ollut se neljä kappaletta, saattaa kohta rysähtää. Kun loppuopastinvaloja on kolme per vaunu, samaiset kolme vierekkäistä runkoa näyttävät tältä: ' : ' : ' : Jos runkoja taas onkin neljä kappaletta ja laitimmaisten runkojen valot ovat näkymättömissä, näkyy tällaista: : ' : ' : ' Kun kaksi päällekkäistä valoa tarkoittaa "tämä on rungon oikea laita", tiedetään tuossa olevan neljä runkoa. Suomalaisella loppuopastinkäytännöllä sama tosiaan näyttäisi tältä: . . . . . . Lisäksi, vaikka runkojen määrä tunnistettaisiin, niiden sijainnista saattaisi tulla väärä käsitys. Vertaa näitä (ratapiha, jolla rungot seisovat on neliraiteinen): 1) . . . . . 2) ' : ' : ' Suomalaisesta esimerkistä saattaa päättyä luulemaan, että vapaana olisi oikeanpuoleisin raide, vaikka todellisuudessa vapaana onkin vain vasemmanpuoleisin raide. Ihan fiksu systeemi toi kolmivaloisuus siis. |
|
| 29.05.2012 17:32 | Topi Lajunen: | Tuukka, onko tuo oikea syy? Jos on, niin tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen edes marginaalisesti järkevän selityksen asiasta. :) | |
| 29.05.2012 20:02 | Tuukka Ryyppö: | Muistan kuulleeni tuon venäläiseltä ihmiseltä, joka oli joko rautatieharrastaja tai rautatieläinen. Tarkempaa lähdeviitettä en tähän hätään osaa antaa. | |
| 29.05.2012 20:43 | Tuukka Ryyppö: | Tollanen löytyi: http://ru-railway.livejournal.com/1341992.html , englannihkosti täällä: http://translate.google.com/translate?sl=ru&tl=en&js=n&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fru-railway.livejournal.com%2F1341992.html . Siellä sanotaan noin. Mitään muuta selitystä en löytänyt. Oli muuten hitusen ikään kuin vaikeaa saada selville, mikä ihme loppuopastin on venäjäksi :D Hakusana Хвост красными огнями почему три? auttoi lopulta. | |
| 30.05.2012 12:57 | Kimmo T. Lumirae: | Selitys on niin järjettömän kuuloinen, että se voi pitää paikkansakin, kun muistetaan, että puhutaan äiti Venäjästä :D Muualla maailmassa lienee pärjätty 175 vuotta ihan hyvin kahdella vierekkäisellä loppuopastimella ja monissa maissa vähemmälläkin. |