??.??.1967 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)

??.??.1967 Tr1 1085 on valmiina viemään T7516:n Hillosta Kouvolaan. Hillon luvanantokopilta käännetään ensin vaihtokielto-opastin vaakaan, sitten heiluu vihreä lamppu, jonka lämmittäjä omalta puoleltaan huomaa ensin, jos sattuu sinnepäin tähystämään - lähtö oli näytelmä, jota ei sopinut iltakuvailijan missata!

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Hamina (uusi) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina, Hillo

Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 11.11.2010 22:34

Höyryveturi
Tr1: 1085

Tavaravaunut
Hk:

Junatyyppi
T: 7516

Muu tunniste
Rautatieinfra: Opastin
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

11.11.2010 22:47	Tatu-Pekka Paukkunen:	Ai hiivatti!
11.11.2010 23:03	Tapio Muurinen:	Tässä näköjään varo "laulaa" ja jarrujentarkastaja on vielä kierroksellaan, mutta sen jälkeen...
12.11.2010 00:58	Jorma Toivonen:	Aikaa "huulen heittoon", nautitaan äiteen tekemiä eväitä, onko voikerroksen päällä tänään lauantaita vai peräti sipulia (taitaa nykyään kulkea metsästäjän nimikkeellä?) - maistui pikkupojan suussa erinomaiselta Tampereella tai Kouvolassa eväs-salkussa käyneet reikäleivät, usein iskän mukana oli ylimääräinen annos kotiin tuomiseksi. Kunhan tuo varo lakkaisi puhisemasta, saisi puhella kaikessa hiljaisuudessa - ilmapumpun puhaus silloin tällöin, pieni palamisen ritinä tulipesästä, ympäristön äänet selvästi kuultavissa... Hetken kuluttua ei enää olekkaan aikaa seurustelulle - - - no jaa, voihan sitä muutaman sanan kuljettajan kanssa vaihtaa lapioon nojaillen, kun ei tällä puolen ole odotettavissa "näytönpaikkoja".
12.11.2010 14:13	Tunnus poistettu:	Mitä on tuolla tenderin peräpään kyydissä? Näyttää vähän klapelta, mutta myös hiilenmurikoilta näyttää osa. Veturin piippukin näyttää hiilipolttoon tarkoitetulta. Olivatko tulen alkusytytykseen käytetyt polttopuut tuolla perällä?
12.11.2010 14:36	Teppo Niemi:	Olisikohan ylöslämmitystä varten tarkoitettuja halkoja. Niille saattaapi tulla käyttöä, jos tulipesään muodostuu 'laavapesä' ja veturi joudutaan kuonaamaan linjalla, jotta matka jatkuisi.
13.11.2010 12:27	Tapio Muurinen:	Mukavia muisteloita elävästä elämästä jälleen Jormalta, joka on "imenyt oikean verurimieshengen" jo pikkupoikana isän syömättä jääneistä eväsleivistä. Joskus tässäkin saattoi kesällä nähdä pienen veturimiehenalun (?) iskän sylissä - oli päässyt käymään Hillon keikalla hänkin. - Ylöslämmityshalkoja oli tenderin perällä aina pino. Näkyy paremmin tässä http://vaunut.org/kuva/23028?u=832&m=1&p​aik=Hamina Mitenkähän lienee, onko noita linjalla tarvittu milloin, mutta kattilanpesun jälkeen kyllä. Veturin varusteisiin kuului tietenkiin kirves ja näkyi, että sitä oli myös käytetty.
13.11.2010 14:31	Tunnus poistettu:	Minulla taitaa olla liian paksut jutut kun serverit kaatuvat. Kirjoittelin eilen pitkän pohdinnan siitä, miksi halot olivat siellä perässä, mutta hukkaan meni, kun resiinaa piti jälleen nostaa... Siis pohdinnan ydin oli se, että kai ylöslämmitys tapahtui pääasiassa tallialueella, jolloin halot voi säilyttää pinossa eikä veturin lastina..
17.11.2010 21:03	Tapio Muurinen:	Sain hieman lisää tietoa noista haloista "wanhoilta weteraaneilta", joita seuraavassa yritän mukailla - Kouvola oli joskus saanut huonoa hiiltä, neuvostoliittolaista "punamultaa. Halkoja pidettiin mukana kaiken varalta, jos pesä tukkeentuu slagista niin pahoin, että arinan joutuisi kuonaamaan linjalla, siis suurin osa tulesta pudotettaisiin kiskojen väliin - joskus näkyi uutisia, että ratapölkyt olivat syttyneet tuleen - saataisiin uusi tuli syttymään nopeammin ja juna taas liikkeelle, kun uudet hiilet sytytellään haloilla. Ohje kumminkin oli, että jos alkaa tekemään slagia tai savolaisittain "lakkia", niin silloin tehdään moppa arinan joka nurkkaan, joista saadaan siementulet. Tosin mopasta tuli kestää syttyä pitempään kuin haloilla, mutta jos moppia on neljä, saadaan siementultakin enemmän. Joskus tallilla oli yritetty sytyttää hiiliä heittämällä naftaa ämpärillä pesään. Vähän aikaa oli roihu ollut mahtava, mutta sammunut pian, eikä lämpö riittänyt kuumentamaan hiiliä syttymislämpötilaan. Kaikilla varikoilla varahalkoja ei käytetty, mutta Kouvolan lisäksi ainakin Helsingin seudussa niitä on Riston tenderillä näkynyt. Kaippa niillä haluttiin varmistaa liikenteen kulkua. Kouvolassa halkoja käytettiin ainakin yli kymmenen vuotta. Ehkä siellä on ollut sellainen varikonpäällikkö, joka on käskenyt pitää halkoja mukana kaiken varalta. On Kouvolassa ollut semmoinenkin mahdollista, että koska polttoaineen jakelupaikalle oli tallilta kohtalainen matka, niin kattilanpesun jälkeen tarvittavat ylöslämmityspuut on otettu mukaan sieltä. (Käyttäjä muokannut 17.11.10 21:05)
28.09.2015 21:59	Timo Järvi:	Mustavalkoiseksi kuvaksi erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut. Samalla ollaan veteen piirretyn viivan rajalla, ettei kuvassa mennä jopa aavemaisuuden puolelle :)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!