15.04.2003 / Jokioinen (uusi) (JMR)

15.04.2003 Ruuvijarru. LWR 51.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Jokioinen (uusi) (JMR)
Kuvaaja: Jari Jalonen
Lisätty: 24.04.2004 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Vaunun sisätila

Kommentit

24.04.2004 21:26 Hara: Kuuluukos nuo opaste-liput junan varusteisiin konnarin ja vet kuljettajan välinen yhteydenpito?? Mites onko näissä junissa niin ollenkaan radiopuhelimia vai pelataanko kännyköillä vaan??
24.04.2004 21:29 Risto Hyvärinen: Kuuluu vielä nykyäänkin! Ne on konnarivainun varusteita. Luulen, että Jokioisilla on käytössä vanhat vihellinopasteet jarrumiehiä varten. Joku "paikallinen" voi varmaan tarkentaa!
25.03.2005 13:41 Marko Laine: Vaunu on muuten LWR 52 :) Postivaunusisaressa (=LWR 51) kun ei ole matkustamo-osaa lainkaan.
10.02.2012 15:14 [Tunnus poistettu]: Ihan hyvä kuva! Mites on, saako tämän kuvan ladata myös wikiin se kun on kerrassaan mainio esimerkki ruuvijarrusta?
10.02.2012 15:17 [Tunnus poistettu]: Lippujen käytöstä: kyllä hyvinkin Opasteet ja liikennemääräykset -ohjeistossa joka toimii JMR:n junaturvallisuusohjesääntönä on tarkat ohjeet lippu-, valo-, pilli- ja vihellinopasteista, joita myös käytetään.

Itse käytän mahdollisimman ahkerasti nimenomaan pilliopasteita jotta taito pysyisi yllä.
10.02.2012 18:21 Raimo Harju: Taitaa tuo näkyä säkkipimeässäkin ilman minkäänlaista lamppua.
17.02.2012 08:25 [Tunnus poistettu]: Ei kovin hyvin... muutamassa syysajossa on joskus kokeiltu ja kyllä on niin että lamppu on aina varmin pimeän aikaan. Asemalla jossa on valoa on hiukan eri asia mutta sielläkin olen auringonlaskun jälkeen käyttänyt yksinomaan opastinlamppua.
17.02.2012 16:52 Topi Lajunen: Taisi Raimo viitata ruuvijarrun rungon väritykseen tuossa.
17.02.2012 17:03 Topi Lajunen: Onpas muuten valitettavan "jokioiskeskeinen" tuo ruuvijarruartikkeli Wikipediassa. Kyllä modernin leveäraiteisen vaunukaluston käsijarrutkin ovat yhtä lailla ruuvijarruja. Hyvin moni muukin Wikipedian rautatieaiheinen artikkeli on sisällöltään sellainen, että aluksi mainitaan yhdellä tai kahdella lauseella aiheesta yleisesti, ja tämän jälkeen tulee kappalekaupalla tekstiä siitä, miten aihe on toteutettu Jokioisten museorautateillä. Varsin usein artikkelit ovat tuossa kunnossa sen jälkeen, kun siellä on yksi ja sama henkilö käynyt niitä editoimassa. Tämän henkilön oma keskustelusivu Wikipediassa on muuten hupaisaa luettavaa. Suosittelen.
17.02.2012 17:16 Jarkko Korhonen: Voihan niitä Wikin artikkeleja laajentaa kuka vaan, vai miten se meni? En ole ikinä moiseen viitsinyt sanaakaan tuottaa. Ei silti, arvostan, jos joku jaksaa nippelitietoa sinne paukuttaa, kun itse en jaksa. Hyötyä on kyllä ollut joskin myös harhaoppia.
(Käyttäjä muokannut 17.02.12 17:26)
17.02.2012 17:28 Kimmo T. Lumirae: Olen kyllä sitä mieltä, että hyvä kun kirjoitetaan. Kokonaan eri asia olisi, jos artikkelista olisi poistettu muita osia ja lisätty tilalle pelkkää Jokioista, mutta tuskin näin on asia.

Intoa ja viitseliäisyyttä wikipedian kirjoittajille.
17.02.2012 18:11 Petri P. Pentikäinen: Löytyisikö Wikipediasta myös joku voimaantumispaikka henkilöille, joilla on jatkuva tarve hoitaa täällä sielunvammaansa yhdestä tarmokkaasta museorautatieläisestä.
17.02.2012 19:27 Topi Lajunen: Petri, perustele etenkin käyttämäsi sana "jatkuva". En nimittäin pidä valehtelusta, etenkin jos se kohdistuu minuun.
17.02.2012 21:52 [Tunnus poistettu]: Kukahan nyt menee henkilökohtaisuuksiin...?

Hiukan on tarkoitushakuinen lukutapa jos väittää että tämä artikkeli - http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuvijarru

- on liian jokioislainen? Tekstissä mainitaan ohimennen numeroina kolme sikäläistä veturia ja yksi siellä kunnostettu, muuten puhutaan varsin yleisluontoisesti kapearaiteisista. On niitä muutama muukin kuin uranuurtajan asemainen JMR ja kaikilla käytetään ruuvijarruja.

Linkkejähän artikkeli kuhisee mutta niinhän wikiteksti yleensäkin...
(Käyttäjä muokannut 07.09.12 16:27)
17.02.2012 23:18 Jorma Toivonen: Tulin vilkaikseeksi tuota http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuvijarru sivua - enhän noista höyryistä mitään ymmärrä, mutta eikö aika monessa VR:kin leveäraiteisessa höyryveturissa seisontajarruna on ollut myös ruuvijarru (varmaan kaikissa sarjoissa koivuklapin jälkeen - omakohtaisesti on tullut väänneltyä ruuvia ainakin Hr1-, Tr1-, Tk3-sarjan vetureissa)? Seisontajarruksi ei paineilmatoimista suoratoimijarrua ole taidettu vielä hyväksyä? (Wikin tietojen luotettavuus?)
(Käyttäjä muokannut 18.02.12 00:12)
18.02.2012 09:56 Raimo Harju: Kyllä vaan ,väritykseen viittasin,en kuitenkaan kritisoiden vaan ihaillen. Komea se on.Mitäs te muut sanotte jos minä harmaa ja maantienvärinen mies pukisin noin komeanvärisen puvun ylleni ja lähtisin kesällä lauantaiiltana rantalavalle tansseihin,olisiko vientiä?.
18.02.2012 10:46 Topi Lajunen: Wikipedia on täsmälleen yhtä luotettava kuin käytetyt lähdeviitteet. Ja ruuvijarruja on edelleenkin leveäraiteisessa ei-museaalisessakin kalustossa kertaluokkia suurempi määrä kuin kapearaiteisilla yhteensä. Siinä mielessä linkattu artikkeli on hyvin harhaanjohtava. Tätä tarkoitin "jokioiskeskeisyydellä". Artikkeleita voi toki kuka tahansa täydentää, mutta se olisi rutkasti vaivattomampaa, jolleivät artikkelit olisi aivan noin surkeassa kunnossa. Hatunnosto niille, joilla riittää tarmoa vapaan tietosanakirjan luomiseen. Se on hieno ja arvostettava projekti. Tätä luomisoikeutta ei kuitenkaan pidä käyttää väärin, ja tietosanakirjan ideaa rapauttavasti.
18.02.2012 11:20 Kimmo T. Lumirae: Näin on näkkileivät. Kyseinen artikkeli oli harhaanjohtava, koska siinä sanotaan ruuvijarrujen liittyvän vain kapearaiteiseen kalustoon. Kävin oikaisemassa pahimmat mutkat.

Tässä artikkelissa oli tieto lähinnä puutteellista ja siinä oli jo tehty virheellinen johtopäätös (siis siitä, että ruuvijarruja olisi vain kapsuissa). Muuten hyvä artikkeli, enkä missään nimessä halua arvostella sitä, että wikipediaan kirjoitetaan lisää.

Muihin artikkeleihin mennäkseni, Wikipediasta on saanut oikaista kaikenlaista. On kirjoitettu artikkeleja noin kolmetoistavuotiaan innolla, on kerätty tietoa ja julkaistu se, ja sitten kun ei ole ollut tietoa, on keksitty itse tarvittava "tieto". Niinpä Sm1/2-artikkelissa mainittiin tyyppivioiksi "pääkatkaisijan ja kompressorin kova ääni" ja lempinimeksi "metromainen paikku". Onko kukaan koskaan, miloinkaan, kuuna kullan valkeana, kuullut Samia nimitettävän "metromaiseksi paikuksi"? Topi? Muut?

Potkuriturbiinia koskevassa artikkelissa mainittiin potkurin pyörivän (saavan käyttövoimansa) turbiinin imuvirrassa. No ohhoh.

Mutta oiotaan näitä pahimpia. Wikipedia on nyt jo mukava tietolähde, mutta sen tietoihin ei voi luottaa, tarkistamatta monia niistä ensin.
18.02.2012 19:08 Tuomas Myllylä: Surkeuden päivittelyyn: Wikipedian ollessa kysymyksessä myös lukijoiden kannattaa muistaa, ettei se ole mikään raamattu. Ei edes puolueeton hakuteos, vaan yhtä lailla muiden lukijoiden kirjoittama ja heidän tietonsa asiasta voivat olla puutteellisia.
19.02.2012 11:51 Petri Nummijoki: Yksi Wikipedian epätäsmällinen ja sieltä muistaakseni Helsingin Sanomiinkin kopioitu väite on, että Hr1 oli vuoteen 1963 tärkein pikajunien vetäjä. On kyseenalaista, oliko Hr1 sitä koskaan, jos Hv-sarjat lasketaan samaksi tyypiksi, kuten vertailussa varmaan pitäisi. Mutta vaikka tulkinnanvaraisuuteen ei lähdettäisi niin kyllä dieselveturit syrjäyttivät Hr1-veturit jo aikaisemmin. Jo 1960 ajettiin Hr12-vetureilla enemmän pikajunia kuin Hr1:llä, jos suoritteita verrataan tonnikilometreissä. Junakilometreissäkin laskettuna Hr1:llä oli 1960 enää marginaalinen noin 2 % etumatka. 1962 ajettiin Hr12-vetureilla pikajunia noin 2,7 miljoonaa junakilometriä, kun Hr1-vetureilla pikajunasuorite oli noin 1,26 miljoonaa kilometriä. Kokonaisajomäärä (kaikki junatyypit yhteenlaskettuna) oli Hr12-vetureilla tuolloin 5,195 miljoonaa ja Hr1:llä 1,945 miljoonaa kilometriä.
19.02.2012 12:39 Kimmo T. Lumirae: Aivan. Olisiko joku pyöreämpi muoto parempi: "oli tärkeä pikajunien vetäjä noin vuoteen 1960 asti, jonka jälkeen dieselveturit syrjäyttivät sen reilun kymmenen vuoden aikana kokonaan" ?
19.02.2012 18:01 Eljas Pölhö: ... tärkeä pika- ja kiitotavarajunien vetäjä 1960-luvun alkuvuosiin asti, jonka jälkeen dieselveturit syrjäyttivät sen kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Viimeiset ajonsa yleisessä liikenteessä Hr1 suoritti ....
19.02.2012 21:01 Kimmo T. Lumirae: Korjataanpa tältä pohjalta. Muuten: eräässä Suomen Veturit osa 1 -kirjassa mainitaan näillä sanoilla: "Vuosina 1949-1963 tämä veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä" eli keskustelua aiheuttanut tieto lienee täältä kotoisin.
20.02.2012 00:10 Eljas Pölhö: Suomen Veturit osa 1 -kirja on julkaistu 1975, joten en ihmettele yhtään, jos siinä kerrottua tietoa on sittemmin täsmennetty siellä sun täällä. Muutama vuosi sen sen julkaisemisen jälkeen joitakin virheitä ja puutteita korjattiin korjauslehdellä, jonka levitys taisi jäädä suppeaksi. Ei siinä kuitenkaan näitä tekstejä korjattu. Laitan silloisen korjauslehdykän blogiini huomenna. Edit. typo
(Käyttäjä muokannut 20.02.12 00:12)
20.02.2012 01:05 Eljas Pölhö: Suomen Rautatiemuseo muuten taitaa julkaista uuden, korjatun ja laajennetun, painoksen tänä vuonna. Jos teillä on korjauksia, niin laittakaa kiireesti tänne, tai minulle privaattiviestinä. Ei se haittaa, vaikka tekijät jo olisivat huomanneet virheen. Yhtä hyvin se moka on voinut mennä ohi meidän silmiemme, koska omat virheet on aina vaikeinta havainta,
20.02.2012 16:33 Kimmo T. Lumirae: Tässä(kin) mielessä nämä keskustelupalstat ovat aivan lyömättömiä: esiin tulee eri tietolähteitä ja näkökantoja ja sitä kautta kokonaistietämys, ikään kuin tieteellinen totuus, tarkentuu.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!